Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Nieminen vaatii ikääntyville oikeutta kuntoutukseen ja hyvään elämään: ”Kun toimintakyky säilyy, tarve raskaammille palveluille vähenee”

Toimeentulotuen ongelmat usein kärjistyvät monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö: Islamille ei ole sijaa maassamme

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Kolumni: Itsenäisyysjuhlista on selvitty – ja selvitään tulevaisuudessakin

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Strandman: Itsenäisyys rakentuu vahvasta ja yhtenäisestä kansasta

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

Sami Miettinen

Investointipankkiiri Sami Miettisen vieraana Neuvottelijat-kanavalla ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoo, ettei EU:n elpymisväline voi olla kertaluontoinen. Toistuvat tukipaketit noudattavat valuuttaliitoille tuttua kaavaa: ne hajoavat, ellei niitä pidetä kasassa tulonsiirroin.

Sami Miettisen Neuvottelijat-kanavalla Tuomas Malinen on hyvin suosittu keskusteluvieras. Miettinen kertoo, että Malisen aiempaa haastattelua on katsottu lähes 70 000 kertaa.
Uusin keskustelu – &#8221;<a href="https://www.youtube.com/watch?v=ZJWypezUQbI">Pimeää pelottelua, euro ja hallituksen möröt</a>&#8221; – pureutuu Suomen talouden ongelmiin yhteisvaluutta euron jäsenmaana.
Valtiovarainministeri Matti Vanhasen (kesk.) mukaan Suomi <a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000007790282.html">vertautuu</a> jo Kreikkaan ja Portugaliin. <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000007791386.html">Ilta-Sanomat</a> kyseli eduskuntapuolueiden ryhmänjohtajilta lääkkeitä maamme ankeaan taloustilanteeseen. Ainoastaan perussuomalaisten eduskuntaryhmän johtaja Ville Tavio havaitsi yhteisvaluutta euron joustamattomuuden keskeiseksi ongelmaksi.
Elpymispaketista ei keskustella
Malinen hämmästelee pääministeri Sanna Marinin (sd.) ajankäyttöä. Marinilla ei ole koko keväänä aikaa keskustella EU:n elpymisvälineen taloudellisista vaikutuksista.
– Pääministerihän on esitellyt esimerkiksi kotia. Kaikennäköisille muunlaisille haastatteluille näyttää riittävän aikaa, Malinen ihmettelee.
Malinen muistuttaa, että pääministeri on töissä kansalaisia varten. Ministerin pitäisi sen vuoksi varata jokin aika historiallisen tukipaketin perustelemiseksi.
Malinen on halunnut herättää keskustelua pelastuspaketin vaikutuksista. Keskustelua on käyty ilman hallitusta. Malinen kertoo, että <a href="https://pelastusrahasto.fi/tietopaketti/">pelastusrahasto.fi</a> -sivuston esittelemät faktat on todettu oikeiksi. Maamme hallitus vain yrittää valkopestä näitä faktoja.
Markan kytkös oli virhe
Miettinen kertoo keskustelleensa ex-pääministeri Esko Ahon kanssa. Ahon hallituksen aikana 90-luvun alun lama riepotteli Suomea. Suomen talous toipui markan kellutuspäätöksen jälkeen.
Julkisessa keskustelussa 90-luvun alun lamaa pidetään markan syynä, vaikka oikeasti laman syy oli markan kytkennässä silloiseen ERM-järjestelmään.
– Harva muistaa tai kaikki ei ehkä tiedäkään, että vientihän alkoi elpymään jo 1993 alkuvuodesta näiden devalvaation (1991) ja devalvoitumisen (kellutus 1992) myötä hyvin voimakkaasti, kun maailmantalous vähän korjaantui. Se veti meidät ylös sieltä laman pohjalta, ei suinkaan Nokia, Malinen sanoo.
Suomen talous kasvoi noin 50 prosenttia nopeammin kuin Venäjän talous maamme saatua markkamme.
– Suomihan on aina pärjännyt erittäin hyvin silloin, kun meillä on oma raha ja silloin, kun se on ollut vapaa, Malinen lisää.
Hän painottaa, ettei Suomi enää kiinnittäisi omaa markkaansa.
Kriiseissä tarvitaan joustoja
Talouden häiriötiloissa jonkun talouden rattaan tulee joustaa. Malinen summaa, että joustoja tarvitaan valuuttakurssista tai työmarkkinoilta. Muutoin jousto siirtyy työttömyyslukuihin.
Hän kertoo, että Suomi olisi selvinnyt finanssi- ja eurokriiseistä nopeammin ilman yhteisvaluuttaa. Asiasta ei olla kuitenkaan haluttu edes keskustella.
VM esitteli talouden madonluvut raportissaan, missä useassa kohdassa mainittiin paikallinen sopiminen. Ylen aamutelevisiossa vieraillut SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta epäili sen tarkoittavan palkkaleikkauksia. Työmarkkinoiden tarve joustaa tarkoittaa juuri palkkaleikkauksia tai palkattoman työajan pidentämistä.
– Jos pitäisi palkkojen ja hintojen joustaa alas päin niin puhutaan luokkaa 10-20 prosenttia. Sillähän tulisi valtavia vaikutuksia kotimaiseen kysyntään ja ihmisten velan takaisinmaksukykyyn, Malinen toteaa.
Hän arvelee, ettei paikallista sopimista kannattava kokoomus taida ymmärtää, miten suuria joustoja työmarkkinoiltamme vaaditaan.
– Jos valuuttakurssi on kiinni euron takia, palkat ovat kiinni. Sitten ainoa, mikä pystyy joustamaan on työttömyys, Malinen kertoo.
VM:n raportissa alhainen työllisyysaste on mainittu ongelmaksi.
– Ja jos näistä pitäisi valita, niin minä valitsisin sen valuuttakurssin. Joka ikinen kerta, Malinen täräyttää.
Valuuttaliittojen pääomavirrat
Valuuttakursseilla on taipumus tasoittaa kilpailukykyeroja. Kilpailukyvyn heikentyessä myös kyseisen maan valuutta heikkenee. Tällöin kyseiseen maahan on helpompaa houkutella ulkomaisia investointeja. Lisäksi vientituotteista tulee kilpailukykyisempiä huokeamman hinnan vuoksi.
Valuuttaliitoissa tämä sisäinen tasausmekanismi uupuu. Malinen huomauttaa, että pääomavirrat hakeutuvat korkean tuottavuuden maihin. Heikosti tuottaviin maihin ei investoida.
Pääomavirtojen tyrehdyttyä valtio korvaa pääoman vähenemisen velkaantumalla. Näin ollen valuuttaliitoissa vahvat taloudet vahvistuvat entisestään ja heikommat taloudet heikkenevät entisestään.
Heikosti tuottavissa maissa velkaa joudutaan nostamaan jatkuvasti aina velkakriisiin asti. Malinen huomauttaa, ettei Kreikan velkakriisi ollut millään muotoa poikkeus. Se on valuuttaliiton <a href="https://www.suomenuutiset.fi/valuuttaliittojen-vaihtoehdot-tulonsiirrot-tai-hajoaminen/">vääjämätön seuraus</a>.
Hätäovet teljettiin
Kreikka ei ole ainoa tukirahoitusta tarvinnut euromaa. Euron on sanottu olevan peruuttamaton. Sille ei olla haluttu luoda mekanismia, miten rahaliitosta pääsisi pois.
Malisen mielestä tällainen ulospääsy olisi voitu suunnitella eurokriisin iskettyä.
– Euron kohtalon hetki oli meidän eduskuntavaalit 2011, jolloin päätettiin Kreikan toisesta tukipaketista. Suomalaiset äänesti massiivisesti vastaan ja perussuomalaiset saivat tämän jytkyn. Silloin oltaisiin Kreikalle sanottu, että ei käy ja Kreikka olisi defaultannu (julistautunut maksukyvyttömäksi) sekä ajautunut ehkä ulos euroalueesta, Malinen toteaa.
Näin ei kuitenkaan tehty ja kokoomuksen johdolla ex-pääministeri Jyrki Katainen valitsi toisen tien: tulonsiirtounionin kehityksen. Malinen kertoo elpymispaketin olevan tämän kehityspolun päätepiste. Hän sanoo, että sen hyväksyminen tarkoittaa, että olemme tulonsiirtounionissa.
EU:n perussopimus sovitettu tulonsiirtounionille
Malisen mukaan EU:n perussopimuksen uuden tulkinnan mukaan yksi jäsenmaa voi joutua vastaamaan toisen jäsenmaan velasta. Uuden tulkinnan mukaan myös EU voi velkaantua.
Näillä uusilla tulkinnoilla on Malisen mielestä raivattu pois tulonsiirtounionin lailliset esteet. Uusia tulkintoja ei ole hyväksytetty jäsenmaissa.
Suomi voi äänestää tulonsiirtounionia vastaan vain hylkäämällä EU:n elpymispaketin. Tämän paketin jälkeen kieltäytyminen on vaikeaa, koska uusi tulonsiirtoja puoltava tulkinta on jo kertaalleen hyväksytty.
– Koko ajan meidän verotulojamme rupeaa virtaamaan etelään. Valuuttaunionit ei kestä muuten pystyssä. Italia on pahasti ylivelkaantunut, se tarvitsee koko ajan tulonsiirtoja, Malinen muistuttaa.
Euroerot vaihtoehtona
Entä jos Suomi ei hyväksykään elpymispakettia? Se voi merkitä muutamien maiden euroeroa.
– Jos tähän ei mennä, niin Italia ja Espanja saattaa vaikka lähteä eurosta &#8211; ja ehkä toivottavasti Suomikin, Malinen listaa.
Malinen perustelee Suomen euroeroa sillä, että euron toistuva pelastaminen käy maallemme jo liian kalliiksi. Kukaan ei oikein tiedä, mitä euron pelastaminen saisi Suomelle maksaa.
– Eurosta on tulossa Suomen taloudelle kaksoistuhoase. Euron ulkoinen arvo ei jousta meidän tarpeidemme mukaan ja nyt me joudumme alkaa maksamaan eteläisille valtioille, hän sanoo.
Hän arvioi, että elpymispaketti tulee heikentämään EU:ta. Rahasta tulee herkästi riitaa.
– Kaikki höpinä siitä, että tämä on kertaluontoinen on paksu vale, Malinen täräyttää.

Suomen talouden ongelmilla yhteinen nimittäjä: euro – Tuomas Malinen kertoo Neuvottelijat-kanavalla miksi

Investointipankkiiri Sami Miettisen isännöimällä <a href="https://anchor.fm/neuvottelija/episodes/neuvottelija-9--Korona-Black-Swan-Tuomas-Malinen-ebfmm0">verkkokuuntelukanava Neuvottelijalla</a> vieraana ollut taloustieteen dosentti Tuomas Malinen kertoi koronaviruksen vaikutuksista maailmantalouteen. Pandemia iskee arkaan aikaan keskuspankkien elvytettyä taloutta kymmenen vuotta hauraaseen ja kestämättömään tilaan. Lähivuodet tulevat olemaan perin synkkiä.
Tuomas Malinen kertoi virusepidemian olleen talousmaailman musta joutsen. Se tarkoittaa hyvin merkittävää tapahtumaa, jota on mahdotonta ennustaa ja mikä on äärimmäisen harvinainen. Pandemia on myllertänyt osakemarkkinoita kovalla kouralla. Kuukauden aikana osakekurssit ovat pudonneet hyvin rajusti.
Malinen ei syyttäisi virusepidemiaa talouden pilaajaksi. Hänen mukaansa taustalla on muhinut jo vuosien ajan suuri arvopaperien markkinakupla, joka nyt näyttää puhjenneen pandemian vuoksi. Talous olisi ollut altis monelle muullekin iskulle.
Virus on iskenyt arkoihin kohtiin
Virusepidemia iski ensin Kiinaan vuodenvaihteen tienoilla. Kiinan talous alkoi piiputtaa jo ennen koronavirusta mittavan ja pitkäkestoisen velkaelvytyksen vuoksi. Viruksen isku Kiinaan vain vauhditti alamäkeä. Maassa on tärkeitä tuotantoketjujen lenkkejä, joiden häiriöt näkyvät muutaman kuukauden sisällä myös Suomessa.
Euroopassa epidemia levisi Italiaan, jonka julkinen talous on jo valmiiksi huonossa kunnossa. Kaiken lisäksi suurin ja kohtalokkain epidemiakeskus oli Pohjois-Italiassa, jonka panos koko maan talouteen on merkittävän suuri.
Pandemian vuoksi eri maat ovat ilmoittaneet päivittäin uusista rajoituksista, joiden toivotaan hillitsevän viruksen etenemistä.
Malisen mukaan epidemia iskee nyt reaalitalouteen, mihin keskuspankkien on jopa mahdotonta puuttua. Finanssikriisi syttyi pankkien ja muiden finanssijättien kriisistä.
Euroopan pankkijärjestelmä luhistumassa
Malisen mielestä maailmalla on nyt kaikki samat ainekset kuin 1920-luvulla syttyneellä suurella lamalla. Ainoastaan ongelmat ovat sijoittuneet maantieteellisesti nyt eri paikkoihin.
Euroopassa pankkijärjestelmä on valmis luhistumaan, Kiinassa on paljon suurempi velkakupla kuin Yhdysvalloissa finanssikriisin syttyessä. Yhdysvaltojen pääomamarkkinat ovat vaikeuksissa.
Malisen mukaan mikään ei voi pelastaa tulevalta iskulta. Lama kestäisi kahdesta kolmeen vuotta ennen kuin pohja saavutetaan. Suomen bruttokansantuote supistuisi laman aikana 30 prosentilla.
Pääomamarkkinoille romahdusvaroitus
Myös analyysiyhtiö GnS Economicsin toimitusjohtajana toimiva Malinen kertoi, että yhtiö oli ensi kertaa koskaan lähettänyt asiakkailleen pääomamarkkinoiden romahdusvaroituksen.
Yhdysvaltain keskuspankki Federal Reserve joutui tekemään täyskäännöksen elvytyksensä kanssa. Keskuspankki kutisti hiljalleen tasettaan finanssikriisin elvytystoimien jälkeen. Maan yrityslainamarkkinat olivat romahtaa. Fed on joutunut kääntämään kelkkansa ja se on tällä viikolla pyrkinyt estämään rahoitusmarkkinoiden romahduksen <a href="https://www.suomenuutiset.fi/yhdysvaltojen-velkakirjamarkkinat-umpijaassa-fed-puskee-tuhansia-miljardeja-rahoituskanaviin/">tuhansien miljardien dollareiden</a> rahoitustuella.
Malinen tulkitsee Fedin pääjohtaja Jerome Powellin lipsauttaneen huolimattomuuttaan syyskuussa, ettei pankit ole suostuneet tarjoamaan lyhytaikaista rahoitusta sijoittajille. Sittemmin ilmaisu oli muuttunut muotoon, ettei pankeilla ollut reservejä tarjota tätä rahoitusta. Malinen arvelee rahoitusjärjestelmän luottamuksen olevan vaarassa.
Malinen kertoo Fedin ja muiden keskuspankkien lainakorkojen ohjaamista kohti nollaa prosenttia johtaneen siihen, että sijoittajat joutuvat hakeutumaan yhä riskipitoisempiin korkotuottoihin. Toinen vaihtoehto on käyttää rutkasti luottorahaa moninkertaistaakseen alhaisten lainakorkojen tuomia tuottoja.
Koronavirus voi iskeä juuri korkeatuottoisiin kohteisiin kaatamalla nämä yritykset. Raskaasti luottorahalla pelaavat toimijat aiheuttavat nekin luottotappioriskit. Esimerkiksi islantilaispankit kaatuivat juuri hirmuisen velkavivun käyttöön markkinatuulten käännyttyä.
Helikopteriraha johtaa sen rahatalouden loppuun
Miettinen esitti Maliselle kysymyksen helikopterirahoituksesta. Ajatus on, että keskuspankkiirit lentävät helikoptereillaan kaupunkien yllä ja pudottavat rahasäkkejä kansalaisten käytettäväksi.
Malisen mukaan tämä ei toimi ainakaan Euroopassa. Saksa vastustaa tällaista lähestulkoon neuroottisesti noin sata vuotta sitten koetun hyperinflaatioajan vuoksi. Toiseksi EKP ei voisi vain pyyhkiä näitä pois taseestaan eräänlaisina lahjoituksina.
Hänen mukaansa poliitikkojen tai kansalaisten saatua vallan päättää rahan määrästä kyseinen rahatalous lakkaa olemasta. Malinen arveleekin, ettei EKP:ta enää ole olemassa viiden vuoden kuluttua.
THL saa sapiskaa
Malinen ihmettelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) varovaista suhtautumista pandemian torjuntaan. Hänen mukaansa Kiinasta jyrisevä taloushäiriö on joka tapauksessa niin suuri, ettei suomalaisten parin viikon kotikaranteeni näy talousluvuissa.
Suurempi paha on toimia liian myöhään, jolloin terveys on uhattuna – ja eristystoimet on joka tapauksessa suoritettava. Vitkuttelu todennäköisesti kasvattaa eristystarpeen kestoa.

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

Euroopan keskuspankki on tehnyt eurokriisin vuoksi lukuisia sellaisia toimia, jotka eivät alun perin kuuluneet pankin toimintaan. EKP:n oli määrä olla itsenäinen keskuspankki, jonka tehtävä oli pitää euroalueen inflaatio lähellä kahta prosenttia, mutta mielummin hieman tämän rajan alle. Toimia ja niiden seurauksia tarkasteltiin <a href="https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/20868">Keskuspankit kriisin jälkeen</a> -seminaarissa.

EKP:n toimia ja päätöksiä on toisinaan pidetty jopa poliittisina. Kreikan ja Italian eurokriisien hoidossa EKP istui käsiensä päällä tasan niin kauan, kunnes EU sai haluamansa päättäjät ja päätökset. EU-oikeuden professori Lorenzo Pace huomautti, että kyseessä on näkökulmakysymys. EU-maat eivät ole yksi valtio, vaan kilpailijoita keskenään. EKP:n toimet siksi vain saattavat tuntua poliittisesti motivoituneilta riippuen siitä, minkä maan vinkkelistä EKP:n toimia tarkastellaan.
Suomen Pankin osastojohtaja Hanna Freystätter kuvaili varsin seikkaperäisesti eurokriisivuosilta alkaen EKP:n rahapoliittisia toimia. Hän vertaili suurten keskuspankkien toimia finanssi- ja eurokriisien iskettyä. Korkotaso laski nopeasti neljän prosentin tuntumasta nollan ja yhden prosentin välille. Freystätterin mukaan rahapoliittiset erikoistoimet ovat tepsineet ja kriisi on saatu hallintaan.
<h4>EKP:n itsenäisyys vaakalaudalla</h4>
Omassa alustuksessaan Antti Ronkainen pohti EKP:n itsenäisyyttä. Itsenäisellä keskuspankilla tarkoitetaan sitä, ettei keskuspankki ole poliittisessa ohjauksessa. Ronkainen arveli, että EKP:sta on tullut jo itsenäisyytensä vanki. EKP ei välttämättä voi koskaan enää palata eurokriisiaikoja edeltävän kaltaiseen rahapolitiikkaan.
Toinen EKP:n itsenäisyyden uskottavuutta nakertava päätös oli keskuspankin liittyminen eurokriisimaissa pelättyyn Troikkaan. Siihen kuului EKP:n lisäksi Euroopan komissio ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF.
Troikka vaati kriisimailta hätäluottojen eteen kosolti sellaisia toimia, joita voi pitää kansantaloustieteellisesti jopa EKP:n oman mandaatin vastaisina. Luottojen ehtoina oli lukuisia leikkauksia, mitä pidetään deflatorisina. Se tarkoittaa toimia, mitkä laskevat inflaatiota.
Investointipankkiiri Sami Miettisen mukaan EKP osallistui vastentahtoisesti Troikkaan. Nordean pääanalyytikko Jan Von Gerichin mukaan EKP:n ei olisi pitänyt osallistua Troikkaan lainkaan.
<h4>Euron sijaan korieuro</h4>
Miettisen alustus koski digitaalisuuden mahdollisuuksia eurojärjestelmän rahapolitiikassa. Miettisen mukaan kiinteät 1:1 valuuttakurssit eivät toimi euroalueella ihanteellisella tavalla. Hän esitteli IMF:n &#8221;oman rahan&#8221; <a href="http://www.imf.org/en/About/Factsheets/Sheets/2016/08/01/14/51/Special-Drawing-Right-SDR">SDR</a>:n (Special Drawing Rights) ja vertaili sen mahdollisuuksia hänen kutsumaansa korieuroon nykyisen euron tilalle. Hän on ehdottanut korieuroa aiemminkin, muun muassa <a href="http://samimiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/114624-korieuro-siet%C3%A4m%C3%A4tt%C3%B6m%C3%A4n-kevyt-lippalakki">täällä</a> ja <a href="http://neuvottelu.blogspot.fi/2011/12/eurosta-korivaluutta-suunnitelma-joka.html">täällä</a>.
SDR arvo määräytyy viiden suuren valuutan korista ja niiden arvoista. Koriin kuuluvat Yhdysvaltain dollari, euro, Japanin jeni, Kiinan renminbi ja Ison-Britannian punta.
Digitaalisuus toisi mahdollisuuden SDR:n kaltaiseen korieuroon. Esimerkiksi dollarilla on nyt SDR:ssä noin 41,5 prosentin painoarvo. Toisin sanoen dollarin kurssi muuntaa omalla painoarvollaan SDR:n kurssia.
Korieuron arvon määrittelyssä tehtäisiin samoin. Nykyisin Saksan painoarvo on liian suuri ja se kohottaa muidenkin euromaiden käyttämän euron arvon kestämättömän korkeaksi. Jos muiden euromaiden painoarvo kasvaisi, euro heikkenisi. Se helpottaisi muiden euromaiden vientiä. Totta kai tuonti kallistuisi, mutta se ohjaisi jäsenmaita kotimaiseen kysyntään. Vanhan viisauden mukaan: jos ei ole varaa ostaa niin tehdään asia itse. Työvoimareserviä euroalueella on rutkasti tähän.
<h4>Seuraava taantuma pelottaa</h4>
Von Gerichin alustus koski EKP:n valmiuksia vastata seuraavaan talouskriisiin tai taantumaan. Hän esitteli nipun erilaisia vaihtoehtoja, joista osa törmäsi poliittiseen tai lailliseen esteeseen. Saksaa ei saada taivutettua niin sanotun helikopterirahoituksen taakse. Helikopterirahoitus on kielikuva, jossa keskuspankkiiri helikopterista käsin pudottelee rahasäkkejä kansalaisten käytettäväksi. Käytännössä keskuspankki esimerkiksi siirtäisi kuluttajien tileille rahaa.
Korot ovat euroalueella jo nyt pohjalla, eikä korkojen painaminen kovin syvälle negatiiviselle puolelle ole ennustettavaa. EKP:n tase on paisunut sen arvopaperien osto-ohjelmansa vuoksi. Nyt keskuspankki on rajannut ostonsa siten, ettei se hamua euromaan velkakirjoja, jos niitä on euromääräisesti jo noin kolmannes keskuspankin taseessa.
Von Gerich kertoi, että jos keskuspankin taseessa on enemmän kuin 35 prosenttia kunkin maan velkakirjoista niin kaupankäynti kyseisillä velkakirjoilla häiriintyy. Esimerkiksi Japanin keskuspankki on elvyttänyt ahkerasti ostamalla Japanin valtionvelkakirjoja. Japanin keskuspankki on niin määrävässä markkina-asemassa omistaessaan suuret määrät Japanin valtion velkakirjoja niin kaupankäynti on jopa <a href="https://www.bloomberg.com/news/articles/2018-03-14/not-a-single-japanese-10-year-bond-traded-tuesday-death-by-boj">pysähtynyt</a>. Hinnanmuodostus käy mahdottomaksi.
Von Gerichin esityksen anti on, että me voimme vain toivoa uuden taantuman pysyttelevän vielä muutaman vuoden päässä.

EKP menetti eurokriisissä itsenäisyytensä, eikä se näytä saavan sitä enää takaisin

Sami Miettinen

Suomen talouden ongelmilla yhteinen nimittäjä: euro – Tuomas Malinen kertoo Neuvottelijat-kanavalla miksi

Taloustieteen dosentti Tuomas Malinen Neuvottelija-kanavalla: Kaikki ainekset suureen lamaan – ”EKP:tä ei ole viiden vuoden päästä”

EKP menetti eurokriisissä itsenäisyytensä, eikä se näytä saavan sitä enää takaisin

Uusimmat

Nieminen vaatii ikääntyville oikeutta kuntoutukseen ja hyvään elämään: ”Kun toimintakyky säilyy, tarve raskaammille palveluille vähenee”

Toimeentulotuen ongelmat usein kärjistyvät monilapsisissa maahanmuuttajaperheissä

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Ruotsidemokraattien nuorisojärjestö: Islamille ei ole sijaa maassamme

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”

Kansanedustaja lyttää komission ja Henna Virkkusen jättisakot X-alustalle

Kolumni: Itsenäisyysjuhlista on selvitty – ja selvitään tulevaisuudessakin

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Strandman: Itsenäisyys rakentuu vahvasta ja yhtenäisestä kansasta

Viikon suosituimmat

Suomalaisten veronmaksajien ei tarvitse jatkossa enää rahoittaa kiinalaisten opiskelijoiden toisen asteen opintoja – keskusta närkästyi

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”

Hamasia ylistänyt palestiinalaismies menettää Saksan kansalaisuuden rikottuaan uskollisuusvalansa

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Suomessa saa yhä sosiaaliturvaa pelkän asumisen perusteella – malli alkaa olla jo aikansa elänyt

Antikainen: Savo-Karjalan demarikansanedustajat paljastivat todellisen linjansa – äänestivät sudenmetsästystä vastaan

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025