Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Suomalainen koulu on kriisissä – Purra kehottaa hinaamaan vaatimustasoa ylöspäin: ”Muuten lasku vain jatkuu”

Hallitus vahvistaa hatkalasten ja -nuorten suojelua

Kolumni: Maahanmuuton rikkautta ja minä-minä-Marinin paluu

Vasemmisto hehkuttaa Mamdanin voittoa – todelliset muutokset voivat jäädä vähäisiksi

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Useat luottamuskohut ravistelevat BBC:tä – 59 prosenttia briteistä kokee, ettei lupamaksu tarjoa vastinetta rahalle

Antikainen: Demarit taas kalliimman bensan asialla

Vantaalaiset tyrmäävät ratikkahankkeen – liki puolet ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Helsingin kaduilla ihannoidaan Hamasin väkivaltaa – Antikainen: Tämä on jo turvallisuusriski

Kukaan ei kannattanut Kaisa Garedewin muutosesitystä – nyt Keski-Suomen hyvinvointijohtajalle maksetaan muhkea 140 000 euron eroraha

SDP:n ja RKP:n poliitikkojen hallinnoima Suomen Pakolaisapu ry on järjestökentän massimestari: Veronmaksajat ovat kanavoineet järjestön toimintaan jo yli 15 miljoonaa euroa

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

soveltuvuuskoe

&#8211; Hoitajakouluun kelpaa kuka vaan, kirjoitettiin Helsingin Sanomissa (21.10. 2018). On hyvä, että alan opettajat uskaltavat vihdoinkin avata suunsa. Nyt on ryhdyttävä välittömästi etsimään ratkaisuja tilanteeseen, perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen vaatii.

Juvosen mielestä pääsykokeet ja henkilökohtaiset haastattelut tulee palauttaa hoitoalan opintoihin pyrkiville. Näihin kohdennetut resurssit ovat satsausta potilasturvallisuuteen ja hyvään ja laadukkaaseen terveydenhoitoon.
&#8211; Alalle soveltumattomuuteen ratkaisuja hakevassa ns. SORA-lainsäädännössä on myös korjattavaa ja tiukennettavaa. Opinto-oikeus tulee voida keskeyttää nopeasti, mikäli havaitaan, että opiskelijalla ei ole edellytyksiä opiskelulle ja alalle. Opiskelijalta tulisi myös vaatia entistäkin nopeammin esimerkiksi huumeainetestiä, mikäli sille olisi epäilyjä, Juvonen vaatii.
Osa hakeutuu alalle pakosta
Juvonen uskoo, että alalle opiskelevista suurin osa on varmasti niitä, jotka hallitsevat opinnot ja kokevat alan omakseen. On siis tärkeää, että koko alaa ja lähihoitajaopiskelijoita ei leimata.
&#8211; Kun alalle hakeutuu joko pakon sanelemana tai ohjattuna alalle sopimattomia henkilöitä, olemme pulassa ja pelottavan asian keskellä.
&#8211; Tämä suuntaus on kuitenkin yhteiskunnan tekemä, sillä pääsykokeet hoitoalan opinnoista on poistettu ja sisään mennään heittämällä. Hoitoalan koulutusta järjestetään myös työvoimapoliittisessa koulutuksena ja ala voi olla monelle myös se viimeinen toive työllistymiseen, Juvonen toteaa.
Opinnoissa joustetaan jopa liikaa
Hoitoalalle soveltumattomuuteen ratkaisuja antava SORA-lainsäädäntö tuli voimaan 1.1.2012. Edellä mainittuihin lakeihin sisältyy opiskeluoikeuden peruuttaminen, jonka tavoitteena on parantaa turvallisuutta koulutuksessa ja sen jälkeisessä työelämässä.
&#8211; Ongelmana tässä lainsäädännössä on kuitenkin se, että laeissa säädetyt edellytykset opiskeluoikeuden peruuttamiselle ovat tiukat. Opiskelija tulee myös aina ensisijaisesti ohjata tukitoimien piiriin ja pyrkiä näin poistamaan opiskelun jatkamiseen liittyvät mahdolliset esteet.
&#8211; Opiskelun tukemisessa siis joustetaan, ymmärretään ja annetaan siimaa jopa kohtuuttoman pitkään. Raja on ilmeisesti nyt tullut vastaan, kun alan opettajat astuvat julkisuuteen. Tämä heidän viestinsä on otettava ehdottoman vakavasti, Juvonen painottaa.
Vastuullinen ala vaatii pääsykokeita
Juvonen teki jo vuonna 2014 kirjallisen kysymyksen ministerille hoitoalan pääsykokeiden tilanteesta.
&#8211; Oli kerrassaan uskomatonta, että pääsykokeet suunniteltiin poistettavaksi. Oli päivän selvää, mitä seurauksia asiasta tulee olemaan. Alalle pääsee henkilöitä, joilla ei ole alan edellyttämiä ominaisuuksia, Juvonen varoittaa.
&#8211; Tulee myös muistaa, että hoitoalalla on ollut myös niitä aikoja, kun pääsykokeet kouluun kestivät parikin päivää ja opiskelijaksi pyrkivän piti näyttää kaikki kykynsä alalle. Mikä ihme on muuttanut näkökulman sellaiseksi, että pääsykokeita ei tälle tärkeälle ja vastuullisella alalle tarvita?

Juvonen: Hoitoala ei ole sulatusuuni, johon jokainen kelpaa – lainsäädäntöä tiukennettava ja pääsykokeet takaisin

Ammatillisen koulutuksen soveltuvuustestit puhuttavat. Erityisesti hoitoalalle on haluttu palauttaa opiskelijoiden soveltuvuuskokeet, jotka edellinen hallitus poisti.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on tehnyt asiasta jo kolme kirjallista kysymystä tällä vaalikaudella, joissa hän peräänkuuluttaa kokeiden tarpeellisuutta. Nyt myös opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) on tullut samoille linjoille Elomaan kanssa.
&#8211; Soveltuvuustestit palvelevat työyhteisön henkilökuntaa, opiskelijaa itseään sekä ennen kaikkea potilaita. Opiskelija ei turhaan opiskele alaa, johon hän ei sovellu, ja toisaalta potilaat saavat ensiluokkaista hoitoa motivoituneelta henkilökunnalta, Elomaa perustelee.
Hoitajien jaksaminen äärirajoilla
Elomaa huomauttaa, että hoitajien jaksaminen on jo nyt äärirajoilla, kun hoitajamitoitus ei aina ole kunnossa. Soveltuvuus on myös siinä tilanteessa ensiarvoisen tärkeää. Elomaa on itse työskennellyt 70-, 80- ja 90-luvuilla hoitoalalla ja röntgenhoitajana.
Aikanaan kokeet poistettiin, jotta nuoria saataisiin enemmän eri aloille. Elomaa arvioi, että jatkossakin alan opiskelijoita riittäisi ja soveltuvuuskokeiden puuttuminen voi maksaa pitkällä tähtäimellä enemmän.
&#8211; Systeemi toimi ennenkin ja hakijoita on joka tapauksessa enemmän kuin on paikkoja. On kaikkien etu pitää soveltuvuuskokeita erityisesti alalla, jossa hoidetaan ihmisiä konkreettisesti. Miksi piti alun perin muuttaa hyvää käytäntöä? Elomaa kysyy.
&#8211; Testejä voidaan aina kehittää, jos puutteita huomataan. Kuitenkin toivon, että kokeet saadaan pikaisesti taas käyttöön, sillä selvää näyttöä niiden hyödyllisyydestä on.

Elomaa: Hoitoalan soveltuvuuskokeet pikaisesti käyttöön

Työpaikan arjen toimivuuden sekä työyhteisön hyvinvoinnin kannalta on tärkeää, että työntekijöiden ammattiosaaminen vastaa toimialan vaatimuksiin mahdollisimman hyvin, painottaa perussuomalaisten kansanedustaja Ritva &#8221;Kike&#8221; Elomaa.

&#8211; Osaamisen ja asenteen merkitys korostuu erityisesti sosiaali- ja terveysalalla, jossa työn jälki vaikuttaa olennaisesti asiakkaiden terveydenhuollon toimivuuteen ja potilasturvallisuuteen. Potilasturvallisuus ei saa vaarantua missään tilanteessa, sanoo 70-luvulla Koskelan sairaskodissa hoitotyössä työskennellyt kansanedustaja.
Soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen oli virhe
Hyvä tapa huomioida ammatissa toimimisen erityisvaatimukset on järjestää soveltuvuuskokeet, jolloin koulutukseen valikoituu soveltuva opiskelija-aines. Soveltuvuuskokeita on järjestetty olennaisena osana sosiaali- ja terveysalan opiskelijavalintoja jo vuosikymmeniä, mutta nykyisin niiden merkitys on vähäinen tai niillä ei ole painoarvoa valintaprosessissa.
Elomaa suoritti aikanaan itsekin sairaanhoito-opiston soveltuvuuskokeen.
&#8211; Pakollisten soveltuvuuskokeiden lakkauttaminen lähihoitajiksi aikovilta vuonna 2016 oli virhe. Lisäksi ihmisläheisessä hoitotyössä tarvitaan ehdottomasti sosiaalisia taitoja.
Heikko motivaatio vaikuttaa työyhteisöön
Soveltuvuuskokeen avulla on mitattu tasapuolisesti hakijoiden sopivuutta alalle.
&#8211; On yhteiskunnan, oppilaitoksen ja opiskelijan itsensä etu, että henkilö soveltuu ominaisuuksiltaan mahdollisimman hyvin valitsemalleen koulutusalalle ja valmistumisen jälkeen käytännön työelämään. Tarve sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden soveltuvuusarvioille on noussut esille mediassa taas tänä syksynä. Soveltumattomuus alalle ja puutteellinen ammattiosaaminen sekä heikko motivaatio vaikuttavat työyhteisöihin laajemmin. Kokeneetkin osaavat tekijät ovat alkaneet uupua osin tästä johtuen, Elomaa toteaa.
&#8211; Olen samoilla linjoilla monien hoitoalan työntekijöiden, ammattiliittojen ja työnantajien kanssa siitä, että soveltuvuustestaus on palautettava. Valvirakin on ottanut kantaa potilasturvallisuuden puolesta.
Hallituksen syytä herätä
Elomaa jättänyt kirjallisen kysymyksen hallituksen vastattavaksi. Hän kysyy vastuunkantajien näkemystä siitä, tulisiko pakolliset soveltuvuuskokeet palauttaa lähihoitajaopintoihin pyrkiville.
&#8211; Odotan mielenkiinnolla vastausta ja toivon myös hallituksen heränneen tämän ongelmakohdan suhteen, Elomaa sanoo.

Elomaa: Lähihoitajille aikoviksi pakolliset soveltuvuuskokeet

soveltuvuuskoe

Juvonen: Hoitoala ei ole sulatusuuni, johon jokainen kelpaa – lainsäädäntöä tiukennettava ja pääsykokeet takaisin

Elomaa: Hoitoalan soveltuvuuskokeet pikaisesti käyttöön

Elomaa: Lähihoitajille aikoviksi pakolliset soveltuvuuskokeet

Uusimmat

Suomalainen koulu on kriisissä – Purra kehottaa hinaamaan vaatimustasoa ylöspäin: ”Muuten lasku vain jatkuu”

Hallitus vahvistaa hatkalasten ja -nuorten suojelua

Kolumni: Maahanmuuton rikkautta ja minä-minä-Marinin paluu

Vasemmisto hehkuttaa Mamdanin voittoa – todelliset muutokset voivat jäädä vähäisiksi

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Useat luottamuskohut ravistelevat BBC:tä – 59 prosenttia briteistä kokee, ettei lupamaksu tarjoa vastinetta rahalle

Antikainen: Demarit taas kalliimman bensan asialla

Vantaalaiset tyrmäävät ratikkahankkeen – liki puolet ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan

Viikon suosituimmat

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Helsingin kaduilla ihannoidaan Hamasin väkivaltaa – Antikainen: Tämä on jo turvallisuusriski

Kukaan ei kannattanut Kaisa Garedewin muutosesitystä – nyt Keski-Suomen hyvinvointijohtajalle maksetaan muhkea 140 000 euron eroraha

SDP:n ja RKP:n poliitikkojen hallinnoima Suomen Pakolaisapu ry on järjestökentän massimestari: Veronmaksajat ovat kanavoineet järjestön toimintaan jo yli 15 miljoonaa euroa

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

Purra datakeskuksista: Sähkönkulutus on valtava – veronmaksaja ei voi loputtomasti tukea jättiyhtiöiden kasvavaa sähkönkulutusta

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

Bergbom riemastui: Yksi demari ymmärsi, mitä työllistämisen helpottaminen tarkoittaa

Toimitus suosittelee

Järjestöpamput lobbaavat leikkauksia vastaan säilyttääkseen omat ökypalkkansa

Tutkimus: Radikaali ilmastopolitiikka maistuu hyväosaisille – kielloilla ja moraalisilla vetoomuksilla ei voiteta tavallista kansaa ilmastonsuojelun taakse

Tutkimus: vasemmiston ajattelu on oikeistoon verrattuna kapeampaa ja jyrkempää – vasemmiston parissa vallitseva uskomusjärjestelmä sisälsi lähes yksinomaan äärimmäisiä asenteita

Tutkimus: Oikeistolaiset osoittavat enemmän empatiaa vasemmistolaisia kohtaan kuin vasemmistolaiset oikeistolaisia kohtaan – epäsymmetriaa selittävät ankarat moraaliset tulkinnat

Vasemmistopuolueet pyrkivät edistämään maahanmuuttoa, koska ne hyötyvät siitä: Tutkimustieto kertoo, että maahanmuutto tuo vasemmistolle lisää äänestäjiä

Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025