Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Kun tarina voitti faktat: BBC-skandaali on journalismin skandaali

Jyrähdys Microsoftin kieltämisestä – Junnila: ”Ei myydä sielua lobbareille”

Garedew: Algoritmit vievät lapsilta lapsuuden – alle 15-vuotiaiden somekielto etenee

Kolumni: Some vie ison osan lapsuudesta

Moderni toimittaja haluaa raportoida oma agenda edellä – Näin toimii nykyjournalismi

Tuulivoimalat halutaan kauemmaksi asutuksesta – hallitukselta linjaus tuulivoiman vähimmäisetäisyyksistä

Taksilakiuudistus etenee – Taksiliitto kiittää hallitusta luottamusta vahvistavasta ratkaisusta

Trump haluaa lopettaa maahanmuuton kolmansista maista – Rostila: USA näyttää nyt johtajuutta, Suomen ja Euroopan on herättävä

Turvalliset taksit takaisin Suomeen – taksialan korjaussarja etenee keväällä

Pysyvien oleskelulupien kiristykset läpi eduskunnassa – Vigelius: Merkittävä tiukennus maahanmuuttopolitiikkaan

Etla:  44 prosenttia työttömyyden kasvusta selittyy maahanmuutolla

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Antikainen: Mielenilmaus itärajalla palvelee Venäjän tavoitteita

Perussuomalaiset: Helsingin talousarvio vuodelle 2026 on ideologinen ja vastuuton

Ruotsissa 4 000 jengirikollista elää leveästi myös sosiaalietuuksilla – tukia maksettu roistoille 3,6 miljardia kruunua

Keskusta esittää julkisen talouden vahvistamista massamaahanmuutolla – Purra: ”Tätäkö maakunnissa halutaan?”

sosiaalinen status

Ennen vanhaan yläluokkaiset amerikkalaiset osoittivat sosiaalisen statuksensa omistamalla luksustuotteita. Nykyään he tekevät sen &#8221;luksus-uskomuksilla&#8221;. Luksus-uskomukset ovat usein virheellisiä, jopa pähkähulluja käsityksiä, joiden kielteiset seuraukset eivät kohdistu yläluokkaan itseensä. Näin väittää psykologian tohtorikoulutettava Rob Henderson kirjoituksessaan <a href="https://nypost.com/2019/08/17/luxury-beliefs-are-the-latest-status-symbol-for-rich-americans/?fbclid=IwAR0nl4_0aYfTF7-agIMXlPAt375U7uzYyCLLoQwp8N_xsDUQh_rl23sNgq4">New York Postissa</a>.

Henderson kertoo esimerkin entisestä naispuolisesta opiskelutoveristaan Yalen yliopistosta. Nainen väitti, että monogamia on vanhentunut idea ja ettei se ole hyväksi yhteiskunnalle. Nainen oli kasvanut perinteisessä perheessä ja hänen suunnitelmissaan oli itse perustaa perinteinen perhe monogaamisen avioliiton varaan. Silti hän katsoo, että perinteinen perhemalli on vanhentunut konsepti eikä sitä pitäisi tarjota malliksi kaikille.
Nainen kertoi hyväosaisesta taustastaan ja mainitsi työskentelevänsä arvostetussa teknologiayrityksessä.
Hendersonin mukaan yläluokkaiset amerikkalaiset toivat aiemmin sosiaalisen statuksensa esiin materiaalisilla statussymboleilla, luksustavaroilla. Nykyään he tekevät sen &#8221;luksususkomuksilla&#8221;, Henderson väittää.
<h4>Trendikkäät tavarat menevät nopeasti pois muodista</h4>
Henderson muistuttaa siitä muodin logiikasta, missä muodikas ja trendikäs vaate tai tavara menee pois muodista ja alkaa näyttää vanhentuneelta pian sen jälkeen, kun muillakin kuin edelläkävijöillä on mahdollisuus hankkia sellainen.
Yläluokat ovat kuitenkin löytäneet ratkaisun tähän ongelmaan: luksususkomukset. Nämä ovat ajatuksia ja mielipiteitä, jotka antavat rikkaille korkean statuksen pienillä kustannuksilla, samalla kun ne vaativat veronsa alemmilta luokilta.
Yhtenä Hendersonin esimerkkinä luksususkomuksista on ajatus, jonka mukaan kaikki perherakenteet ovat yhtä hyviä tai tasa-arvoisia. Tutkimusnäyttö kuitenkin viittaa selvästi siihen, että kaksi avioliitossa olevaa eri sukupuolta olevaa vanhempaa ovat lapsille parasta. Silti hyväosaiset, koulutetut ihmiset, jotka itse ovat saaneet kasvaa ehjässä perheessä, muita todennäköisemmin uskovat, että monogamia on vanhentunut idea, että avioliitto on huijausta tai että kaikki perheet ovat samanlaisia.
<h4>Hyväosaiset suosivat itse avioliittoa, mutta vähättelevät sen arvoa</h4>
Avioliiton merkityksen vähättely on peräisin koulutetulta luokalta, mutta käytännössä avioliiton suosio on vähentynyt nimenomaan köyhien ja työväenluokkaisten amerikkalaisten parissa. Vielä 1960-luvulla yläluokkaiset amerikkalaiset ja alemmat luokat avioituivat yhtä usein. Samoihin aikoihin hyväosaiset yhdysvaltalaiset löystivät sosiaalisia normeja ja ilmaisivat epäilyjä avioliittoa ja monogamiaa kohtaan.
Tämä luksususkomus edesauttoi perhearvojen rapautumista. Nykyään hyvätuloisista amerikkalaisista avioituneiden osuus on samaa luokkaa kuin 1960-luvulla. Sen sijaan työväenlöuokkaisista amerikkalaisista yhä harvempi avioituu. Lisäksi avioliiton ulkopuolisia lapsia syntyy kymmenen kertaa enemmän kuin 1960-luvulla &#8211; pääosin köyhille ja työväenluokalle.
Hyväosaisilla amerikkalaisilla on harvemmin aviottomia lapsia. Silti he muita useammin ilmaisevat luksususkomuksen, että tällaisella käyttäytymisellä ei ole seurauksia, Henderson kirjoittaa.
<h4>Eliitti teeskentelee onnekkuuttaan</h4>
Hyväosaiset myös nykyään korostavat sattuman ja hyvän onnen merkitystä, kun aiemmin oli tapana olla ylpeitä asemasta, joka on saatu kovalla työllä ja yrittämisellä. Uskomus, jonka mukaan yksilön omilla valinnoilla ei ole juurikaan merkitystä, ja että elämää ei voi hallita, haittaa tavallisia ihmisiä.
Hendersonin mukaan huippuyliopistoissa on tavallista nähdä hyvien opiskelijoiden tekevän valtavasti töitä ja vähättelevän sitten vaatimattomasti omaa ahkeruuttaan, ikään kuin heillä olisi vain ollut hyvä onni. Tämä on vaarallinen viesti vähemmän lahjakkaille. Jos he uskovat, että sattuma ja hyvä onni ovat avaimet menestykseen &#8211; eli kopioivat yläluokan uskomukset sen sijaan että kopioisivat heidän todellisen käyttäytymisensä &#8211; he lakkaavat panostamasta opintoihinsa.
Hendersonin mukaan valkoinen yläluokka rakastaa ajatusta valkoisista etuoikeuksista, white privilege.
&#8211; Valkoinen yläluokka saa statusta puhumalla heidän korkeasta statuksestaan. Kun säädetään lakeja &#8221;valkoisten etuoikeuksia&#8221; vastaan, ne eivät vaikuta etuoikeutettuihin valkoisiin. Taakan kantaa valkoinen köyhälistö, Henderson kirjoittaa.
<h4>Eliitti haluaa erottua köyhistä</h4>
Henderson ei suoraan puhu maahanmuutosta, mutta asetelma siinäkin on sama: eliitti hellii uskomusta niin humanitaarisen kuin työperäisenkin maahanmuuton siunauksellisuudesta, mikä antaa heille suvaitsevaisen sädekehän. Maahanmuuton haitot koetaan kuitenkin toisaalla &#8211; köyhien asuinalueilla, työmarkkinoilla, joilla työväenluokka kohtaa kilpailun matalapalkka-aloilla, sekä vuokra-asuntojonoissa.
Hendersonin mukaan yläluokka omaksuu luksusajatuksia kuten se aiemmin pukeutui muotivaatteisiin &#8211; erottautuakseen alemmista yhteiskuntaluokista. Heidän uskomuksensa vuorostaan tuottaa todellisia, haitallisia seurauksia huono-osaisille ihmisille, mikä entisestään syventää kuilua yhteiskuntaluokkien välillä.

”Luksus-uskomukset” ovat eliitin uusi statussymboli – rikkailla on varaa järjettömiin uskomuksiin, joiden seurauksista heidän ei tarvitse kärsiä