Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Hallituksen toimet tukevat kasvua ja työllisyyttä – Eerola: ”Fiksummat ymmärtävät, että hallituksen nyt tekemät päätökset tuottavat tulosta pidemmällä aikavälillä”

EU Mäenpään linjoilla käteisen rahan saatavuuden varmistamisen suhteen – ”Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää”

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

tukipalvelut

Oikeusministeriö on julkaissut arviomuistion, jossa tarkastellaan mahdollisuuksia korottaa rikoksentekijöiltä perittäviä rikosuhrimaksuja. Arviomuistion mukaan rikosuhrimaksuja voidaan ja olisi myös aiheellista korottaa.

Perustelluimpana vaihtoehtona esitetään indeksitarkistukset ylittävää kertakorotusta, joka voisi olla suuruudeltaan 50 prosenttia. Vankeusuhkaiseen rikokseen eli tekoon, josta lain mukaan voi seurata vankeusrangaistus, syyllistyneelle henkilölle määrättävä 40 euron rikosuhrimaksu nousisi 60 euroon ja 80 euron maksu 120 euroon. Yhteisösakkoon tuomittavan oikeushenkilön, kuten yrityksen tai yhteisön, rikosuhrimaksu nousisi 800 eurosta 1200 euroon.
Asiakasmäärä kasvanut merkittävästi
Maksujen korottamista puoltaisivat yleisen hintatason nousun lisäksi kriminaalipoliittiset lähtökohdat. Rikosuhrimaksujen tuotoilla ja valtionavustuksilla rahoitettavista uhrien tukipalveluista etenkin Rikosuhripäivystyksen asiakasmäärä on kasvanut merkittävästi.
Jotta uhrien tukipalveluiden saatavuus voidaan turvata jatkossakin, olisi perusteltua vahvistaa rikoksentekijöiden vastuuta tuen kustannuksista. Voidaan pitää oikeudenmukaisena, että rikoksentekijät joutuisivat maksamaan entistä isomman osuuden uhrien hyväksi toteutettavista tukitoimista.
Uhrien tukipalvelut turvattava
Rikosuhrimaksu on otettu käyttöön joulukuussa 2016, eikä sitä ole aikaisemmin korotettu. Korotukset toteutettaisiin muuttamalla rikosuhrimaksusta annetun lain säännöstä maksun määrästä.
Selvitys rikosuhrimaksujen korotusmahdollisuuksista perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan. Hallitus on sitoutunut laatimaan uhripoliittisen toimenpideohjelman, jonka yhtenä tavoitteena on turvata uhrien tukipalveluiden rahoitus. Toimenpideohjelmaan sisällytetään esitys korotettujen rikosuhrimaksujen käytöstä ja kohdentamisesta uhrien tukipalveluihin.

Arviomuistio: Rikosuhrimaksuja tulisi korottaa

Turvapaikanhakijoiden työnsaanti Ruotsissa on ollut haastavaa. Vain kolmannes vuonna 2015 maahantulleista ja oleskeluluvan saaneista yli 16-vuotiaista oli työllistynyt vuonna 2019. Ruotsin tilastokeskus on tehnyt selvityksen SVT:n toimeksiannosta.

Vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa ja 100 000 on saanut oleskeluluvan. Heistä 67 500 on yli 16-vuotiaita. Kolmannes tästä ryhmästä eli runsaat 21 000 henkilöä ansaitsi vuonna 2019 yli 96 000 kruunua (9 427 euroa) ja tilastoitiin siten työllisiksi.
Työllistymisen alaraja on vuosipalkaksi niukanlainen länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa. Selvityksessä ilmaistaankin, että työllisiksi lasketuilla voi olla muitakin tuloja. Muiden tulojen lähdettä ei mainita, joten niillä tarkoitettaneen myös erilaisia yhteiskunnan tukia.
Työttömyys on kroonista
Muut kaksi kolmannesta oleskeluluvalla maassa olevista elävätkin sitten käytännössä täysin tukien varassa, opiskelevat tai ansaitsevat tuloja, joita ei tilastoida. Selvityksessä ei puututa pimeään työntekoon. Tämä ilmeisesti vaatisi oman selvityksensä.
&#8211; Pakolaisten sijoittuminen työmarkkinoille kestää kauan. Tällaista se on ollut 40 vuotta ja nyt korona on vielä vaikeuttanut tilannetta. Tilanne tuskin tulee muuttumaankaan nopeasti ja otaksun, että viiden vuoden kuluttua tilanne on edelleen sama, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/undersokning-en-av-tre-fran-flyktingkrisen-hade-jobb-2019">arvioi</a> kansantaloustieteen professori Mats Hammarstedt SVT:n uutisissa.
SVT pyysi Ruotsin tilastokeskusta poimimaan esiin kaikki henkilöt, jotka olivat hakeneet turvapaikkaa Ruotsista vuonna 2015 ja joilla oli tilapäinen tai vakituinen oleskelulupa. Tarkoituksena selvittää se, millä ihmiset elättivät itsensä tuoreimman tilaston mukaan eli vuonna 2019.
SVT pyysi tietoja myös perheenyhdistämisten myötä maahan tulleista ja heidän työllisyystilanteestaan, mutta se ei ollut Maahanmuuttoviraston tilastointitapaan liittyvistä syistä mahdollista.
&nbsp;

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa – 21 000 käy töissä

Eduskunta keskusteli keskiviikkona 3. kesäkuuta hallituksen esityksestä, jossa esitetään muutettavaksi kotoutumisen edistämislakia alaikäisenä yksintulleiden pakolaisten tai oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden osalta.

Nykyisen 21 vuoden yläikäraja tukitoimenpiteiden, kuten asumisen tukipalveluiden ja muiden lastensuojelun palveluihin rinnastettavien toimintojen, osalta nostettaisiin 25 vuoteen.
Tukitoimilla ei saada ihmeitä aikaan
Perussuomalaisten kansanedustaja Jenna Simula muistuttaa, että lastensuojelun asiakkaat ovat viime vuosina kasvaneet tasaisesti koko maassa ilman, että turvapaikanhakijoita tai pakolaisia edes lasketaan mukaan. Ylipäänsä lastensuojelun laadussa ja resursseissa on valtavasti parantamisen varaa.
&#8211; Hallituspuolueissa ei tähänkään päivään mennessä ole ymmärretty tulijoiden kotoutumishaluttomuutta, josta nämä ongelmat kumpuavat. Kun turvapaikanhakijana Afrikasta tai Lähi-idästä Suomeen tullut henkilö ei kotoudu 21 ikävuoteen mennessä, ei ihmeitä tapahdu seuraavien neljänkään vuoden aikana, vaikka tukitoimia kasvatettaisiin miten paljon tahansa, Simula huomauttaa.
Suomalainen joutuu tinkimään toimeentulostaan
Hallituksen esityksessä esitetään myös, että valtio korvaa kunnille aiheutuvat kulut. Lakiesityksestä käy ilmi, että palveluiden hinta vaihtelee tuhansia euroja paikkakunta- ja palveluntuottajakohtaisesti. Sama ilmiö on nähty vastaanottopalveluiden hintahaarukassa.
Simula penäsikin hallitukselta toimia, joilla kustannukset saataisiin kuriin eikä veronmaksajien rahoilla luotaisi suojatyöpaikkoja tai tehtäisi suoranaista bisnestä.
&#8211; Maksajana on joka tapauksessa suomalainen veronmaksaja, joka saa jälleen tinkiä omasta toimeentulostaan. Koronaanhan tämä esitys ei liity millään tavalla, mutta siitä huolimatta hallitus on nähnyt tarpeelliseksi tuoda tämän eduskunnan käsittelyyn. Miksi? Hallituksen ideologinen politikointi siis edelleen jatkuu, Simula kommentoi täysistunnossa.

Hallitus kasvattaa jälleen maahanmuuttajien palveluita – Simula: ”Suomalainen veronmaksaja maksaa viulut”

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan velkaantumiseen liittyvien ongelmien lisääntymisestä ja nostaa asian esille laatimassaan keskustelualoitteessa.

Aloitteessa ehdotetaan, että eduskunta käy ajankohtaiskeskustelun velkaantumiseen liittyvistä ongelmista ja valtion toiminnasta velallisten aseman parantamiseksi sekä velkaongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
&#8211; Tavoitteeni on saada aloitteen kautta nostettua velkaongelmia paremmin esille poliittisessa keskustelussa. Lisäksi haluan korostaa velkaantumisen laajuutta, velallisten haasteita ja ilmiön yhteiskunnallisia vaikutuksia, Ritva ”Kike” Elomaa kertoo.
 Ulosottovelallisten määrä hurjassa kasvussa
Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan ulosottovelallisia vuoden 2018 lopussa 303 000 mikä oli 23 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin 4 533 yksityishenkilöiden velkajärjestelyhakemusta mikä on 321 kappaletta eli 7,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä ja niiden määrä on kasvanut viime vuosina hyvin voimakkaasti sillä vuoden 2010 alussa merkintöjä oli vajaalla 310 000 henkilöllä. Vuonna 2018 yksityishenkilöille rekisteröitiin noin 1,6 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Nämä luvut ovat Elomaan mukaan vakava viesti talousvaikeuksien lisääntymisestä Suomessa.
Osalla vielä 1990-luvun lamavelkoja
Elomaa teki keskustelualoitteen, koska uskoo sen olevan hyvä tapa nostaa velkaantumiseen liittyvät ongelmat ja ilmiön mittavuus esille eduskunnassa.
&#8211; Mietin, mikä on paras tapa tuoda näitä asioita esille ja päädyin laatimaan keskustelualoitteen, johon olen saanut kerättyä allekirjoituksia yli puoluerajojen. Tuntuu, että velkaantuminen on aihe, joka puhuttelee itseni lisäksi suurta joukkoa kansanedustajia, hän jatkaa.
Elomaan mukaan syyt velkaantumisen taustalla ovat moninaiset. Osalla velat saattavat olla peruja jo 1990-luvun laman ajoilta. Monia on kohdannut elämässä yllättävät haasteet kuten työkyvyn tai työpaikan menetys. Myös korkeakorkoiset pikalainat näkyvät velkaongelmien lisääntymisenä.
&#8211; Valtion tulee puuttua velkaantumiseen liittyviin ongelmiin nykyistä tehokkaammin. Käytännössä tämä tarkoittaa ylivelkaantumista ehkäiseviä toimia sekä velallisten aseman helpottamista lainsäädännön ja muiden tukitoimien avulla.
Perinnässä villin lännen pelisäännöt
Valtio voi esimerkiksi muuttaa velkojen perintää määrittävää lainsäädäntöä ja helpottaa velkajärjestelyyn pääsyä sekä vaikuttaa velkojen vanhenemisaikaan.
&#8211; Tuntuu, että velkojen perinnässä vallitsee villin lännen pelisäännöt ja velallisia rahastetaan surutta. Tähän on tultava loppu. Ei ole myöskään tarkoituksenmukaista pitää ihmisiä velkavankeudessa tarpeettoman pitkään. Lisäksi on mahdollista helpottaa ulosotossa olevien tilannetta muuttamalla ulosoton suojaosuutta, Elomaa sanoo.
&#8211; Maksuhäiriömerkintä hankaloittaa arkea monin tavoin ja merkinnät säilyvät rekisterissä pitkään. Niiden säilymisaikoja tulisi tarkastella uudelleen. Erityisesti sellaisissa tapauksissa, joissa saatavat on maksettu kokonaisuudessaan takaisin, merkinnän säilymisaika ei ole aina perusteltu.
Velkaneuvontaa ja tukipalveluita lisättävä
Elomaan mukaan velkaongelmien ennaltaehkäiseminen on aloitettava jo talouskasvastuksella kouluissa. Myös velkaneuvontaa ja erilaisia velallisten tukipalveluja on kehitettävä.
&#8211; Odotan, että keskustelualoite saa osakseen laajaa kannatusta ja johtaa rakentavaan sekä ratkaisukeskeiseen keskusteluun. Toivon erityisesti ministereiltä aktiivista osallistumista ja näkemyksiä keinoista, joilla velkaantumiseen ja sen aiheuttamiin ongelmiin voitaisiin puuttua vielä kuluvan hallituskauden puitteissa, Elomaa sanoo.

tukipalvelut

Arviomuistio: Rikosuhrimaksuja tulisi korottaa

Vuonna 2015 Ruotsiin tuli 160 000 turvapaikanhakijaa – 21 000 käy töissä

Hallitus kasvattaa jälleen maahanmuuttajien palveluita – Simula: ”Suomalainen veronmaksaja maksaa viulut”

Yli 380 000 suomalaisella on maksuhäiriömerkintä – Elomaa: ”Velallisia rahastetaan surutta, tähän on tultava loppu”

Uusimmat

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”

Tynkkynen ärähtää EU:n epälogiikasta: yhtäällä Suomi on vaarassa joutua tarkkailuluokalle koska talous heikompi kuin muualla, mutta samalla Suomen pitäisi maksaa yhtä enemmän muille jäsenmaille

Perussuomalaisten kansanedustajat: TKI-panostuksissa on huomioitava määrän lisäksi laatu

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Hallituksen toimet tukevat kasvua ja työllisyyttä – Eerola: ”Fiksummat ymmärtävät, että hallituksen nyt tekemät päätökset tuottavat tulosta pidemmällä aikavälillä”

EU Mäenpään linjoilla käteisen rahan saatavuuden varmistamisen suhteen – ”Kerrankin sieltä EU:sta tulee jotain hyvää”

Viikon suosituimmat

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

Suomessa vieraillut brittiprofessori: woke-eliitti ja siihen kuuluva media ovat radikalisoituneet voimakkaasti, ja seuraus on karu: he ovat kyvyttömiä enää ymmärtämään tavallisia ihmisiä

Tuomas Enbuske Yle-pomo Riikka Räisäsen matkasta veronmaksajien piikkiin: “Jokainen tietää, että se oli lemmenloma”