Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Oikeusministeri Meri muurasi Turun vankilan lisärakennuksen peruskiven – ”Kun rangaistuksia kiristetään, rakennetaan myös lisää sellitilaa”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

tilasto

Suomen vieraskielinen väestö on keskittynyt pääkaupunkiseudulle ja kasvaa todella nopeasti. Kasvu on kuin luonnonvoima, johon ilmeisesti on vain sopeuduttava. Haastavaa se tulee olemaan ja monestakin syystä.

Helsingin kaupunginkanslian tuore julkaisu Uudenmaan maakunnan vieraskielisen väestön ennuste vuosille 2022–2040 pyrkii kertomaan tilastotieteen keinoin vieraskielisen väestön määrän kasvusta pääkaupunkiseudulla ja ylipäätään Uudellamaalla. Julkaisu on tehty Helsingin, Espoon ja Vantaan sekä Uudenmaan liiton yhteistyönä.
Suomen vieraskielinen väestö keskittyy Uudenmaalle, sillä jo vuoden 2022 alussa 58 prosenttia koko maan vieraskielisistä asui tässä maakunnassa.
<a href="https://www.hel.fi/static/kanslia/Kaupunkitieto/23_08_31_Tilastoja_5.pdf">Ennuste</a> perustuu yleisesti käytettyyn demografiseen väestöennustemalliin, jossa huomioidaan syntyvyys, kuolleisuus ja muuttoliike. Kyseiset väestömuutostekijät on käsitelty ennusteessa alueittain ja kieliryhmittäin.
Kasvun hallinta hakusessa
Vieraskielisen väestön kasvu esitetään ikään kuin annettuna, luonnonvoimana, joka vain lampsii pääkaupunkiseudulle ja johon on sopeuduttava niin pitkälle eväät riittävät. Ei tarvitse olla Mensan jäsen nähdäkseen, että muutoksen vauhti on vaikeasti hallittavissa.
Mistä löytyvät vuoteen 2030 mennessä asunnot 111 000 uudelle pääkaupunkiseudun asukkaalle, joiden varallisuus ei välttämättä riitä asunnon ostoon eikä aina vuokraankaan? Näin tilanteessa, jossa asuntorakentaminen on syöksymässä lamaan ja toipuu aikaisintaan vuosikymmenen lopulla.
Mistä taloustaantumassa löytyvät rahat henkilöstö koulutus-, terveys-, ja sosiaalipalveluille, joita kymmeniä kieliä puhuva aktiivi-ikäinen väestö lapsineen tarvitsee myös omalla äidinkielellään? Miten hallitaan muutokset ja jännitteet, joita eri puolilta maailmaa tuleville kansan- ja uskontoryhmien välille väistämättä kehittyy?
Ja miten reagoi käsittämättömän nopeaan muutokseen kantaväestö, jolle on jäämässä sopeutujan ja maksajan osa? Vai onko kyse ainoastaan poliittisesti ja maailmankatsomuksellisesti perusteltavissa olevasta tapahtumasarjasta? Väestöpohjan muutos tulee varmasti näkymään vähintäänkin kunnallisvaaleissa.
Vale, emävale, tilasto
Tilastoa ja numeroita sekä ennusteita Helsingin julkaisusta löytyy, mutta yhteenvetojen tulkintaan tarvittaisiin meille asiaan vihkiytymättömille enemmän selkokieltä.
Tilastotiede on osaavissa käsissä mahtava ase. Esimerkkinä oheinen, sanalliseen muotoon puettu matemaattinen pähkinä:
Vuonna 2030 vieraskielisiä ennustetaan Helsingissä olevan 154 700 henkeä, kun vuoden 2022 alussa määrä oli 114 100 henkeä, eli 40 000 henkeä enemmän. Espoossa ja Vantaalla kasvu on kuitenkin vielä nopeampaa: näiden kaupunkien yhteenlaskettu vieraskielisten määrä ylittää viidenneksellä Helsingin vieraskielisten määrän kuluvan vuosikymmenen lopussa.
Maailma muuttuu jne…
Arvoituksen ratkaisu saattaa löytyä toisaalta julkaisusta. Siellä nimittäin kerrotaan, että vuonna 2030 Espoossa ennustetaan pitävän majaansa 95 000 ja Vantaalla 91 000 vieraskieliseksi luokiteltua henkilöä.
<a href="https://www.espoo.fi/fi/vaesto">Espoossa</a> oli vieraskielisiä asukkaita vuoden 2022 toukokuun lopussa 69 870, mikä on 22,6 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-toukokuun väestönkasvusta oli yli 80 prosenttia. <a href="https://www.vantaa.fi/fi/ajankohtaista/uutinen/vantaan-ja-espoon-vieraskielisten-maara-tulee-kasvamaan-helsinkia-nopeammin">Vantaalla</a> vieraskielisten määrä oli 55 000 henkilöä ja 24,8 prosenttia koko väestöstä vuoden 2022 alussa.
Ennuskauden lopussa suurimmat vieraskielisten ryhmät muodostuvat pääkaupunkiseudulla Lähi-idän, Pohjois-Afrikan, Aasian sekä Venäjän ja entisen Neuvostoliiton alueen kieliä puhuvista asukkaista. Nämä kieliryhmät olivat suurimmat myös vuoden 2022 alussa. Viron kieltä puhuvat paljolti poistuvat Suomesta.

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Raiskauksista epäillyistä henkilöistä hieman alle puolet on ulkomaan kansalaisia. Ulkomaalaisten joukossa on määrällisesti eniten irakilaisia ja afganistanilaisia.

Harvinaisen kuumaa viime kesää varjosti epäiltyjen seksuaalirikosten merkittävä tilastollinen kohoaminen. Toukokuun alusta elokuun loppuun kuluneella ajanjaksolla poliisille ilmoitettiin yhteensä 449 raiskausta. Kyse on epäilyistä, eli poliisin järjestelmäänsä kirjaamista seksuaalirikoksista.
Huolestuttavaa ilmiössä on siis se, että aiempiin vuosiin verrattuna kesäkuukausille osuneiden raiskausrikosten määrä näyttäisi olevan kasvussa. Vastaavalla ajanjaksolla, eli vuoden 2017 touko-elokuussa poliisin tietoon tuli 412 raiskausta.
Vuoden 2016 touko-elokuussa luku oli 373 raiskausta. Jutussa käytetyt luvut on saatu poliisihallituksen tilastoista.
Tuomioistuimessa raiskauksesta voidaan tuomita vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi vuodeksi vankeuteen. Törkeän raiskauksen rangaistusmaksimi on kymmenen vuotta vankeutta. Myös raiskauksen yritys on rangaistava.
Ulkomaalaisten epäiltyjen määrä noussut
Ulkomaalaisten epäiltyjen tekijöiden osuus rikoksissa on vaihdellut viime vuosina. Kuitenkin nimenomaan raiskausrikosten kohdalla ulkomaalaisten määrä on kasvanut.
Suomen Uutisten tässä jutussa käyttämän tilastotiedon perusteella tämän vuoden touko-elokuussa raiskausrikoksista on ollut epäiltynä suomalaisten lisäksi yhteensä 49 eri valtion kansalaisia. Kaikista raiskaustapauksista epäillyistä jonkin verran alle puolet on ulkomaalaisia.
Epäiltyjen ulkomaalaisten joukossa eniten on tänä vuonna ollut irakilaisia eli yhteensä 28 henkilöä. Samalla tarkastelujaksolla vuonna 2017 irakilaisia epäiltyjä oli 27 ja vuonna 2016 kaikkiaan 38.
Tämän vuoden tarkastelujaksolla touko-elokuussa kolmen epäillyn tekijän kansalaisuus ei ole poliisin tiedossa. Lisäksi niin sanotut pimeät raiskausjutut eli rikokset, joissa ei edes ole epäiltyä henkilöä, jäävät poliisin tilaston ulkopuolelle.
Poliisin mielestä ilmoituskynnys madaltunut 
Kesäkuukaudet aiheuttavat usein tilastopiikin ilmoitettujen raiskausrikosten määrässä. Kuitenkin seksuaalirikokset ovat Suomessa lisääntyneet myös laajemmassa tarkastelussa. Esimerkiksi Helsingissä poliisi kirjasi tämän vuoden tammi-kesäkuun aikana yhteensä 292 seksuaalirikosta, määrällisesti luku on 90 enemmän kuin vuonna 2017.
Vastaavasti myös Hyvinkäällä tapahtuneet raiskaukset ovat tilastollisesti kohonneet. Kuluvan vuoden elokuun puoliväliin mennessä Hyvinkäällä oli poliisin tietoon tullut jo 13 raiskaustapausta. Viime vuonna raiskauksia tuli poliisin tietoon seitsemän ja vuonna 2016 vain yksi.
Rikosylikomisario Juhani Vuorisalo Helsingin poliisilaitokselta selitti Helsingin Sanomien haastattelussa kohonneita lukuja seksuaalirikosten tehokkaammalla paljastamisella, yksittäistapauksilla ja julkisella keskustelulla. Se, että seksuaalirikokset ovat viime aikoina olleet voimakkaasti esillä julkisuudessa, on Vuorisalon mukaan saattanut madaltaa kynnystä ilmoittaa niistä poliisille.
Tekijällä saattaa olla useita uhreja
On silti hyvä muistaa, että kaikki seksuaalirikokset, varsinkin lähisuhteissa tapahtuneet, eivät aina edes päädy poliisin tietoon. Tilastot kertovatkin vain niistä raiskauksista, joista on ilmoitettu poliisille. Tilastolukuja tarkastellessa ei myöskään käy ilmi se, että epäillyllä tekijällä voi joskus olla useampia uhreja. Tällöin yhden rikollisen paljastumisesta seurauksena saattaa olla useampia rikossyytteitä.
Mistä ilmoitettujen raiskausten ja laajemminkin seksuaalirikosten määrän kohoaminen lopulta johtuu? Onko Suomessa tällä hetkellä enemmän potentiaalisia raiskaajia kuin aiemmin?
Asiaa voinee tarkastella sekä Vuorisalon näkemyksellä että myös siitä näkökulmasta, että jostain syystä Suomessa on tällä hetkellä aiempaa enemmän potentiaalisia raiskaajia.
Irakilaiset ahkerasti asialla
Suomeen on vuoden 2015 turvapaikkakriisin yhteydessä saapunut paljon henkilöitä maista, joiden kansalaiset ovat eri tutkimusten mukaan moninkertaisesti yliedustettuina seksuaalirikoksissa. Varsinkin Lähi-idästä ja Afrikasta saapuneet henkilöt ovat viime vuosina olleet raiskausrikoksissa näkyvästi yliedustettuina Suomen kantaväestöön verrattuna.
Kuten tämänkin artikkelin perusteena olevista tilastoista käy ilmi, erityisesti irakilaisten tekemiksi epäillyt seksuaalirikokset ovat kääntyneet nousuun.

Seksuaalirikosten määrä kasvoi kesällä – poliisin tietoon lähes 450 raiskausta touko-elokuun välisenä aikana

tilasto

Vieraskielisten määrä voimakkaassa kasvussa pääkaupunkiseudulla – kasvun hallinta hakusessa

Seksuaalirikosten määrä kasvoi kesällä – poliisin tietoon lähes 450 raiskausta touko-elokuun välisenä aikana

Uusimmat

Suvivirsi soikoon – Onnittelut ylioppilaille, valmistuneille ja koulunsa päättäneille!

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Oikeusministeri Meri muurasi Turun vankilan lisärakennuksen peruskiven – ”Kun rangaistuksia kiristetään, rakennetaan myös lisää sellitilaa”

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Oppositiolla kriisipalaverin paikka – valtamediakin jo tunnustaa, että Suomen talous on kääntynyt selvään kasvuun

Maahanmuutto Suomeen laskee – turvapaikanhakijoiden määrä jatkaa vajoamistaan

Uusi hallituksen esitys ajaa rikolliset entistä ahtaammalle – Meri: ”Viranomaiset tarvitsevat tehokkaita keinoja rikostorjuntaan”

Laittomia maahantulijoita kohti varoituslaukauksia ampunut puolalaissotilas vapautettiin syytteestä

Vigeliukselta aloite Suvivirren turvaamiseksi: ”Kauniit suomalaiset perinteet on karnevalisoitu jokavuotiseksi sirkukseksi”

Viikon suosituimmat

Kolumni: Tuntematon suvivirsi – harva tietää lempeän kesälaulun karmean taustan

Ministeri Rydman vastaan Suvivirrestä valittanut espoolaismies Iltalehden studiossa – ”Hyvänen aika…”

Saksa tekee Uniperilla miljardivoitot – Suomalaisten sijoitustusmiljardit taas kerran taivaan tuuliin

Espoon koulujen väkivaltaluvut räjähtäneet – viranomaiset panttaavat tuoreimmat tiedot

Antikainen tyrmää Lindtmanin syytökset: Rikollisten karkottaminen ei ole ”kiusaamista”

Halla-aho varoittaa suomen kielen asemasta: ”Ekosysteemiä puretaan systemaattisesti”

Ministeri Rydman ojentaa: Yhdenvertaisuuslautakunnan Suvivirsi-päätös selvästi perustuslain vastainen

SDP syyttää hallitusta kiusaamisesta – ja vaatii itse lähes samaa

Taksiuudistukselle vihreää valoa eduskunnassa – ministeri Ranne: ”Bernerin vaarallinen uudistus jää historiaan”

Työperäinen maahanmuutto jakaa ay-eliittiä: Akava luisui radikaalille linjalle

Toimitus suosittelee

Säätiövalta, yhdistykset, julkinen raha ja RKP – näin suomenruotsalainen verkosto kietoutuu yhteen

Kokoomus puolustaa järjestörälssiä – syy löytyy vallasta ja palkintoviroista

Riikka Purra: Älkää sulkeko silmiänne islamin ja tiettyjen kulttuurien naisvihamielisyydeltä

Ministeri Wille Rydman tylytti vihreiden Sofia Virtaa kyselytunnilla: Peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä

Purra: Perussuomalaiset on muuttanut Suomen politiikkaa – talous ja maahanmuuton kysymykset nyt keskiössä

Perussuomalainen 3/2026

Perussuomalainen 2/2026