Talouskasvu

Yritykset suunnittelevat investointejaan vuosiksi eteenpäin. Kun verosäännöt vaihtuvat hallituksesta toiseen, luottamus katoaa ja investoinnit suuntautuvat muualle. Hallituksen yhteisöveron alennus on siksi enemmän kuin pelkkä numero. Se on signaali valtion vakaudesta.

Valtiovarainministeri Riikka Purran mukaan hallitus pitää kiinni tiukasta talouskurista kehysriihessä. Hallitus hakee ratkaisuja julkisen talouden tasapainottamiseen sekä säästöjen että kasvu- ja työllisyystoimien kautta. Purran mukaan suomalaisilla ei ole syytä huoleen, vaikka taloustilanne on vaikea.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää hallituksen kehysriihessä valmisteltavaa yrittäjien eläkejärjestelmän uudistusta merkittävänä korjausliikkeenä aiempaan.

Perussuomalainen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio syyttää Suomen talousongelmista kallista maahanmuuttopolitiikkaa ja kertoo työvoiman rakenteen heikentävän julkista taloutta. Hän viittaa tuoreeseen tilastoon, jonka mukaan yhtä työssäkäyvää kohden tuli viime vuonna kuusi työtöntä maahanmuuttajaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen kyseenalaistaa Facebookissa SDP:n varapuheenhtaja Nasima Razmyarin uskottavuuden velkajarrukeskustelussa. Razmyar osallistui itse sopimuksen valmisteluun, mutta haukkuu sen nyt lyttyyn. Seppänen nostaa esiin SDP:n sisäiset ristiriidat ja puolueen suhtautumisen talouslinjauksiin - vasta viime hallituskaudella vasemmisto oli vielä sitä mieltä, ettei valtion velkoja tarvitse ollenkaan maksaa takaisin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra arvosteli demareita Ylen Kohti vaaleja -tentissä eilisiltana. Purra muistutti, että nykyhallitus on tehnyt enemmän kasvutoimia kuin yksikään hallitus vuosikymmeniin, ja kritisoi oppositiota heidän jatkuvasta vastustuksestaan.

Tekoälyaikana Suomen koulutusjärjestelmäkin tarvitsee hieman uudistamista. Tekoäly tulee haastamaan valkokaulusväkeä, ja myös ammatillisen koulutuksen puolella tarvitaan tekijöitä, valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo. Hänen mukaansa korkeakoulujen määrän lisääminen ei ole mahdollista, jos ei korjata peruskoulun ongelmia ensin.

Perintöveron poisto on uusin elinkeinoelämän veromuutostoive, joka on hallituksen viimeisen budjettiriihen yhteydessä esillä kokoomuksen toimesta. Tämä ei nyt taida olla voittava arpa muille kuin omistavalle luokalle, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Valtiovarainministeri Riikka Purra sanoo, ettei hallitus joudu tekemään uusia mittavia säästöjä huhtikuun kehysriihessä. Täydentäviä säästöjä tarvitaan noin 400 miljoonan euron edestä - ja EU-komissiokin on tyytyväinen Suomen toimiin alijäämän pienentämiseksi. Purra korostaa MTV:n haastattelussa ostovoiman paranemista, veronalennuksia ja yhteisöveron kevennystä talouskasvun veturina – ja paljastaa olevansa valmis jatkamaan ministerinä seuraavallakin kaudella.

Suomen julkisyhteisöjen kokonaismenot olivat lähes 60 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2024. Se on enemmän kuin missään muussa EU:n jäsenvaltiossa. Valtion menoja on vuodesta toiseen katettu velalla, mutta seinä on tulossa vastaan. Nyt tarvitaan ennakkoluulottomia rakenteellisia uudistuksia ja keinojakin löytyy. Parhaiden käytäntöjen omaksuminen toiminnan tehostamiseksi myös julkisella sektorilla on täysin mahdollista.

Perussuomalaiset on aina painottanut, että ilmastotavoitteiden suhteen tarvitaan enemmän realismia ja vähemmän punavihreyttä. Vaikka Suomen pitkän aikavälin tavoitteena on olla hiilineutraali, ilmastotavoitteet eivät saa heikentää Suomen talouskasvua varsinkaan nyt, kun kasvun merkit ovat jo näkyvissä.

Hyvinvointivaltiollamme ei ole edellytyksiä jatkaa entisellään. Suomi käyttää eniten rahaa Euroopassa ns. hyvinvointiin, muutkin menot ovat kasvussa ja talouskasvu on Venäjän kainalossa surkeaa. On karsittava valtion menoja ja purettava etuoikeuksia, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Pienten ja keskisuurten yritysten näkymissä on varovaisia merkkejä paremmasta, mutta kasvu ei vielä ole kunnolla käynnistynyt. Investoinnit ovat miinuksella ja rahoitus rajoittaa kasvua. Tekoälyn hyödyntämisessä suomalaisyritykset ovat kuitenkin Euroopan huipulla ja tämä lupaa hyvää.

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra nostaa Facebookissa esiin joukon myönteisiä talousmerkkejä, jotka kertovat yritysten luottamuksen vahvistumisesta, yksityisen sektorin työllisyyden kasvusta ja teollisuuden piristymisestä. Purran mukaan suomalainen talous näyttää useilla mittareilla selkeitä elpymisen merkkejä.

Asiastudion podcast-yhteishaastattelussa valtiovarainministeri Riikka Purra ja talouselämän vaikuttaja Björn Wahlroos puntaroivat Suomen talousjärjestelmää, hyvinvointivaltion tulevaisuutta ja järjestelmän rakenteellisia heikkouksia. Vaikka hyvinvointivaltio onkin suurissa vaikeuksissa, rohkeilla uudistuksilla se voidaan vielä pelastaa.

Purra jäsentää Suomen valintoja kolmen valtioviisaan kautta: Mauno Koivisto painotti selviytymistä, J. K. Paasikivi painotti pienvaltiorealismia, Urho Kekkonen painotti malttia.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jorma Piisinen arvostelee Facebook-kirjoituksessaan SDP:tä ja edellisiä hallituksia Suomen taloustilanteen heikentämisestä. Piisisen mukaan nykyinen hallitus joutuu korjaamaan vuosikymmenien aikana syntynyttä velkaantumista ja rakenteellisia ongelmia.

Tämä hallitus on joutunut korjaamaan ja korjaa viime kauden päätöksiä. Nyt vasemmistopuolueet yrittävät kaataa heidän oman ideologiansa seuraukset pelkästään nykyisen hallituksen syyksi, kansanedustaja Sanna Antikainen kuvaa.

Suomen taloudella on ensi vuonna erinomaiset mahdollisuudet päästä kiinni talouskasvuun, Kauppalehti kirjoittaa. Edellytyksiä paremmalle kehitykselle löytyy, ja ennusteet povaavat jo kasvua.

Suomen julkinen talous on heikossa kunnossa. Kaikki eväät parempaan huomiseen ovat kuitenkin olemassa, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa.

Suomen talouden tila on haastava hallituksen lukuisista toimista huolimatta. Perussuomalaiset korostaa kuitenkin, ettei oppositio halua nähdä todellisia syitä pienituloisuuden kasvun taustalla.

Kansanedustajat kävivät maanantaina eduskunnassa vuoden 2026 talousarvion palautekeskustelua. Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Koskela otti puheessaan kantaa julkisen talouden sopeutukseen, työn verotuksen keventämiseen ja siihen, miten kasvu saadaan liikkeelle, kun epävarmuus jarruttaa kulutusta.

Perussuomalaisten linjana on valtiontalouden tasapainottaminen, velkasuhteen taittaminen ja työnteon mahdollistaminen niin, että se on aina kannattavaa. Välttämättömien sopeutustoimien lisäksi hallitus tekee lukuisia kansalaisten ostovoimaa vahvistavia ja työnteon kannattavuutta parantavia toimia.

Euroopan parlamentin perinteisten ryhmien kabinettisopimus syrjiä kansalliskonservatiiviset mepit ulos päätöksenteosta saattaa päättyä. Keskustaoikeiston ryhmä EPP on saamassa tarpeekseen uppiniskaisesta punavihreästä blokista. Juopa muodostui kestävyysraportointivelvoitteiden helpottamiseksi tähtäävistä muokkausehdotuksista.

Pk-yrityksissä ennustetaan kysynnän ja ulkomaankaupan kasvua ensi vuodelle. Myös työllisyyden odotetaan hieman kohentuvan. Etenkin teollisuuden ja keskisuurten yritysten näkymät ovat plusmerkkisiä, mikä voi vetää myös niiden alihankintaketjuja kasvuun, ilmenee EK:n Pk-Pulssi-kyselystä.

Mahdollinen EU:n liiallisen alijäämän menettely on varoitusmerkki huonosta tulevaisuudesta. Otamme varoituksen vakavasti. Olemme ryhtyneet jo sopeutustoimiin, mutta lisää toimia tarvitaan tulevina vuosina, kirjoittaa valtiovarainministeri Riikka Purra.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman varoittaa, että edellisen hallituksen pysyvät menolisäykset kasvattivat velkaa ja alijäämää kriisin varjolla. Strandman kertoo nykyisen hallituksen pyrkivän palauttamaan menokurin ja vakauttamaan velkasuhteen mittavilla sopeutustoimilla.

Osaamisen romahdus uhkaa tuottavuutta. EK:n syysseminaarissa tänään puhunut valtiovarainministeri Riikka Purra korosti, että peruskoulun tasoa täytyy nostaa. Lisäksi seuraavan hallituskauden on laskettava työn ja yrittämisen verotusta edelleen, jotta riskinotto kannattaisi entistä paremmin. Tämä edellyttää fiskaalista tilaa, joka syntyy käyttömenoja leikkaamalla.

Suomi velkaantuu ja väestö ikääntyy. Sen takia turhista menoista on nyt luovuttava. Perussuomalaisten kansanedustaja Kaisa Garedewin mukaan hallitus satsaa kasvuun ja elinvoimaan opposition väitteistä huolimatta.

Vantaalle kaavaillun kohutun raitiotiehankkeen kokonaiskustannusarvio on noussut nyt jopa 750 miljoonaan euroon. Vantaan kaupungin osuus tästä on noin 541 miljoonaa euroa, jonka kaupunki aikoo rahoittaa pääosin velanotolla. Tämä ei kuitenkaan huolestuta Vantaan demareita.