Talouskasvu

RiihiEXTRAssa suoraan lauteilta kansanedustaja Miko Bergbom ja valtiovarainministerin erityisavustaja, ekonomi Jussi Lindgren lyövät muitta mutkitta tiskiin riihi 2025:n tuoretta antia: kokonaisuudessa on nyt jättimäiset veronalennukset, mutta samalla perussuomalaisten vastuullinen talouspolitiikka jatkuu.

Turun yliopiston kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Virén pitää veroalea hyvänä signaalina suomalaisille yrityksille. Vasemmisto-oppositiota ja kaikkia muitakin veronalennusten kriitikoita Virén kehottaa tarkastelemaan laajempaa kuvaa sekä sitä, miten Suomi asemoituu verokilpailussa maailmalla.

Perussuomalainen kädenjälki näkyy vahvasti hallituksen eilen julkistetun puoliväliriihen päätöksissä. Massiivisten ansioveroalennusten lisäksi ruoan arvonlisäveroa lasketaan ja työtulovähennyksen lapsikorotusta nostetaan entisestään.

Hallitus on tehnyt budjettiriihessä päätöksiä, joilla vahvistetaan Suomen talouskasvua ja turvallisuutta entistä määrätietoisemmin. Työn verotuksen keventäminen erityisesti pieni- ja keskituloisilla tukee ostovoimaa ja kannustaa työntekoon. Tämä on selkeä signaali siitä, että hallitus haluaa tukea tavallisten suomalaisten arkea ja vahvistaa koko maan kilpailukykyä.

Veronalennukset ovat keskeinen työkalu talouskasvun taustalla, sillä kevyempi verotaso vaikuttaa paitsi taloudellisen toimeliaisuuden määrään, myös niihin päätöksiin, joita yrityksissä tehdään, kun omistajat harkitsevat, missä maassa toimintaa kannattaa harjoittaa. Kasvuyritykset luovat samalla uusia työpaikkoja.

Valtiovarainministeri Riikka Purra esitteli eilen illalla hallituksen puoliväliriihen eli kasvuriihen pääkohtia. - Tehtyjen päätösten ytimessä on kaksi isoa kokonaisuutta: Suomen talouskasvun edellytysten vahvistaminen ja Suomen ja suomalaisten turvallisuus, Purra sanoo. Hallitus on tehnyt runsaasti kasvutoimia jo aiemmin. Nyt kasvua haetaan muun muassa työhön ja yrittämiseen kohdistuvilla merkittävillä veronalennuksilla, mistä valtiovarainministeri on erittäin tyytyväinen.

Nykyhallituksessa tehdään merkittäviä toimia talouskasvun synnyttämiseksi Suomeen 17 vuoden jälkeen. Kestävä talous turvaa suomalaisten hyvinvointipalvelut tulevaisuudessakin. Työllä ja yrittämisellä Suomi pidetään hengissä, iloitsee perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman.

Hallitus on päättänyt alentaa ansiotuloverotusta, mikä piristää matkailu- ja ravintolapalvelujen kysyntää. Matkailu- ja ravintola-alan palvelujen kotimainen kysyntä on ollut heikkoa jo pidemmän aikaa. Ostovoimaa tukevat palkankorotukset ja korkojen aleneminen luovat uskoa siihen, että palvelujen kysyntä piristyy.

Hallitus on päättänyt 100 miljoonan euron lisäleikkauksesta kehitysapuun vaalikauden loppuun mennessä.

Työn tekemisestä tulee Suomessa entistä kannattavampaa. Hallitus on päättänyt, että verotus kevenee pieni- ja keskituloisilla 525 miljoonaa euroa jo vuonna 2026 ja kevennys nousee 650 miljoonaan euroon seuraavana vuonna eli vuonna 2027.

Hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kannalta olennaista on pyrkiä mahdollisimman korkeaan työllisyysasteeseen ja vahvaan tuottavuuskehitykseen. Verotuksen rakenteen tulisi olla mahdollisimman paljon työn tekemistä ja talouskasvua tukeva. Keskeinen verokysymys kasvun kannalta on ansiotuloverotus talouden kasvun perustuessa aiempaa voimakkaammin inhimilliseen pääomaan.

Suomen yhteisöverokannan tulee olla sellainen, että yritysten kannattaa sijoittua ja investoida Suomeen. Poliittinen vasemmisto sekä sitä lähellä olevat tahot vastustavat veronalennuksia, vaikka matalammalla verotuksella verotuotot olisivat suurempia. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteisöveron alentaminen olisi erinomainen kasvutoimi, joka samalla parantaisi Suomen asemaa kansainvälisessä verokilpailussa.

SAK ja ay-liike laajemminkin on jyrkästi asettunut vastustamaan hallituksen kaavailemaa ansiotuloverotuksen keventämistä - siitäkin huolimatta, että matalampi verotus tarkoittaa enemmän käteen jäävää vastiketta työn tekemisestä. Kokonaisuudessa kannattaa huomata, että vaikka veronalennukset hyödyttävätkin työntekijää ja lisäävät ostovoimaa, liitot eivät veronalennuksista hyödy mitään.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ylen aamussa tänään vieraillut elinkeinoministeri Wille Rydman toteaa, että kaikkiin talousennusteisiin liittyy juuri nyt merkittävää epävarmuutta. Etenkin maailmanpolitiikan tapahtumat huolestuttavat ministeriä.

Mistä Suomeen saataisiin lisää talouskasvua? Kysymys on aiheellinen, koska tuntuvaa kasvua ei ole nähty liki 17 vuoteen. Vaikeuskerrointa nostaa nyt Yhdysvaltain uuden kauppapolitiikan aiheuttama epävarmuus, joka nakertaa markkinoiden luottamusta kaikkialla maailmassa. Toimialojen tarjoamia mahdollisuuksia on kuitenkin paljon. Tuleva elinkeinoministeri Sakari Puisto näkee etenkin puolustusteollisuuden tarjoavan jatkossa positiivisia näkymiä. - Puolustusteollisuus varmasti on yksi paikka, jossa meillä on paljon innovaatiomahdollisuuksia, nyt etenkin Nato-jäsenyyden myötä ja osaamiskeskusten näkökulmasta.

Perusuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra purki tuntojaan torstain kyselytunnin jälkeen viestipalvelu X:ssä. Hallitushan kertoi juuri ennen kyselytuntia, miten se on päättänyt täsmentää ja kohdentaa uudelleen osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon aiemmin kohdennetuista säästöistä.

Torstaina perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää sai mahdollisuuden esittää eduskunnan suullisen kyselytunnin viimeisen kysymyksen. Aiheeksi valikoitui Ukraina-tuki ja kotimainen puolustusteollisuus. Hän muistutti, että kotimaisen puolustusteollisuuden vahvistaminen tukee kansallista puolustuskykyämme, taloutemme kasvua ja innovaatioita sekä parantaa Suomen asemaa kansainvälisessä puolustusyhteistyössä.

Torstain hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa oppositio meuhkasi enimmäkseen sotesäästöjen ympärillä. Liike Nytin Hjallis Harkimo puolestaan epäili tulevaa talouskasvua ja hallituksen säästöpäätöksiä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ihmettelikin Harkimon talousosaamista ja muistutti, ettei kansainvälisiä suhdanteita voi laittaa hallituksen syyksi.

Perussuomalaisten kansanedustajat Ville Vähämäki ja Sami Savio iloitsevat siitä, että hallituksen suurten teollisten investointien verohyvitys etenee eduskunnassa. Vähämäki ja Savio, jotka toimivat eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston jäseninä, näkevät hyvityksen merkittävänä keinona edistää kasvua, parantaa kilpailukykyä ja luoda uusia työpaikkoja.

Varman toimitusjohtajan Risto Murron johtaman työryhmän raportti valmistui viime viikolla. Valtiotieteen tohtori Heikki Koskenkylä arvioi, saadaanko raportin antamilla ehdotuksilla aikaan kaivattua talouskasvua Suomeen.

Työllisyyden trendi on kääntynyt, kertoi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra hallituksen kyselytunnilla eduskunnassa torstaina.

Vasemmiston linja työelämään liittyen muistuttaa taisteluiden ajasta, jota ei enää tänä päivänä pitäisi olla, sanoi perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra SAK:n puheenjohtajatentissä tiistaina aamupäivällä Helsingissä.

Toimitusjohtaja Risto Murron johtaman Kasvuriihi-ryhmän äsken Suomen hallitukselle luovuttama loppuraportti sisältää 41 ehdotusta talouskasvun vauhdittamiseksi ja yritystoiminnan uudistamiseksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Sakari Puisto katsoo raportin sisältävän useita harkinnan arvoisia esityksiä.

Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Perussuomalaisten mielestä yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä tulee purkaa kuntatasolla ja sote-sektorilla.

Finanssikriisin jälkeen puhkesi eurokriisi 2010-luvun alussa. Heikoimmat kriisimaat olivat Kreikka, Espanja ja Portugali. Maat saivat muilta euromailta erilaisia tukipaketteja, ja ne joutuivat tasapainottamaan julkista talouttaan euromaiden ohjauksessa. VTT Pasi Holm tarkastelee sitä, miten näiden maiden kansalaisten ostovoima on kehittynyt kriisivuosien jälkeen.

Hallitus on tehnyt mittavan määrän erilaisia kasvutoimia ja luonut edellytyksiä paremmalle tulevaisuudelle, jossa hyvinvointivaltion palvelut voidaan turvata. Hallituksen ohjelma ja teot tähtäävät innovaatioiden sujuvoittamiseen ja sinivalkoiseen teollisuuspolitiikkaan, joka mahdollistaa uusien työpaikkojen synnyn Suomeen.

Torstain kyselytunti tarjosi hallitukselle ja varsinkin sen valtiovarainministerille, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purralle, mainion tilaisuuden ottaa esiin koko ajan paraneva taloustilanne ja sitä tukeva hallituksen veropolitiikka. Varsinkin demarikysyjät yrittivät maalata kovin ankeaa kuvaa.

Suomen talous ei ole juurikaan kasvanut viimeiseen 15 vuoteen. Reaalinen bruttokansantuote on vuoden 2009 finanssikriisin tasolla. Suomen taloutta on totuttu pitämään vientivetoisena. Viennin heikko kehitys on keskeinen syy Suomen talouden ongelmiin. Ongelma kiteytyy siihen, että Suomen viennin osuus on 41 % bruttokansantuotteesta. Osuus on sama kuin vuosituhannen alussa, kertoo VTT Pasi Holm.