Perussuomalainen 2/2025

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”

Rami Lehtinen: ”Kehitysyhteistyömenoista on säästetty historiallisen paljon”

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”

Mira Nieminen: Sosiaaliturva säilyy – hallitus ei tee uusia leikkauksia

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi

Brittiläinen imaami joutuu oikeuteen kahden lapsen vihkimisestä

Avioliiton varallisuusoikeuksille asetetaan selvät vanhentumisajat – perussuomalaiset: Nykytilanne on ongelmallinen

Koomikko Graham Linehan lentokentältä suoraan tyrmään – sananvapauskiista kuumenee Britanniassa

USU: Yhä harvempi kunta ottaa kiintiöpakolaisia

Ylen ja HS:n mukaan Purran säästölistalla pyyhittiin pöytää budjettiriihessä – Purra: ”Katsotaanpa väitteen sisältöä”

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia

Sisäinen devalvaatio

Kauppatieteiden maisteri Stefan Törnqvist kirjoittaa <a href="https://pelastusrahasto.fi/2020/09/11/mihin-suomi-voi-enaa-luottaa-eussa/">Pelastusrahasto.fi -sivuilla</a> euroalueen tulevaisuuden näkymistä EU:n elpymispaketin myötä. Euromaiden kilpailukykyerot tulisi tasata kivuliain toimin varsinkin Etelä-Euroopassa ja Suomessa. Yhteisvaluutasta luopuminen voisi palauttaa kaivatun markkinatalouden Eurooppaan.

Stefan Törnqvist huomauttaa, että kertaluontoiseksi suunniteltua EU:n elvytyspakettia on nähty tukku muita euroalueen kertaluontoisia tukipaketteja. Niitä ovat olleet kaksi Kreikan tukipakettia, Kyproksen, Portugalin ja Irlannin tukipaketit sekä Espanjan pankkitukipaketti.
Hän kertoo markkinoiden tyynien reaktioiden kielivän siitä, ettei markkinoilla pidetä tätäkään tukipakettia yhtään sen enempää poikkeusluontoisena kuin aiempia tukipakettejakaan.
Politiikot eivät tehneet juuri mitään
Euroopan keskuspankin osti markkinarauhan kesällä 2012, kun pankin silloin pääjohtaja Mario Draghi lupasi tehdä kaiken tarvittavan euron pelastamiseksi.
Törnqvistin mielestä tämä etsikkoaika tärvättiin lepäämällä laakereilla. Politiikkojen olisi pitänyt tänä aikana tarttua euroalueen sisäsiin epätasapainoihin. Kilpailikyvyttömien maiden olisi tullut terästää kilpailukykyään kivuliaasti sisäisellä devalvaatiolla. Se tarkoittaa kustannusten karsimista muun muassa palkkatasossa.
Hän kertoo, että tehtävä on vaikea siksi, että kilpailukyvyttömimpien maiden on vaikeaa säästää Saksaa enemmän. Ilman euroa heikon kilpailukykymaiden valuutat olisi pitänyt devalvoida ja Saksan valuutta revalvoida.
Päättäjien haluttomuus tai osaamattomuus vaadittuihin toimiin on johtanut jälleen kerran eurooppalaiset uuden tulonsiirtomallisen tukipaketin äärelle.
Pääomien liike
Törnqvist kirjoittaa euroalueen valuvian johtuvan kaikkien jäsenmaiden yhteisestä valuuttakurssista ja korkotasosta. Eri euromaiden taloudet ovat reagoineet hyvin eri tavoin eri talouskriiseihin, mutta euromailla ei ole helppoja paikallisia vastaustoimia.
– Kun maalla ei ole markkinaehtoista kilpailukykyä, investoinnit kohdistuvat muualle, vanhoja tehtaita suljetaan, syntyy ”kestävyysvajeita” ja tarvitaan tulonsiirtoja ja keskuspankkioperaatioita, Törnqvist toteaa.
Tämä tarkoittaa pääomien liikettä pois kilpailukyvyttömistä maista. Pääomat liikkuvat euroalueella vapaasti, joten päättäjät voivat ainoastaan kohentaa maidensa kilpailukykyä erilaisin kiky-sopimuksin.
Toimettomuus käy kalliiksi. Törnqvist kirjoittaa Italian talouden olleen kasvuttomassa tilassa 20 vuotta ja Suomessakin 12 vuoden ajan.
Liittovaltio vai euron purku?
Törnqvist arvioi euroalueen tulevaisuudelle eri vaihtoehtoisia teitä. Euroalueesta muodostetaan liittovaltio, jossa jäsenmaiden velat muutetaan yhteisvastuullisiksi. EKP voi myös jatkaa kriisimaiden valtiolainojen ostoa.
Euro voi purkautua esimerkiksi niin, että jokin vahva jäsenmaa saa tarpeekseen toistuvista tukiohjelmista ja jättää euron. Toisaalta poliittinen päätöksenteko kilpailukykyerojen tasaamiseksi jumiutuu, jolloin heikon kilpailukyvyn maat jättävät yhteisvaluutan.
Liittovaltiossa kilpailukykerojen tasaamiselta ei vältytä. Tasaaminen voidaan toki tehdä tulonsiirroin vahvoista kilpailukyvyn osavaltioista heikomman kilpailukyvyn osavaltioille. Törnqvist ei usko hyvinvoinnin lisääntyvän vain rahaa painamalla.
Luovutetaanko itsenäisyys?
Tukipakettien toistuva tarve kuormittaa vääjäämättä myös korkean kilpailukyvyn euromaita. Sisäinen devalvaatio ei ole onnistunut esimerkiksi Italiassa, minkä vuoksi tukipaketeille ei näkyisi loppua.
Tukipakettien rakenne kulkeutuu kohti liittovaltiota. Törnqvistin mielestä Suomen eduskunnan olisi vielä hyvän sään aikana mietittävä luovutetaanko itsenäisyys EU:lle vai jättäydytäänkö tukipakettien ulkopuolelle.
Törnqvist huomauttaa, ettei EU ole kovin luotettava instituutio.
– Tiedämme jo, että EU:ssa ei voi selkeästikään luottaa sopimuksiin, valtionobligaatioihin, pankkeihin, talletussuojaan tai omistamaansa eläkevarallisuuteen. Kun mihinkään ei voi oikein luottaa, täytyisi olla varuillaan ja ajatella ensisijaisesti omaa parastaan, hän kirjoittaa.
Tukipaketit ovat hänen mukaansa olleet Suomen suurin rauhan ajan investointi, eikä tämä investointi ole ainakaan kymmenenä ensimmäisenä vuona kantanut juurikaan hedelmää.
Suomikin oireilee
Suomen epäonneksi taloutemme pääsi ylikuumenemaan juuri finanssikriisin aattona. Palkankorotukset oli ehditty lyödä lukkoon vain hetkeä ennen kuin maailmantalous vajosi syvään kriisiin.
Vaadittava sisäinen devalvaatio jäi tekemättä ja investoinnit Suomeen ovat olleet riittämättömiä viime vuosikymmenellä. Törnqvist toteaa, että palkkoja ja muita kustannuksia on saatava leikatuksi investointien saamiseksi Suomeen.
Törnqvist toivoo Suomen ja muun Euroopan palaavan markkinatalouden äärelle. Hän toivoo Suomesta vaurasta hyvinvointivaltiota. Se tuskin toteutuu tarrautumalla pakonomaisesti epäonnistuneeseen yhteisvaluuttahankkeeseen.

KTM Törnqvist: Suomen ja Euroopan olisi syytä palata markkinatalouteen

Die Welt, yksi Saksan päälehdistä, julkaisi laajan kirjoituksen Suomen talouden ongelmista. Kirjoituksen laati lehden johtava taloustoimittaja Holger Zschäpitz.

Lehti esittää Suomelle sisäistä devalvaatiota, jotta viennin kustannuskilpailukyky paranisi &#8211; jopa ”brutaali palkkojen sopeutustarve on tarpeen”. Lehden mukaan tätä on poliittisesti erittäin hankala toteuttaa. Lopuksi die Welt toteaa, että tällaisia epäsymmetrisiä shokkeja voitaisiin helpottaa, jos euroalueella olisi nykyistä laajemmat tulonsiirron keinot. Yhteinen verotus voisi myös tulla kysymykseen. Tällaisia uudistuksia on kuitenkin niin ikään hankala toteuttaa ja siksi Suomi joutuu turvautumaan sisäiseen devalvaatioon eli palkkojen alentamiseen.
Heinäkuussa julkaistu kirjoitus herätti laajalti huomiota Saksassa ja muun muassa der Spiegel on tuonut jo useampaan kertaan esille Suomen yllättävän suuret talouden ongelmat.
Lehden analyysin mukaan Suomea on kohdannut useita ns. epäsymmetrisiä shokkeja. Näitä ovat olleet Nokian kännykkätuotannon loppuminen, paperiteollisuuden ongelmat ja Venäjän viennin jyrkkä supistuminen. Lisäksi kustannustaso on päästetty Suomessa kasvamaan aivan liikaa. Suomen kilpailukyky on heikentynyt dramaattisesti.
Suomen hallitukset ovat olleet kyvyttömiä reagoimaan shokkeihin.
Lehdessä siteerataan valtionvarainministeri Alexander Stubbia (kok.), joka on voimakkaasti puolustanut Suomen jäsenyyttä, ja joka pitää devalvaatiopolitiikkaa eräänlaisena dopingina. Stubbin kritiikki on suunnattu niille, jotka ovat ehdottaneet paluuta markkaan. Lehti siteeraa myös nobelisti Paul Krugmania, joka aiemmin kesällä väitti blogissaan, että Suomella on samoja ongelmia kuin Kreikalla ja Suomen ei oikeastaan tulisi kuulua euroalueeseen.
Suomea on pitkään pidetty eräänlaisena anti-Kreikkana ja euromaiden mallioppilaana. Suomi on ollut Saksan kanssa euromaiden koviksia (”hardliner”), mitä tulee kriisimaiden pelastamiseen. Sittemmin tästä euromaiden ”koviksesta” on tullut euroalueen sairas mies. Suomen talous ei ole toipunut vuosien 2008-2009 suuresta kriisistä. Kasvu on ollut Suomessa jo vuosia euroalueen heikointa. Lehti pitää tällaista kehitystä hyvin yllättävänä.
Die Weltin kirjoituksessa verrataan Suomen ja Ruotsin bruttokansantuotteen kehitystä ajalla 2000-2015. BKT:n arvon indeksiluku vuonna 2000 oli 100. Vielä vuonna 2008 indeksi oli molemmissa maissa 127. Mutta vuonna 2015 Ruotsin BKT oli kivunnut tasolle 136, mutta Suomi oli pudonnut lukuun 118.
Näiden lukujen valossa Suomesta on tullut taantuva talousalue.
&nbsp;

Die Welt: Suomen kustannustaso noussut aivan liikaa, lääkkeeksi sisäinen devalvaatio

Sisäinen devalvaatio

KTM Törnqvist: Suomen ja Euroopan olisi syytä palata markkinatalouteen

Die Welt: Suomen kustannustaso noussut aivan liikaa, lääkkeeksi sisäinen devalvaatio

Uusimmat

Riikka Purra: ”Miksi Yle valehtelee?”

Rami Lehtinen: ”Kehitysyhteistyömenoista on säästetty historiallisen paljon”

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”

Mira Nieminen: Sosiaaliturva säilyy – hallitus ei tee uusia leikkauksia

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi

Brittiläinen imaami joutuu oikeuteen kahden lapsen vihkimisestä

Avioliiton varallisuusoikeuksille asetetaan selvät vanhentumisajat – perussuomalaiset: Nykytilanne on ongelmallinen

Koomikko Graham Linehan lentokentältä suoraan tyrmään – sananvapauskiista kuumenee Britanniassa

USU: Yhä harvempi kunta ottaa kiintiöpakolaisia

Ylen ja HS:n mukaan Purran säästölistalla pyyhittiin pöytää budjettiriihessä – Purra: ”Katsotaanpa väitteen sisältöä”

Viikon suosituimmat

Ilta-Sanomat teetti faktantarkistuksen Teemu Keskisarjan puheista, mutta lukijoille ei kerrota, että faktantarkistaja on vihreissä vaikuttanut kuntapoliitikko

Teemu Keskisarjan kolumni: V-sana, T-sana ja R-sana

Helsingin Sanomat kaivoi esille asiantuntijan, joka lausuu huntukiellon olevan islaminvastaisuutta – Purra: ”Väitteet eivät kestä loogista ja moraalista tarkastelua”

Pääkaupunkiseudun ongelmat valuvat maakuntiin – silminnäkijä kertoo Jyväskylän nuorisokahakasta: ”Aivan sairasta touhua, mitä ei uskoisi tapahtuvan Suomessa”

Teemu Keskisarja: Maahanmuuton lieveilmiöistä pitää puhua oikeilla nimityksillä – ”Työperäinen on valheellinen sana”

Vigelius ja Honkasalo ottavat yhteen karkotuksista: ”Vasemmisto ei ole tehnyt mitään Milan Jaffien karkottamiseksi”

USA:ssa woke-ideologia on jo menettänyt voimansa – Suomessa kuuluu vielä viimeisiä kuolinkorahduksia

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Yle hehkutti, kun Marinin hallitus etsi säästöjä mutta lisäsi menoja 900 miljoonalla – nyt talouspolitiikan uutisoinnin sävy on vaihtunut toisenlaiseksi

Veronmaksajien rahaa palaa vammaisten ”työllistämiseen” – hankehumppaa ilman konkreettisia tuloksia

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 2/2025