Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Rikkinäiset ikkunat ja turvallisuuden perusta: Miksi järjestyksellä on väliä?

Perussuomalaiset vaativat perinteiden kunnioittamista: ”Suvivirrestä sakotetaan ja monikulttuurinen myyräntyö jatkuu”

Passin voimassaolo pitenee 10 vuoteen

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Päivän pointti: Antti Lindtmanilla on neljä vaihtoehtoa

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Koponen vaatii Kelan hallitusta tarkistamaan kantaansa sosiaaliturvan väärinkäytöksissä: ”Tämä on täyttä hulluutta”

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Imaami avasi Birminghamin uuden muslimipormestarin virkaanastujaistilaisuuden islamilaisella rukouksella

sotilaalliset tavoitteet

Tasavallan presidentin isännöimät Kultaranta-keskustelut jatkuivat tänään maanantaina Naantalissa. Paneelikeskustelussa muuttuvasta turvallisuuspolitiikasta perussuomalaisten kansanedustaja Jussi Halla-aho huomautti, että Venäjän Ukrainassa aloittama sota voi kestää vielä pitkään, koska tavoitteena voi olla jäätyvän konfliktin luominen. &#8211; Venäjä voi ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa johtava Jussi Halla-aho painotti, että maailmalla ei edes ole tarkkaa tietoa Venäjän motiiveista aloittamassaan sodassa Ukrainassa.
&#8211; Ukrainan tavoitteet luonnollisesti ovat selkeät, mutta Venäjän strategisia tavoitteita ei varmuudella tiedetä, koska Venäjällä voi olla rinnakkaisia ja vaihtoehtoisia tavoitteita. Voidaan toki sanoa, että suuressa kuvassa Venäjä ei halua Ukrainalle mitään hyvää.
Halla-aho totesi, että jos Venäjä ei kykene saavuttamaan Ukrainassa sotilaallista voittoa, Venäjälle voi kelvata se, että se onnistuu pitämään Ukrainan jatkuvassa kaaoksessa ja kriisitilassa.
&#8211; Venäjä luottaa siihen, että jossain vaiheessa muu maailma kyllästyy tilanteeseen ja syntyy painetta alkaa normalisoida suhteita Venäjään. Ymmärtääkseni Venäjällä on varaa ylläpitää konfliktia vaikka vuosikymmeniä, koska Venäjällä on länsimaita parempi kyky ottaa vastaan tappioita.
Paneeliin osallistuvat myös Helsingin yliopiston tutkijakollegiumia johtava Tuomas Forsberg, puolustusvaliokuntaa johtava Petteri Orpo (kok), vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sekä puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen, joka totesi, että taistelut Ukrainassa ovat nyt keskittyneet pienelle alueelle.
Kivisen mukaan ei ole näkymää sille, että jompi kumpi osapuoli saisi aikaan sotilaallisen ratkaisun.
&#8211; Myöskään neuvotteluhalukkuutta ei näytä olevan. Sota siis jatkunee tulevaisuudessa kulutussotana, jossa rintamalinjat eivät juurikaan liiku. Kukaan ei varmuudella pysty arvioimaan, kuinka pitkään Venäjän offensiivi jatkuu.
Tulevia sotia pyrittävä estämään
Halla-ahon mukaan olisi vaikeaa ja jopa vaarallista lähteä ulkoapäin antamaan neuvoja, mihin osapuolten, varsinkaan Ukrainan, pitäisi tyytyä.
Halla-aho kuitenkin varoitti tilanteesta, jossa Venäjä saavuttaisi voitoksi katsomiaan lopputuloksia.
&#8211; Sillä olisi sitten vaikutuksia siihen, mitä tapahtuu tämän jälkeen. Meidän pitäisikin pohtia paitsi tätä käynnissä olevaa sotaa ja millä se saadaan loppumaan, myös sitä, mitä tapahtuu tämän jälkeen ja – ennen kaikkea – miten me estämme tulevia sotia. Meidän pitää olla luomatta Venäjälle kannusteita ryhtyä vastaaviin operaatioihin tulevaisuudessa.
Orpo huomautti, että Venäjä ei ole saavuttanut alkuperäistä tavoitettaan. Myös Orpo arvioi, että Venäjä saattaa nyt tavoitella pidempiaikaista jäätynyttä konfliktia, vastaavasti kuin aiemmin itäisen Ukrainan alueella.
&#8211; Venäjän piti hoitaa nopeasti vallanvaihto Ukrainassa ja ottaa maa haltuunsa. Sen he jo hävisivät. Mutta jos jäätynyt konflikti syntyy ja Ukraina menettää lisää alueita se voidaan katsoa Ukrainalle tappioksi.
Halla-aho kuvasi Venäjää arvaamattomaksi ja sanoi että Venäjä tulkitsee maailmanjärjestystä eri tavoin kuin muut valtiot.
&#8211; Länsimaissa ajatellaan, että kansainvälinen yhteisö on tasa-arvoinen, jossa samanarvoisia toimijoita ovat niinkin erilaiset valtiot kuin Kiina, Suomi ja Naurun tasavalta. Venäjällä on kuitenkin supervaltiomentaliteetti, jossa eri kokoisilla valtioilla on erilaiset säännöt. Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että samat säännöt koskevat Venäjää, Suomea tai vaikka Naurun tasavaltaa.
Venäjä katsoo sillä olevan etuoikeuksia
Halla-aho arvioi, että Venäjä katsoo sillä olevan privilegioita (etuoikeuksia).
&#8211; Venäjä haluaa pitää itsellään oikeuksia naapureihinsa ja etupiireihinsä. Venäjällä on varmasti vaikea ymmärtää sitä, että tätä asiaa ei olla ymmärtävinään lännessä.
&#8211; Venäjä näkee Naton ja Yhdysvallat vastapuolina, koska Venäjän mielestä ne kuuluvat samaan kategoriaan. Pienet valtiot voivat päättää vain, mihin etupiiriin ne kuuluvat. Tällaisessa maailmankuvassa ei ole sijaa pienten valtioiden itsenäisyydelle tai suvereenisuudelle.
Halla-aho arvioi, että kriisi Ukrainassa jatkuu – ja pahenee tasan niin kauan kuin Venäjä katsoo, että se voi saavuttaa tavoitteitaan Ukrainaa pommittamalla.
&#8211; Nopein tapa lopettaa humanitaarinen kärsimys on pakottaa Venäjä rauhaan. Siis tavalla tai toisella pakottaa Venäjä tunnustamaan, se että jatkamalla sodankäyntiä Venäjän tavoitteet eivät etene.
Halla-aho sanoi ymmärtävänsä, miksi länsimaat ovat olleet haluttomia puuttumaan sotaan eskalaation pelossa, mutta varoitti myös, että puuttumattomuudella voi olla arvaamattomia seurauksia.
&#8211; Historiasta on hyvä pohtia vastaavia tilanteita. Toinen maailmansota alkoi Hitlerin hyökkäyksellä Puolaan, mutta silloin sitä ei tiedetty että maailmansota oli alkamassa. Päinvastoin, länsimaat halusivat välttää eskalaation ja siksi reaktiot Hitlerin hyökkäykseen jäivät symbolisiksi. Toisin sanoen, siinäkin on riskejä, jos ei tehdä riittävästi ajoissa, koska silloin joudutaan tekemään myöhemmin enemmän ja vielä kivuliaampia asioita.
Nato-jäsenyydessä tärkeintä estää konfliktit ennalta
Halla-aho ei usko, että Suomen ulkopolitiikassa olisi tarvetta suurille muutoksille tulevan Nato-jäsenyyden myötä. Venäjä-politiikassa tärkeintä jatkossa kuitenkin on pyrkiä ennalta ehkäisemään konfliktit.
&#8211; Olemme nähneet, että jos Venäjä ei perinteisessä mielessä pysty edistämään sotilaallisia tavoitteitaan, se on valmis tappamaan ja hävittämään kaiken ympäriltään. Siksi on nostettava mahdollisimman korkealle Venäjän kynnys aloittaa konflikti tai uhata sillä. Näkisin, että Nato-jäsenyyden suurin anti on nimenomaan tässä.
Nato-jäsenyyden myötä Suomikin on pääsemässä Naton perustamissopimuksen viidennen artiklan piiriin.
&#8211; Kukaanhan ei voi sanoa varmuudella, onko Naton artikla viisi jotain muutakin kuin paperia, koska sitä ei ole koskaan testattu, mutta siihenkin on varmasti syy että ei ole testattu. Syy on se, että Venäjä joutuu vakavasti ottamaan huomioon sen mahdollisuuden, että artikla viisi on jotain muutakin kuin paperia.
Natoon ei pidä mennä reunaehdot edellä
Vasemmiston Anderssonin mukaan Suomen tulisi Natossa linjata hyvissä ajoin pohjoismaisesta yhteistyöstä sekä siitä, että Suomeen ei tule ydinaseita tai ulkomaisia joukkoja.
Halla-aho huomautti Anderssonille, että Natoon ei ole viisasta lähteä liittymään reunaehdot edellä, koska se samalla kuluttaa poliittista pääomaa.
&#8211; Erityisen huono ajatus se on silloin, jos uhat, joita vastaan pyritään varautumaan eivät ole todellisia, kuten ydinaseiden tai ulkomaisten joukkojen sijoittaminen Suomeen. Kumpiakaan ei ole sijoitettu yhteenkään uuteen Nato-jäsenmaahan 1990-luvun lopun jälkeen. En siis pitäisi tätä todellisena huolena tai ongelmana, enkä tekisi voimakkaita linjauksia. Suomi ei ole erikoistapaus eikä Natoon pidä lähteä erikoistapauksena.
Halla-aho arvioi, että Nato-jäsenyys ei estä ylläpitämästä suhteita Venäjään tulevaisuudessa.
&#8211; Venäjä tietysti vastustaa naapurimaiden liittymistä Natoon, mutta ei siksi että Venäjä kokisi Naton uhkaksi vaan siksi, että Nato-jäsenyys vähentää Venäjän mahdollisuuksia harjoittaa etupiiripolitiikkaa kyseisissä maissa, ja tämä ei sovi venäläisten supervalta-ajatteluun, Halla-aho sanoi.
Hän arvioi, että pidemmällä aikavälillä Nato-jäsenyys saattaa jopa vakauttaa Suomen ja Venäjän suhteita.
&#8211; Kun Venäjä hyväksyy tapahtuneet tosiasiat, se samalla poistaa Venäjältä kiusauksen pyrkiä harjoittamaan etupiiripolitiikkaa
Suhteiden normalisoiminen Venäjän kanssa on kuitenkin vaikeaa.
&#8211; On hankala nähdä reittejä ulos tästä tilanteesta, jotka mahdollistaisivat normaalien suhteiden paluun, ellei oteta lukuun skenaarioita Venäjän sisällä, mutta niillä on turhaa spekuloida. Toki rajanaapureiden välillä tiettyjen käytännön asioiden, kuten rajaturvallisuuden on pakko toimia.

Halla-aho: Itänaapurilla on supervaltiomentaliteetti – ”Venäläiseen ajatteluun ei mahdu, että säännöt koskevat myös Venäjää”