Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Sisäministeri Mari Rantanen: Maailmantilanne haastaa, mutta yhteistyö varmistaa Suomen kokonaisturvallisuuden

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Uudet elinvoimakeskukset alueiden tueksi – tavoitteena kansalaisten ja yritysten palveluja sujuvoittava aluehallinto

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Saara Auvinen

Vakuutuslääkäreitä koskeva kansalaisaloite sai keskiviikkona iltapäivällä vaaditut 50　000 allekirjoitusta ja se etenee eduskunnan käsittelyyn. Aloite on sisällöltään samansuuntainen kuin kansanedustaja Jari Ronkaisen viime vuoden marraskuussa jättämä lakialoite, niin kutsuttu &#8221;Lex Ronkainen&#8221;.

Niin kansalaisaloitteessa kuin Jari Ronkaisen lakialoitteessakin vaaditaan poistettavaksi vakuutus- ja eläkelaitosten lääkärien mielivaltaista oikeutta kumota potilasta hoitavien lääkärien lausuntoja edes potilasta näkemättä. Tämä epäkohta on kalvanut kansalaisten ja perussuomalaisten oikeustajua jo pitkään.
&#8211; Kansalaisaloite on valtava voimannäyttö suomalaisilta ja osoitus siitä, että vääryys halutaan korjata. Ei voi olla kuin tyytyväinen aloitteen etenemisestä eduskunnan käsittelyyn, kun itse olen toiminut eräänlaisena äänitorvena asian tiimoilta, Ronkainen toteaa.
Asia kaivanut mieltä jo pitkään
Kansalaisaloite pureutuu samaan ongelmaan kuin perussuomalaisten lakialoite, eli vakuutuslääkärien mielivaltaan. On käsittämätöntä, että vakuutuslääkäri voi evätä potilaan oikeuden korvauksiin, kuntoutukseen tai työkyvyttömyyseläkkeeseen vastoin hoitavan lääkärin diagnoosia ja potilasta näkemättä.
&#8211; Itse olen ollut tätä lakia vastaan jo kauan ennen kuin edes lähdin politiikkaan. Laki muuttui vuonna 2004, ja muistan jo vuonna 2005-2006 puhuneeni asiasta työpaikan kahvitunneilla, että eihän tämän näin pitäisi mennä. Valtakunnan tasolla olen kamppaillut tämän epäkohdan parissa siitä lähtien kun vuonna 2015 tulin valituksi eduskuntaan, Ronkainen muistelee.
Saara Auvisen tapaus oli viimeinen niitti
Lain epäoikeudenmukaisuus oli häirinnyt Ronkaista pitkään, ja asia palasi mieleen aina kun julkisuuteen vähän väliä nousi ikäviä esimerkkitapauksia vakuutuslääkärien mielivallan uhreiksi joutuneista kansalaisista, usein rakennusalan ihmisistä tai urheilijoista. Viimeinen sytyke oli pari vuotta sitten julkisuuteen noussut Saara Auvisen tapaus.
&#8211; Saara oli nuori hevosalan yrittäjä, joka putosi hevosen selästä ja vammautui vaikeasti, mutta ei saanut oikea-aikaista kuntoutusta vakuutusyhtiön lääkärin kiistettyä diagnoosit. Oli ikävä nähdä, että nuori ihminen, joka selvästi olisi halunnut päästä takaisin työelämään jäänee nyt pysyvästi työkyvyttömäksi vakuutuslääkärin mielivallan takia. Se oli minulle viimeinen niitti, että tähän asiaan on nyt puututtava ja rajulla kädellä, Ronkainen sanoo.
Kaikista puolueista löytynee tahtoa asioiden muuttamiseksi
Saara käy edelleen omaa taisteluaan vakuutusyhtiötä vastaan, eikä hänen tilanteensa ole millään lailla parantunut. Auvisen lisäksi Ronkaisen pöydällä on muitakin surullisia tapauksia, joissa ihmisten oikeus korvauksiin tai kuntoutukseen on mielivaltaisesti evätty, tai sitten heitä on roikotettu löysässä hirressä jopa kymmenen vuotta muka työkykyisenä. Kaikki he ovat joutuneet ottamaan käyttöön koko keinovalikoimansa miettiessään, miten saisi oikeuden omalta kohdaltaan toteutumaan.
&#8211; Kansalaisaloitteen eteneminen eduskunnan käsittelyyn on siinä mielessä mielenkiintoista, että omaa lakialoitettani ei vielä ole ehditty käsittelemään. Kun pöydällä lepää vielä muitakin samaa aihetta koskevia aloitteita, on kiinnostavaa nähdä, käsitelläänkö ne käsi kädessä.
&#8211; Minulla on sellainen tuntuma, että kaikista puolueista löytyy halukkuutta asian muuttamiseksi, vain keinoista on jonkin verran erimielisyyksiä. Sen vuoksi uskon, että juuri tämä kansalaisaloite voisi olla se sytyke, jonka avulla tämän prosessin saisi vietyä vauhdilla eteenpäin, Ronkainen arvelee.

Taistelun vakuutuslääkäreiden mielivaltaa vastaan aloittanut Ronkainen iloitsee kansalaisaloitteesta: Vääryys halutaan korjata

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen laati hallitukselle laajan toimenpidealoitteen vakuutuslääkärijärjestelmän muuttamiseksi. Tarkoitus on auttaa Saara Auvista ja muita vammautuneita, jotka ovat pitkään taistelleet vakuutusyhtiöitä vastaan korvauksien saamiseksi.

24-vuotias Saara Auvinen on helsinkiläinen entinen hevosalan yrittäjä, jonka elämä muuttui peruuttamattomasti kesällä 2014. Ratsastuslenkillä kouluttaessaan asiakkaan hevosta, hevonen säikähti yllättäen ja pukitti, eli nosti äkillisesti takapäänsä. Saara lensi kovalle hiekkakentälle ja satutti päänsä.
Kypärä pelasti hengen, mutta seurauksena oli aivo- ja niskavamma.
&#8221;En välttämättä muista, mitä tein eilen&#8221;
Elokuussa tapahtumista tulee kuluneeksi jo kolme vuotta. Ratsastusonnettomuuden seurauksena todettu vaikea aivovamma hankaloittaa Saaran elämää monilla tavoilla.
&#8211; Minua väsyttää usein. Saatan nukkua 12-17 tuntia vuorokaudessa, kertoo Saara.
Onnettomuuden seurauksena hänen tunto- ja makuaistinsa ovat osittain tuhoutuneet, joten esimerkiksi ruoka ei maistu juuri miltään. Saaran vireyden taso vaihtelee huomattavasti päivän mittaan, eikä lähimuisti enää toimi kuten sen pitäisi toimia.
&#8211; En välttämättä edes muista, mitä olen tehnyt edellisenä päivänä, joten joudun tarkistamaan asioita muistilapulta, Saara kertoo arjestaan.
Ei korvauksia ansionmenetyksestä
Vakuutusyhtiö Lähitapiolan mielestä Saara on kuitenkin täysin työkykyinen, eikä hän ole saanut enää minkäänlaisia korvauksia ansionmenetyksestä eikä kuntoutusta vuoden 2015 jälkeen.
Saaralla on yrittäjän tapaturmavakuutus, jonka hän odotti kattavan sekä vamman hoitamisesta ja kuntouttamisesta aiheutuvat kustannukset että yritystulon menetykset. Saaran kiistely vakuutusyhtiön kanssa korvauksien saamiseksi on kestänyt jo vuosia, eikä ratkaisua vielä ole näkyvissä.
Ratsastusonnettomuuden jälkeen Saara tutkittiin välittömästi Helsingin yliopistollisen keskussairaalan aivovammapoliklinikalla. Tuolloin hänellä todettiin keskivaikea aivovamma, jonka haitta-asteeksi määritettiin 11. Nyt Saaralla on aivovamman jälkitila ja sen haittaluokitukseksi on osoitettu 14.
Lähitapiola kuitenkin katsoi 2015, että Saaralla on erittäin lievä aivovamma eikä hän tarvitsisi kuntoutusta. Tähän päätökseen Saara haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnasta, joka maaliskuussa 2016 päätöksellään palautti asian uudelleen Lähitapiolan käsiteltäväksi.
Vakuutuslääkärillä eri näkemys
Ongelman ydin on siinä, että vakuutusyhtiö kyllä myöntää, että Saaralla on aivovamma, mutta ei sitä, että Saaran nykyinen tila johtuisi ratsastusonnettomuudesta. Vakuutusyhtiön mielestä Saara myös kykenee työhön.
&#8211; Minut on tutkittu usean neurologin ja moniammatillisen työryhmän toimesta ja näissä tutkimuksissa minut on todettu vaikean aivovamman ja niskavamman vuoksi työkyvyttömäksi. Tämä on itsestään selvää.
Tammikuussa Saaran tutki vakuutusyhtiön osoittama lääkäri. Hän kuitenkin arvioi, että kyseessä on vain keskivaikea tai lievä aivovamma, joten kannanotto poikkesi aiemmista lääkärinlausunnoista.
&#8211; Kyseinen lääkäri ei edes lukenut minulle tehtyjä aiempia tutkimuksia eikä lääkärin itse teettämiä tutkimuksia, jotka osoittivat työkyvyttömyyden aivovamman ja niskavamman vuoksi. Tein asianajajani kanssa äskettäin jälleen uuden valituksen tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan. Mahdollista on, että tapaustani käsitellään vielä vakuutusoikeudessa, Saara sanoo.
&#8221;Tässä käytetään väsytystaktiikkaa&#8221;
Ratsastusonnettomuuden seurauksena hän on joutunut luopumaan työstään yrittäjänä. Tällä hetkellä vakuutusyhtiö ei maksa mitään, joten Saara joutuu pärjäämään Kelan korvaamalla kuntoutustuella.
Saara toivoo silti, että kiista vakuutusyhtiön kanssa ratkeaisi ja että hän voisi kuntoutua työkykyiseksi vielä jonain päivänä.
&#8211; Vakuutusyhtiöihin en oikein enää luota. Vaikuttaa siltä, että tässä käytetään väsytystaktiikkaa, jotta luopuisin vaatimasta minulle kuuluvia korvauksia.
Päätökset haastavat kansan oikeustajua
Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen on huolissaan Saaran ja monien muiden vakuutusyhtiöiden kanssa taistelevien tapaturmapotilaiden puolesta.
Ronkainen on juuri toimittanut hallitukselle toimenpidealoitteen, jossa esitetään muun muassa, että vakuutusyhtiöt ryhtyisivät noudattamaan korkeimman oikeuden (KKO) linjauksia koskien tapaturmien syy-yhteyksiä ja että vakuutusyhtiöiden käsittelyajat pysyisivät tapaturmiin liittyvissä korvausasioissa kohtuullisina, pääsääntöisesti korkeintaan yhdessä vuodessa. Myös vakuutuslääkärijärjestelmään esitetään toimenpidealoitteessa muutosta.
Useista KKO:n työtapaturmia koskevista ennakkoratkaisuista ilmenee muun muassa linjaus, jonka mukaan mikäli vammoille ei ole osoitettu muuta todennäköisempää syytä kuin turma, on syy-yhteys oikeudellisesti selvä.
&#8211; Iso ongelma on myös siinä, että vakuutuslääkärien arviot ja potilaita hoitavien lääkärien arviot vammasta poikkeavat usein toisistaan. Kuitenkin vakuutuslääkärien arvio on käytännössä ratkaiseva päätettäessä vakuutusetuisuuksista. Tästä syystä potilaat usein menettävät vakuutusetuisuuksia, jotka hoitavan lääkärin arvion mukaan heille kuuluisivat. Tällainen käytäntö haastaa kansan oikeustajua, Ronkainen sanoo.
Oikeusturvaa on viimein parannettava
Ronkainen päätyi laatimaan kokoavan toimenpidealoitteen, koska tapaturmapotilaiden oikeusturvan parantaminen edellyttää muutoksia useampaan eri lakiin.
&#8211; Viime kesänä sain tietää Saaran tilanteesta. Järkytyin siitä, miten häntä on kohdeltu ja ryhdyin heti toimeen. Olen jo aiemminkin saanut aiheesta kansalaispalautetta, joten oli selvää, että asialle on tehtävä jotain. Tilanteeseen olisi kylläkin pitänyt puuttua jo aiemmin, Ronkainen sanoo.
Vakuutuslääkärien puolueettomus on sekin oma kysymyksensä. Tapaturmavakuutuslaki sallii tilanteen, jossa vakuutuslaitoksessa käsiteltävä korvausasia koskee lääketieteellisen seikan arviointia, jolloin vakuutuslääkäri voi kuitenkin merkitä kannanottonsa asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa säädettyjä todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.
&#8211; Vakuutuslääkärien kohtuuttomasta vallankäytöstä vakuutuslaitosten hyväksi on jo aiemmin tehty eduskunnassa erilaisia aloitteita ja kirjallisia kysymyksiä. Toimenpidealoitteelleni on laaja tuki yli puoluerajojen. Tarkoitus on lopultakin parantaa tapaturmapotilaiden oikeusturvaa, Ronkainen painottaa.

Työssä vammautunut Saara nukkuu yli puolet vuorokaudesta, muisti ja tuntoaisti ovat osittain mennyttä – ”Vakuutusyhtiön mukaan olen työkykyinen”

Saara Auvinen

Taistelun vakuutuslääkäreiden mielivaltaa vastaan aloittanut Ronkainen iloitsee kansalaisaloitteesta: Vääryys halutaan korjata

Työssä vammautunut Saara nukkuu yli puolet vuorokaudesta, muisti ja tuntoaisti ovat osittain mennyttä – ”Vakuutusyhtiön mukaan olen työkykyinen”

Uusimmat

Sisäministeri Mari Rantanen: Maailmantilanne haastaa, mutta yhteistyö varmistaa Suomen kokonaisturvallisuuden

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Uudet elinvoimakeskukset alueiden tueksi – tavoitteena kansalaisten ja yritysten palveluja sujuvoittava aluehallinto

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: ”Laivanrakennusteollisuus on hyvä esimerkki siitä, miten perinteinen teollisuus voi uudistua ja menestyä globaalissa kilpailussa”

Lakivaliokunnan perussuomalaiset: Kokoomuksen nostama huoli on jo hoidossa

Mika Merano: Pakkoruotsi ja englannin nousu uhkaavat suomen kielen tulevaisuutta

Työllisten määrä kasvoi lokakuussa

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Kolumni: Suomen suhtautuminen maahanmuuttoon muuttui 90-luvulla

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Viikon suosituimmat

Arabiankielisessä somessa ja viestipalveluissa lietsotaan vihaa vuorokauden ympäri: ”Sytytämme Ruotsin tuleen!”

Etla: 44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Vasemmistoliitto tekee siirtymää kohti laiskuussosialismia, mutta pitäisikö työnvieroksujien myös sanoa ei yhteiskunnan tuille?

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Onni Rostilan kolumni: Laitaoikeiston menestysresepti

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025