Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025

Ronkainen yli miljoonaan kasvavasta Suomen reservistä: ”Se on kova juttu”

Veronmaksajilta miljoonia somali- ja monikulttuuriyhdistyksille STEA:n kautta – rahojen käyttö pitkälti salattu, julkisuus puuttuu

Sudenmetsästys alkaa 1. tammikuuta – kiintiö enintään sata sutta

Italialaisten palestiinalaisille lahjoittamat avustukset menivätkin terroristeille – Rydman: ”Kukapa olisi arvannut”

Suomi mukana 11 jäänmurtajan megaprojektissa – Tavio: Jäänmurtajatilaukset vahvistavat Suomen ja Yhdysvaltojen strategista kumppanuutta

Strandman vaatii ripeitä toimia nuorten liikennekuolemien pysäyttämiseksi: ”Nykyiset keinot eivät ole riittäviä”

Onni Rostila: Minnesotan somalien massiivinen tukihuijaus paljastaa länsimaisen liberalismin sokean pisteen

EVA: Velka huolettaa suomalaisia – useampi haluaa jatkoa menojen leikkauksille kuin veronkiristyksiä

Puolet ruotsalaisista burkakiellon kannalla – vihervasemmisto vastustaa luonnollisista syistä

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: Jäänmurtajatilausten eteneminen on merkittävä taloussignaali Suomelle

Viraalivideo Minnesotan somalien päivähoitobisneksistä on saanut yli 110 miljoonaa katsojaa – valtamedia vaikenee

Kotiavustaja raiskasi 100-vuotiaan – välttyi karkotukselta, koska siteet Ruotsiin ovat ”liian vahvat”

Helsingin yliopiston kunniatohtori on poliisin vanha tuttu – sai syytteen niskoittelusta Elokapina-mielenosoituksessa

Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen

Mäenpää: Kuinkahan paljon taloudelle haitallinen maahanmuutto kasvattaa bruttokansantuotettamme?

12-vuotias epäiltynä murhasta Malmössä – nuorin koskaan ampujaksi epäilty

Saynur Soramies

Voidaanko sotealan ongelmat korjata niin, että alalle haalitaan henkilökuntaa maailman toiselta puolelta? Vanhojen puolueiden johtajat ovat eduskuntavaalien alla väläytelleet jopa satojen tuhansien hoitajien tuomista Suomeen tekemään hoitajien työt, vaikka maassa olisi koulutettuja alan ammattilaisia omastakin takaa. Pääministeri Marin olisi jopa valmis madaltamaan hoitajien kielitaitovaatimuksia. Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen ja kulttuurillisten erojen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa.

EU:n ulkopuolelta maahanmuuttoa suomalaisille työmarkkinoille, myös sotealalle, ajavat erityisesti kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja pääministeri Sanna Marin (sd). Orpo olisi valmis tuomaan Suomeen alalle jopa 200 000 maahanmuuttajaa.
Ulkomaalaisten hoitajien rekrytointiin liittyy osin epäeettisiä piirteitä, sillä Euroopan ulkopuolelta Suomeen on myös tuotu koulutettuja sairaanhoitajia työskentelemään koulutustaan vastaamattomissa ja matalammin palkatuissa tehtävissä hoiva-avustajina ja lähihoitajina.
Keskustelu hoiva-alan työvoimaongelmien haasteista sai uuden käänteen, kun perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra huomautti hoitajaliitto SuPerin <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2021-AK-395941.pdf">asiantuntijalausuntoon</a> vedoten, että mikäli sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevillä hoitajilla ei ole riittävää kielitaitoa, niin siitä muodostuu vakava asiakas- ja potilasturvallisuusriski.
Pääministeri Marin kuitenkin äskettäin väläytti jopa <a href="https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-mukaan-suomessa-on-valtava-pula-kaupan-kassoista-kokoomus-toisi-hoiva-alalle-200-000-maahanmuuttajaa-purra-hoitoalan-ongelmia-ei-voi-korjata-ennen-kuin-palkka-vastaa-tyon-kuormittavu/">kielitaitovaatimuksista joustamista</a>, jotta maahanmuuttajat voisivat työllistyä sotealalle. Marinin mukaan sotesektorilla olisi paljon työtä, jolla kielen osaamisen vaatimukset voisivat olla alemmalla tasolla.
Vanha hokema ei sovellu sotealalle
Hoitajaliitto SuPerin lausunnon mukaan kielitaito on hoiva-alalla kriittinen taito, sillä ilman riittävää kotimaisen kielen osaamista edes ammatillisesta osaamisesta ei ole hyötyä, koska työtä tehdään tiimissä ja siinä olennaista on kyetä siirtämään tietoa hoitajien kesken niin suullisesti kuin myös kirjallisesti.
Monet hoitoalan ammattilaiset parhaillaan jatkavat julkisuudessa keskustelua aiheesta, joka näyttää nousseen myös eduskuntavaaliteemaksi.
Yamk-sairaanhoitaja Saynur Soramies kirjoittaa, että nykykäytännön jatkuessa Suomea uhkaa sanattomien hoitajien aalto. Hän huomauttaa, että vaikka ulkomaalaisilla hoitajilla olisikin työssä tarvittavat taidot, ne eivät itsessään kanna pitkälle, jos yhteinen kieli puuttuu.
&#8211; Potilaiden kohtaamisessa, asioiden selittämisessä ja selvittämisessä &#8211; ennen kaikkea potilasturvallisuuden näkökulmasta &#8211; suomen kielen osaaminen on ehdoton edellytys onnistuneeseen ja turvalliseen hoitoon.
Soramies kirjoittaa, että vanha hokema, jonka mukaan kieli opitaan työpaikalla ei suinkaan toimi kaikilla aloilla.
&#8211; Jos kielitaidoton tarjoilija tuo ravintolassa tilatun pizzan sijaan pastaa, se voi olla hauskaa. Mutta jos kipulääkettä pyytävä potilas saa unilääkettä, se on vakava hoitovirhe joka voi olla jopa hengenvaarallinen, Soramies kirjoittaa, ja huomauttaa pitävänsä täysin vääränä ratkaisuna sitä, että Suomeen ollaan rakentamassa ohituskaistaa ulkomaalaisille hoitajille, joilta puuttuu sanat keskusteluun potilaan kanssa.
<blockquote class="twitter-tweet" data-width="500" data-dnt="true">
Mielipidekirjoitukseni on julkaistu tänään Kangasalan Sanomissa. Kiitos <a href="https://twitter.com/hashtag/KangasalanSanomat?src=hash&amp;ref_src=twsrc%5Etfw">#KangasalanSanomat</a> avoimen keskustelun mahdollisuudesta. <a href="https://t.co/U4BlTm4pgB">pic.twitter.com/U4BlTm4pgB</a>
&mdash; Saynur Soramies (@SSoramies) <a href="https://twitter.com/SSoramies/status/1641043527579717632?ref_src=twsrc%5Etfw">March 29, 2023</a></blockquote>
<script async src="https://platform.twitter.com/widgets.js" charset="utf-8"></script>
Asiakkaat pelkäävät afrikkalaisia mieshoitajia
Myös Suomen Uutisten tavoittamat pitkän linjan soteammattilaiset kuvaavat kielitaidon puutteen kuormittavan työyhteisöä. Pahimmillaan asiakkaan turvallisuus on vaarassa. Työnantajan vastuulla on huolehtia siitä, että kielitaito on riittävä, mutta se ei toteudu kunnolla.
Suomen Uutisten tavoittama Marika, joka on vuodesta 2008 työskennellyt lähihoitajana vanhustyössä tyrmää pääministeri Marinin avauksen kielitaitovaatimuksien madaltamisesta.
&#8211; Sanoisin, että vaatimuksia kielitaidosta ei voi enää matalammalle laskea siitä, missä nyt ollaan. Itse olen ollut työpaikalla, jossa henkilöstölle lähetetyssä sähköpostissa oppisopimusopiskelijoita kouluttava oppilaitos jopa ehdotti opiskelijoiden arviointikeskustelujen tekemistä englanniksi, koska opiskelijat eivät osaa suomea.
Marika kuvaa hoitoalan olevan tiimityötä, jossa yhteisen kielen puute tuo lisäkuormaa suomalaisille hoitajille.
&#8211; Olen tehnyt paljon keikkatyötä yksityisille hoivakodeille, joissa on suuria filippiiniläisnaisten yhteisöjä, jolloin heitä voi työvuorossa olla jopa kahdeksan ja suomalaisia vain kaksi. Itse olen työskennellyt talossa, jossa osastolla olin ainoa suomalainen. Filippiiniläisillä on työpaikalla omat keskustelut omalla kielellään ja usein kaikki lääke- ja omaisyhteistyö jää suomalaisen hoitajan vastuulle. Eihän siinä synny hoitajien välille vuorovaikutusta, jos tiimi jakaantuu erikielisiin yksiköihin.
&#8211; Julkisella sektorilla taas on suuret irakilaisten ja afganistanilaisten sekä Afrikasta tulleiden yhteisöt. Ne koostuvat pitkälti nuorista miehistä, joista moni tuli Suomeen vuoden 2015 aallossa. He sitten hoitavat vanhuksia &#8211; ja voi kauhistus sitä kulttuurieroa. Tiedän, että monet vanhukset pelkäävät afrikkalaisia nuoria miehiä, siinäpä sitten selität 90-vuotiaalle dementikolle, että hän ei voi valita hoitajaansa, Marika päivittelee.
Pahimmillaan vaara asiakkaalle, muutoin kömmähtelyä
Pahimmillaan kielitaidon puute voi vaarantaa potilasturvallisuuden. Muissa tapauksissa kulttuuriset ja kielelliset erot voivat johtaa kömmähdyksiin, mikä heikentää työn laatua.
&#8211; Käytännön asioissa, kuten ruuan tarjoamisessa asiakkaalle tyypillistä on, että ulkomaalaisella hoitajalla ei ole käsitystä, miten ruoka pitäisi tarjoilla. Voi käydä esimerkiksi niin, että pääruoka ja jälkiruoka kasataan samalle lautaselle. Tietysti niin voi tehdä, mutta ei se ole kohteliasta asiakkaan näkökulmasta.
Marika sanoo, että suomalaisen hoitajan työaika ei riitä siihen, että pitäisi kulkea ulkomaalaisen hoitajan perässä tarkistamassa työn laatua.
&#8211; Lääkelistan lukeminen voi esimerkiksi tuottaa haasteita ulkomaalaiselle hoitajalle. Jos kielitaitoa ei ole, niin jää sattuman varaan, ymmärtääkö hän lukemaansa ja osaako jakaa lääkkeet. Tiedossani on paljon ulkomaalaisen hoitajan tekemiä virheitä, joissa lääkettä esimerkiksi on annettu virheellinen määrä.
&#8211; Attendolla työskennellessäni näin itse, miten filippiiniläinen hoitaja otti lääkenäyttöä vastaan google kääntäjä -sovelluksella kännykästään. Myös lääkärien kanssa filippiiniläiset keskustelevat usein kääntäjäsovelluksen kanssa. Kun tällainen hoitaja kääntää lopuksi lääkärin lauseita omalle kielelleen, lopputulos voi olla täysin posketon.
Marika kehottaa Petteri Orpoa ja Sanna Marinia luopumaan haaveista haalia ulkomailta Suomeen enää lisää ihmisiä hoiva-alalle. Sen sijaan Marika vaatii laittamaan työolot kuntoon lainsäädännöllä.
&#8211; Ulkomaalaiset hoitajat vaativat paljon perehdytystä tehtäviinsä, koska kulttuurierot ovat suuria. Me suomalaiset hoitajat tietysti neuvomme ja autamme, että työ lähtisi sujumaan, mutta usein siitä tulee vain ylimääräinen taakka työvuorolla perässä vedettäväksi.
Peseminen jätetty tekemättä
Parikymmentä vuotta hoiva-alalla työskennellyt Ulla sanoo suoraan, että poliitikkojen haaveilema kielitaidottomien hoitajien työntäminen alalle on jo nyt johtamassa suomalaisen terveydenhuollon alasajoon.
&#8211; Kyse ei ole pelkästään puuttuvasta kielitaidosta vaan pohjimmiltaan kulttuurieroista. Afrikkalaisperäisten tulijoiden käsitys työn laadusta, kuten puhtaudesta, on täysin erilainen kuin suomalaisilla.
Lähihoitajan työhön kuuluu myös potilaan pesu. Hoitotyö tapahtuu välillä tiimityönä, jossa hoitajien vastuu asiakkaasta voi jakaantua useamman hoitajan kesken.
&#8211; Asiakkailla voi olla liikuntarajoitteita, jolloin hoitajan tehtäväksi jää asiakkaan nostaminen pesutiloihin. Mikäli hoitajaa ei huvita nostella asiakasta, pesu jää tekemättä. Itse olen monta kertaa ollut työtilanteessa, jossa asiakkaan alapesu on jäänyt tekemättä, ja niinpä me suomalaiset hoitajat joudumme paikkaamaan ulkomaalaisten hoitajien työtä.
Ulla sanoo usein joutuneensa tilanteeseen, jossa on nähnyt, miten peseytymiseen kykenemätön asiakas on lähes jätetty pulaan.
&#8211; Asiakkailta olen saanut kuulla, miten he eivät tule ymmärretyksi, kun hoitaja on ollut ulkomaalainen. Kun hoitajalle ei kunnolla välity tieto asiakkaan tilasta, työn jälki on sen mukaista.
&#8211; Kerran yövuoroon tullessani asiakkaat oli jätetty istuma-asentoon sänkyynsä, iltapalat edessään ja osittain sängyllä. Yöhoitajan tehtäväksi jäi siivota ulkomaalaistaustaisten hoitajien jäljet. Potilasturvallisuus vaarantui, kun asiakas valui sängyssään pää sängyn laitaan kiinni ottaen.
Hoitajan työssä tulisi myös oma-aloitteisesti selvittää ja kysyä asiakkaan tilanteesta. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteistä kieltä ei ole.
&#8211; Esimerkiksi dementiasta kärsivä asiakas ei välttämättä edes osaa kuvailla vointiaan, joten hoitajan hoksottimien tulee olla kunnossa ja potilaan tilannetta tulisi kysyä potilaan omalla kielellä. Se ei tietenkään onnistu, jos yhteinen kieli puuttuu.
Katosiko poliitikoilta todellisuudentaju?
Seurattuaan mediassa keskustelua aiheesta Ulla sanoo pohtineensa, onko ulkomaisia hoitajia Suomeen ajavilla poliitikoilla enää minkäänlaista käsitystä todellisuudesta, kuten potilasturvallisuuden varmistamisen vaatimuksista.
&#8211; Onko todella niin vaikea ymmärtää, että kielitaidon puutteellisuus vaarantaa vakavasti potilasturvallisuuden, joka voi johtaa potilasvahinkoihin? Ulla kysyy ja kertoo esimerkin:
&#8211; Diabeetikon verensokeri on mitattaessa alhaalla ja hoitaja sanoo toiselle hoitajalle: ”Voitko antaa ruokaa hänelle, koska hänellä on verensokeri niin alhaalla, että se vaatii välittömästi ruokailua?” Toinen hoitaja ei ymmärrä mitä pyyntö tarkoittaa. Hän kuitenkin nyökkää ja vastaa yes, kehonkielellä siis osoittaa ymmärtävänsä. Hoitaja käsittää tietenkin kun vastaus on yes, että asia hoituu. Kuitenkin pyynnön esittänyt hoitaja puolentoista tunnin päästä, sen jälkeen kun oli asian ilmoittanut, huomaa, että asiakas ei ole saanut ruokaa lainkaan. Silloin ollaan jo vakavassa tilanteessa ja voidaan menettää jopa ihmishenki.
Suuret työnantajayritykset hyötyvät työperäisestä maahanmuutosta, ja ottavat alalle mielellään ulkomaalaisia hoitajia. Ulla tietää, että monissa yksityisissä yrityksissä ulkomaalaisia hoitajia halutaan töihin pitkälti siksi, että heitä on helppo huijata esimerkiksi palkoissa ja työajoissa, kun yrityksissä tiedetään että he eivät ymmärrä suomea eivätkä tunne työoikeutta.
&#8211; Työnantajalle se on suhteellisen harmitonta, kun tiedetään että ulkomaalaiset hoitajat eivät saata työnantajan laitonta toimintaa viranomaisten tietoon. Itse olen kuullut suoraan ulkomaalaistaustaiselta hoitajalta, että työnantajapuolen esimies on jättänyt luvatut bonukset maksamatta.

Nyt puhuvat hoitajat: Halutaanko sotealalle todella rakentaa ohituskaista kielitaidottomille maahanmuuttajille?

Haitallisen maahanmuuton ehkäisy ja ihmisläheinen perhepolitiikka. Siinä on kaksi keskeistä syytä, miksi maahanmuuttajanaisesta voi tulla perussuomalainen.

Näin kävi Kangasalla asuvalle Saynur Soramiehelle ja kotkalaiselle Joy Aallolle. Molemmat löysivät Perussuomalaisista puolueen, jonka listoille he asettuivat ehdolle kuntavaaleissa 2021.
Saynur Soramies kertoo liittyneensä puolueeseen sen jälkeen, kun oli tutustunut perussuomalaisten kanssa ja perehtynyt puolueohjelmaan.
– Huomasin, että he ovat samaa mieltä kuin minä ilmastopolitiikasta, maahanmuuttopolitiikasta, perhepolitiikasta ja sukupuolipolitiikasta.
Katso ”Meillä on asiaa”, jossa Joy Aalto ja Saynur Soramies kertovat, miksi he valitsivat perussuomalaiset (juttu jatkuu videoikkunan alla): 
<iframe loading="lazy" title="Nainen, maahanmuuttaja ja perussuomalainen? Kyllä!" width="500" height="281" src="https://www.youtube.com/embed/OiZAUWnpPjc?feature=oembed" frameborder="0" allow="accelerometer; autoplay; clipboard-write; encrypted-media; gyroscope; picture-in-picture; web-share" referrerpolicy="strict-origin-when-cross-origin" allowfullscreen></iframe>
Youtube, 19 min. 
<hr />
<h4>”Kaikki eivät kuulu tänne”</h4>
Saynur ja Joy ovat asuneet Suomessa 16 vuotta. He työskentelevät hoitoalalla: Joy sairaalahuoltajana ja Saynur monikulttuurisuuteen ja psykoterapiaan erikoistuneena sairaanhoitajana.
Kummankin naisen suhtautuminen maahanmuuttopolitiikkaan on kriittinen. Molempia ihmetytti turvapaikanhakijoiden massiivinen tulo Suomeen vuonna 2015.
– Missä ovat lapset, naiset ja vanhukset, kysyi Joy Aalto silloin. Kuten hyvin tiedämme, kaikista vähäosaisimpia ihmisiä näkyi turvanhakijoiden joukossa vain vähän, sillä monet tulijat olivat nuoria miehiä Lähi-idästä. Pääosin nuorukaiset eivät täyttäneet turvapaikkakriteerejä, mutta siltikin he saivat tulla ja jäädä. Saynur Soramiehen mielestä tällainen politiikka ei välittänyt Suomesta mielikuvaa vahvana ja johdonmukaisena valtiona, jota tulijan olisi ollut syytä kunnioittaa.
– Missä olivat orjuutetut ja raiskatut jesidinaiset, jotka oikeasti olisivat tarvinneet apua nimenomaan länsimaista eli meiltä, ihmettelee Saynur vielä kuusi vuotta turvapaikkakriisin jälkeen. Soramies kirjoitti aiheesta blogitekstin lokakuussa 2015. Tekstissään hän totesi: ”Nyt pitää toimia nopeasti ja lähettää välittömästi kotimaahansa ne, jotka eivät kuuluisi tänne.&#8221; 
Tällä hän tarkoitti turvapaikanhakijoita, jotka eivät olleet oikeasti turvan tarpeessa.
Myös Joy on kritisoinut turvapaikkapolitiikkaa ja miettinyt, mitä se kaikki on mahtanut maksaa.
– Jos haluaa asua Suomessa on opeteltava kieli, hankittava koulutus ja mentävä töihin. Yhteiskunnalla ei ole varaa sellaiseen maahanmuuttoon, missä maahanmuuttaja ei halua sopeutua yhteiskuntaan, Joy Aalto sanoo.
<h4>Vääristynyt naiskuva on riski myös maahanmuuttajanaisille</h4>
Joy Aallon kotimaassa, buddhalaisessa Thaimaassa, naisen asema on hänen mukaansa samankaltainen kuin Suomessa. – Naiset ovat tasa-arvoisia.
Saynur Soramies puolestaan on nähnyt, ettei sukupuolten tasa-arvo ole itsestäänselvyys. Kahden erilaisen kulttuurin kasvattina hän kasvoi Saksassa ja Turkissa sekä islamin että kristinuskon mukaan. Vanhempana hän valitsi kristinuskon omaksi uskonnokseen.
– Emme saa antaa pois vapauksia ja oikeuksiamme, joiden puolesta olemme taistelleet, hän sanoo ja viittaa niihin miehiin, joiden naiskuva on aivan erilainen kuin se, mihin modernit naiset ovat tottuneet. Epäterve naiskuva ei Soramiehen mukaan heikennä vain suomalaisnaisten asemaa vaan myös maahanmuuttajanaisten asemaa Suomessa.
<h4>Vanhemmalle sukupolvelle annettava arvostusta</h4>
Joy Aalto ja Saynur Soramies ovat löytäneet Suomesta kodin, jonne he ovat lapsineen saaneet asettua.
– Kotimaa ei ole minulle vain se maa, josta ihminen on lähtöisin. Kotimaa voi olla maa, johon on tullut asumaan, elämään ja jossa tavoite on tulla aktiiviseksi osaksi yhteiskuntaa. Siksi koen Suomen kotimaakseni, Saynur sanoo.
Joy Aalto on viihtynyt Suomessa ja erityisesti metsässä. Kesäisin hän kerää marjoja ja sieniä ja myy niitä torilla. Siellä hän kohtaa ihmisiä, joiden kanssa hän vaihtaa kuulumisia ja joilta hän kuulee tarinoita eletystä elämästä.
– Vanhempi sukupolvi on tehnyt kovan työn tämän yhteiskunnan rakentamiseksi ja hyvinvoinnin eteen. Tälle työlle täytyy antaa arvostus ja taata ihmisarvoinen elämä, Joy toivoo.
Saynur ajattelee samalla tavalla: ikäihmiset ovat sentään rakentaneet hyvinvointivaltion.
– Kyllä Suomella on tarpeeksi rahaa! Kysymys on enemmän siitä, miten rahaa käytetään. Prioriteetit on laitettava kuntoon. Yhteiskunnan moraalisuutta mitataan sillä, miten se kohtelee kaikista heikoimpia.

Maahanmuuttajanaisille poliittinen koti perussuomalaisista

Saynur Soramies

Nyt puhuvat hoitajat: Halutaanko sotealalle todella rakentaa ohituskaista kielitaidottomille maahanmuuttajille?

Maahanmuuttajanaisille poliittinen koti perussuomalaisista

Uusimmat

Ronkainen yli miljoonaan kasvavasta Suomen reservistä: ”Se on kova juttu”

Veronmaksajilta miljoonia somali- ja monikulttuuriyhdistyksille STEA:n kautta – rahojen käyttö pitkälti salattu, julkisuus puuttuu

Sudenmetsästys alkaa 1. tammikuuta – kiintiö enintään sata sutta

Italialaisten palestiinalaisille lahjoittamat avustukset menivätkin terroristeille – Rydman: ”Kukapa olisi arvannut”

Suomi mukana 11 jäänmurtajan megaprojektissa – Tavio: Jäänmurtajatilaukset vahvistavat Suomen ja Yhdysvaltojen strategista kumppanuutta

Strandman vaatii ripeitä toimia nuorten liikennekuolemien pysäyttämiseksi: ”Nykyiset keinot eivät ole riittäviä”

Onni Rostila: Minnesotan somalien massiivinen tukihuijaus paljastaa länsimaisen liberalismin sokean pisteen

EVA: Velka huolettaa suomalaisia – useampi haluaa jatkoa menojen leikkauksille kuin veronkiristyksiä

Puolet ruotsalaisista burkakiellon kannalla – vihervasemmisto vastustaa luonnollisista syistä

Elinkeinoministeri Sakari Puisto: Jäänmurtajatilausten eteneminen on merkittävä taloussignaali Suomelle

Viikon suosituimmat

Viraalivideo Minnesotan somalien päivähoitobisneksistä on saanut yli 110 miljoonaa katsojaa – valtamedia vaikenee

Veronmaksajilta miljoonia somali- ja monikulttuuriyhdistyksille STEA:n kautta – rahojen käyttö pitkälti salattu, julkisuus puuttuu

Onni Rostila: Minnesotan somalien massiivinen tukihuijaus paljastaa länsimaisen liberalismin sokean pisteen

Kotiavustaja raiskasi 100-vuotiaan – välttyi karkotukselta, koska siteet Ruotsiin ovat ”liian vahvat”

Helsingin yliopiston kunniatohtori on poliisin vanha tuttu – sai syytteen niskoittelusta Elokapina-mielenosoituksessa

Italialaisten palestiinalaisille lahjoittamat avustukset menivätkin terroristeille – Rydman: ”Kukapa olisi arvannut”

Pysyvän oleskeluluvan ehdot kiristyvät loppiaisen jälkeen

Mäenpää: Kuinkahan paljon taloudelle haitallinen maahanmuutto kasvattaa bruttokansantuotettamme?

Puolet ruotsalaisista burkakiellon kannalla – vihervasemmisto vastustaa luonnollisista syistä

12-vuotias epäiltynä murhasta Malmössä – nuorin koskaan ampujaksi epäilty

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 4/2025

Perussuomalainen 3/2025