Talouskasvu

Suomen taloudella on ensi vuonna erinomaiset mahdollisuudet päästä kiinni talouskasvuun, Kauppalehti kirjoittaa. Edellytyksiä paremmalle kehitykselle löytyy, ja ennusteet povaavat jo kasvua.

Suomen julkinen talous on heikossa kunnossa. Kaikki eväät parempaan huomiseen ovat kuitenkin olemassa, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa.

Suomen talouden tila on haastava hallituksen lukuisista toimista huolimatta. Perussuomalaiset korostaa kuitenkin, ettei oppositio halua nähdä todellisia syitä pienituloisuuden kasvun taustalla.

Kansanedustajat kävivät maanantaina eduskunnassa vuoden 2026 talousarvion palautekeskustelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela otti puheessaan kantaa julkisen talouden sopeutukseen, työn verotuksen keventämiseen ja siihen, miten kasvu saadaan liikkeelle, kun epävarmuus jarruttaa kulutusta.

Perussuomalaisten linjana on valtiontalouden tasapainottaminen, velkasuhteen taittaminen ja työnteon mahdollistaminen niin, että se on aina kannattavaa. Välttämättömien sopeutustoimien lisäksi hallitus tekee lukuisia kansalaisten ostovoimaa vahvistavia ja työnteon kannattavuutta parantavia toimia.

Euroopan parlamentin perinteisten ryhmien kabinettisopimus syrjiä kansalliskonservatiiviset mepit ulos päätöksenteosta saattaa päättyä. Keskustaoikeiston ryhmä EPP on saamassa tarpeekseen uppiniskaisesta punavihreästä blokista. Juopa muodostui kestävyysraportointivelvoitteiden helpottamiseksi tähtäävistä muokkausehdotuksista.

Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan hieman kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä.

Mahdollinen EU:n liiallisen alijäämän menettely on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta. Otamme varoituksen vakavasti. Olemme ryhtyneet jo sopeutustoimiin, mutta lisää toimia tarvitaan tulevina vuosina, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman varoittaa, että edellisen hallituksen pysyvät menolisäykset kasvattivat velkaa ja alijäämää kriisin varjolla. Strandman kertoo nykyisen hallituksen pyrkivän palauttamaan menokurin ja vakauttamaan velkasuhteen mittavilla sopeutustoimilla.

Osaamisen romahdus uhkaa tuottavuutta. EK:n syysseminaarissa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korosti, että peruskoulun tasoa täytyy nostaa. Lisäksi seuraavan hallituskauden on laskettava työn ja yrittämisen verotusta edelleen, jotta riskinotto kannattaisi entistä paremmin. Tämä edellyttää fiskaalista tilaa, joka syntyy käyttömenoja leikkaamalla.

Suomi velkaantuu ja väestö ikääntyy. Sen takia turhista menoista on nyt luovuttava. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan hallitus satsaa kasvuun ja elinvoimaan opposition väitteistä huolimatta.

Vantaalle kaavaillun kohutun raitiotiehankkeen kokonaiskustannusarvio on noussut nyt jopa 750 miljoonaan euroon. Vantaan kaupungin osuus tästä on noin 541 miljoonaa euroa, jonka kaupunki aikoo rahoittaa pääosin velanotolla. Tämä ei kuitenkaan huolestuta Vantaan demareita.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela katsoo, että Suomen julkinen talous kääntyy kestävälle uralle vain jatkamalla määrätietoista sopeutusta, kunnes alijäämä pienenee ja velkasuhde kääntyy laskuun. Erityisen tärkeää Koskelan mielestä on autoilun kustannusten alentaminen, joka mahdollistaa talouskasvun koko maassa.

Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi tuoreessa lausunnossaan, että Suomen julkista taloutta pitää jatkossa sopeuttaa noin 1,5 miljardilla eurolla vuosittain kunnes alijäämät poistuvat ja velka alkaa supistua. Kiitosta Suomi saa uudesta kansallisesta finanssipoliittisesta kehikosta. Valuuttarahaston mukaan uudistus osoittaa, että päättäjät ovat sitoutuneet julkisen talouden vakauttamiseen vahvasti yli puoluerajojen.

Tutkimuslaitos Iro Researchin tuoreen kyselyn mukaan vantaalaiset torjuvat Vantaalle kaavaillun raitiovaunuhankkeen. Kyselyyn vastanneista peräti 47 prosenttia ei halua ratikkaa rakennettavan lainkaan. Vastaajista 29 prosenttia haluaa, että se rakennetaan myöhemmin, kun kaupungin taloustilanne on parempi ja vaunujen hankinta on voitu kilpailuttaa uudelleen.

Suomalaisen teollisuuden uusien tilausten arvo ja tuotannon volyymi ovat kasvussa. Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden tilaukset ovat kasvaneet alkuvuonna 9,7 prosenttia vuoden takaisesta. Elinkeinoministeri Sakari Puisto arvostaa kotimaisen teollisuuden osaamis- ja innovaatiokyvykkyyttä. Hänestä jäänmurtajakaupat ja muut hyvät teollisuusuutiset edistävät vientivetoista talouden kasvua ja työllisyyttä.

Maikkarin Eduskunnan takahuone -lähetyksessä perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom korosti, että hallituksen irtisanomisuudistus antaa pienille yrityksille rohkeutta ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen. Bergbomin mukaan uudistus madaltaa työllistämisen riskiä, mutta säilyttää silti korkean kynnyksen henkilöperusteisiin potkuihin. Parhaimmillaan uudistus lisää uusia työpaikkoja ja talouskasvua Suomessa.

Pk-yritysten taloudellinen tilanne on parantunut, kertoo tuore Yrittäjägallup. Yrityksistä 49 prosenttia arvioi tilanteensa erittäin tai melko hyväksi. Arviot ovat parantuneet elokuuhun 2025 verrattuna. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen näkee tulokset rohkaisevina ja merkkinä talouden käänteestä parempaan.

Perussuomalaiset on aina ollut suomalaisen työn ja yrittäjyyden puolue. Hallitus tekee hartiavoimin työmarkkinatoimia kotimaisen kasvun eteen, ja ilmassa on merkkejä siitä, että toimet alkavat tuottaa tulosta.

Haastavassa taloudellisessa tilanteessakin Suomi huolehtii turvallisuudestaan. Valtiovarainministeri Riikka Purra korostaa, että taloustilanne vaatii pitkäjänteistä sopeutusta ja tiukkaa menokuria. Hän painottaa, että myös seuraavan hallituksen on jatkettava samaa linjaa.

Keskusta ja Liike Nyt syyttävät välikysymyksessään hallitusta vaikeasta työllisyystilanteesta. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedew muistuttaa, että viime kaudella keskustan hallitus synnytti 70 prosenttia uusista työpaikoista julkiselle sektorille ja pahensi valtion velkatilannetta.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio korostaa, että työttömyyslukujen nousu selittyy ennen kaikkea työnhakijoiden määrän kasvulla. Hänen mukaansa aiempien hallitusten maahanmuuttopolitiikka on lisännyt ongelmia, mutta teollisuuden tilauskannat ja odotettu talouskasvu voivat parantaa tilannetta ensi vuonna.

Valtioneuvosto on päättänyt kohdentaa 16,1 miljoonan euron myöntövaltuuden Itäisen ja Pohjoisen Suomen ohjelmien toimeenpanoon. Rahoitus sisältyy vuoden 2025 talousarvioon, ja sen tavoitteena on vahvistaa alueiden talouskasvua, elinvoimaa ja huoltovarmuutta.

Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaa, että pelkkä hokeminen kasvusta ei ratkaise julkisen talouden kroonisia heikkouksia, vaan kasvun edellytysten vahvistamisen rinnalla myös menosäästöt ja välttämättömät rakenteelliset uudistukset ovat avainasemassa. Samalla Purra kehottaa kaikkia kansalaisia tutustumaan hallituksen tuoreen budjettiesityksen isoon kuvaan.

Hallitus jatkaa julkisen talouden tasapainottamista vuoden 2026 talousarvioesityksessä. Perussuomalaiset valtiovarainvaliokunnan kansanedustajat Ville Vähämäki, Sami Savio, Jari Koskela, Jari Ronkainen ja Minna Reijonen korostavat kasvun edellytyksiä, turvallisuutta ja arjen peruspalveluja. Talousarvioesityksessä velkaantumista hillitään ja menoja asetetaan tärkeysjärjestykseen perussuomalaisten politiikan mukaisesti.

Helsingin Sanomien uuden pääkirjoituksen tekijän mielestä ”mikään” ei anna viitettä siitä, että velkaantuminen olisi vähenemään päin. Valtiovarainministeri Riikka Purra muistuttaakin Hesaria hallituksen monista talousuudistuksista ja toimista velkaantumisen hillitsemiseksi.

Valtiovarainministeri Riikka Purra palaa Puheenaihe-podcastissa jälleen kerran maamme talousongelmien juurisyihin. Kasvu puuttuu ja valtion jatkuvasti paisuvat menot ylittävät kituliaat tulot. Hallitus korjaa ongelmia historiallisen hyvin mutta on mahdollista, että vasta seuraajat pääsevät nauttimaan hedelmistä.

Kelan julkaisemien tilastojen mukaan Espoossa ja Vantaalla jo noin puolet toimeentulotukea saavista on vieraskielisiä. Suomessa esimerkiksi viiden lapsen perhe saa erilaisina tukina puhtaana käteen lähes 4 500 euroa, minkä lisäksi vuokrat sekä sähkö- ja vesilaskut hoidetaan valtion kassasta. Perussuomalaisten kansanedustaja Rami Lehtinen tyrmää nykyisen järjestelmän, joka on tehnyt veronmaksajista ulkomaalaisten elättäjiä.

Hallitus päätti eilen talousarvioesityksestä vuodelle 2026. Budjettiriihessä päätetyillä veroratkaisuilla ja kasvutoimilla tuetaan orastavaa talouskasvua, mikä on välttämätöntä, jotta suomalaisten turvallisuudesta ja tärkeistä palveluista pystytään huolehtimaan myös jatkossa.

Työllisyystilanteen nopeaksi helpottamiseksi hallitus panostaa nyt erityisesti nuorten työllistymiseen. Työllistymissetelin avulla halutaan mahdollistaa tuhansien nuorten pääsy työelämään.