Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Omalääkärimallille tulossa lisärahoitus – Purra: ”Kaikki voittavat tässä”

Miko Bergbom Yrittäjien paneelissa: ”Keskeinen uudistustarve ja isoin ongelma on se, että YEL-järjestelmää ei aikoinaan rahastoitu”

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Alijäämämme on liiallinen – pian virallisestikin

Perussuomalaiset: Nato lisää arjen turvallisuutta – poliisin reservi ja ampumarataverkosto turvaavat Suomen

Hallitukselta lisäpanostuksia kasvuun, infraan, terveyteen ja tekoälyyn – myös korkeakouluihin lisää aloituspaikkoja

Garedew: Nyt tulevat odotetut tiukennukset – maahanmuuttajilta vaaditaan töitä, kielitaitoa ja nuhteettomuutta tai oleskelu loppuu

Strandman: Epäoikeudenmukainen valtionosuusjärjestelmä romuttaa kuntien elinvoimaa

Perussuomalainen Nuoriso: Sote-palvelut kuuluvat suomalaisille

Pohjoismaista mallia maahanmuuton ongelmanratkaisuun – Britannian työväenpuolue etsii apua kannatusalhoon Tanskasta

Seppänen: Pelastushelikopteri Aslak säilyy Lapin turvana

Kolumni: Mikä hävettää, demarit?

Eurooppa, johon uskoimme, on hitaasti kuolemassa – ”Tästä ei voi enää vaieta”

Antikainen: Marinin hallitus toi ISIS-äidit Suomeen – perussuomalaiset laittaa heidät vastuuseen

Bensan hinta laskee taas – eduskunta hyväksyi polttoaineiden verotuksen keventämisen

Sanna Antikaisen kolumni: VTV-raportti suututti demarit, mutta kuka puhuu totta?

Lehtiväite: Minnesotan sosiaaliturvapetosten rahoja on päätynyt terroristijärjestölle Somaliaan

Elias Rosengrén valittiin Perussuomalaisen Nuorison puheenjohtajaksi

Viranomaiset paljastivat islamistien 90 miljoonan euron petoksen Ruotsissa – entinen kansanedustaja mukana koulurahojen väärinkäytössä

Ruotsin rikollisjengeissä enemmän jäseniä kuin armeijassa sotilaita – ampumiset vaihtumassa räjäytyksiin

Tuulivoiman rakentaminen romahti Ruotsissa – Suomessakin buumi ohitse

vähemmistöjen välinen rasismi

Tämän vuoden rasismin vastaisen viikon teemana oli rasismiin puuttuminen. 16.3. julkaistussa <a href="https://www.youtube.com/watch?v=G26e7LRq4E0">Puheenaihe-podcastin</a> jaksossa keskusteltiin maahanmuutosta, vähemmistöjen sisällä tapahtuvasta rasismista ja poliittisesta islamista. Vieraina olivat toimittaja Bijan Rezai Jahromi ja ihmisoikeusvaikuttaja Kamal Jafi, jotka toivoivat, että Suomessa kiinnitettäisiin enemmän huomiota vähemmistöjen väliseen rasismiin.

<a href="https://www.punainenristi.fi/rasisminvastainen-viikko/?_gl=1*1d0e16a*_up*MQ..*_ga*MTY0NzM5OTk5MS4xNzExMzYyMzM1*_ga_FMVLRNR4HM*MTcxMTM2MjMzNC4xLjAuMTcxMTM2MjMzNC4wLjAuMA..&amp;gclid=CjwKCAjwzN-vBhAkEiwAYiO7oJ8WqhxLqgBIgVqOK0jjmOXOpwiW1a90cIeTn1I6mm9mvJgF8yxPMhoCOZMQAvD_BwE">Rasisminvastaista viikkoa</a> vietettiin 18.–24.3.2024. Punaisen Ristin kampanjasivu kertoi: “Kampanjaviikko rohkaisee meitä tunnistamaan rasismin ja toimimaan sitä vastaan. Viikon aikana ääneen pääsevät rasismia kokeneet. Aidot tarinat ja tilanteet tekevät näkyväksi rasismin moninaisuutta. Kokemukset tuovat esiin myös konkreettisia keinoja, joilla rasismiin voi puuttua.&#8221;
Puheenaiheen vieraina olivat toimittaja Bijan Rezai Jahromi ja ihmisoikeusvaikuttaja Kamal Jafi. Molemmat keskustelijat ovat saapuneet Suomeen pakolaisina 1990-luvulla. Jahromin perhe pakeni Iranista ja kurditaustaisen Jafin perhe Irakista.
Kantasuomalaiset kohdelleet kaikkein parhaiten
Jafin viesti on selkeä. Hänen mukaansa on hyvä, että kaikkien pitää irtisanoutua rasismista.
&#8211; Ihanaa, että kiinnitätte huomiota rasismiin, mutta kiinnittäkää huomiota myös siihen rasismiin, joka tapahtuu vähemmistöjen sisällä. Meillä on nenämme alla koko ajan valtavan kokoisia rasistisia rakenteellisia ongelmia, eikä yksikään kantasuomalainen ole pistänyt itseään peliin tämän ongelman edessä ja sanonut, että se, miten eri yhteisöjen epäkohdat saadaan esiin, on yhteiskuntamme suurimpia ongelmia, hän sanoo.
Jafin mukaan ongelmana on erityisesti se, että eri uskontokuntiin kuuluvien ja eri kansallisuuksien väliset ihmissuhteet ovat tuomittuja tai kiellettyjä.
&#8211; Jos tapailet, seurustelet tai tutustut eri maasta kotoisin olevaan tai eri uskontokuntaan kuuluvaan, edes se, että nainen ja mies olisivat vain ystäviä, ei ole hyväksyttyä. Ei tarvitse olla edes parisuhteesta kyse. Tämä kaikki on äärimmäisellä tavalla tuomittua ja kiellettyä näissä yhteisöissä. Ja mitään rasistisempaa minä en tiedä, hän sanoo ja jatkaa:
&#8211; En ole varmaan ikinä kohdannut niin paljon rasismia kuin vähemmistöjen ja yhteisöjen sisällä. Trendikästä ja tosi seksikästä olisi sanoa, että kantasuomalaiset olisivat kohdelleet minua tosi kaltoin, että valkoiset on tosi rasisteja ja Suomi todella rasistinen maa. Näillä kommenteilla saisin ihan valtavasti näkyvyyttä.
&#8211; Todellisuus on se, että nämä niin sanotut valkoiset suomalaiset ovat kohdelleet minua kaikkein parhaiten tässä maassa. Enkä sano, etteikö heidän joukostaan löytyisi niitä idiootteja, jotka eivät osaa käyttäytyä ja kunnioittaa ketään. Niitä löytyy, mutta niin löytyy minunkin kansani sisältä. Niitä löytyy joka paikasta.
Pahimmat rasistit kuuluvat vähemmistöihin
Jafi sanoo, että vähemmistöjen sisällä tapahtuvaa rasismia on paljon, kun se suhteutetaan vähemmistön kokoon.
&#8211; Olen saanut kuulla, että olen vääräuskoinen, että olen kurdi ja siksi roskasakkia tai että nuoleskelen oikeiston tai persujen takamusta, kun tuon epäkohtia esille, ja että yritän mielistellä ihmisiä. Minulle on myös sanottu, että en tule ikinä olemaan suomalainen.
&#8211; Ne, joilta enimmäkseen kuulen tämäntapaisia puheenvuoroja, ovat vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, joita tässä maassa on valitettavan usein paapottu. He ovat suurin piirtein pyhimyksiä, joita pitää varjella kaikelta rasismilta. He ovat niitä pahimpia rasisteja, joita olen henkilökohtaisesti kohdannut.
Yksi porukka jätetään kritiikin ulkopuolelle
Jafi kokee olevansa aiheen ympärillä yksin.
&#8211; Suomessa ei ole vielä valmiuksia tarkastella tätä porukkaa yhtä avoimesti kuin kaikkea muuta rasismia. Esimerkiksi viime kesän rasismikeskustelun aikana puhuttiin rasismista, mutta ei sanaakaan vähemmistöjen välisestä rasismista, mikä on minun mielestäni paljon suurempi ongelma.
&#8211; Tämä ei poista sitä, etteikö persuja pitäisi kritisoida kuten kaikkia muitakin. Mutta se on aina arvovalinta, jos jätät jonkun porukan kritiikin ulkopuolelle. Se on aina valinta. Ja se valinta kertoo jotain meistä ihmisistä.
Punainen Risti vastaa
Suomen Uutiset pyysi kommentteja Suomen Punaisen Ristin viestinnästä. Haastattelu tehtiin sähköpostitse.
Esitimme kommentointipyynnössä Puheenaihe-podcastin keskustelulinkin. Haastattelussa Jafi ja Jahromi kertovat kokemuksistaan ja kysyvät samalla esimerkiksi, miksi vähemmistöjen välinen rasismi on jäänyt rasismikeskustelun ulkopuolelle. Jahromi sanoo esimerkiksi, että jos yhteisöjen sisällä tapahtuvaan rakenteelliseen sukupuoleen perustuvaan rasismiin puututtaisiin, se eheyttäisi koko yhteiskuntaa ja veisi näin pohjaa isommalta rasismikeskustelulta.
Miten rasisminvastainen viikko puuttuu vähemmistöjen sisäiseen rakenteelliseen rasismiin ja siihen liittyvään sukupuolirasismiin?
&#8211; Rasisminvastainen viikko kannustaa jokaista tunnistamaan rasismin ja puuttumaan siihen. Punainen Risti määrittelee rasismin käsitteenä oletetun ihmisryhmän arvottamiseksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella alempiarvoiseksi kuin muut ihmisryhmät.
&#8211; Tänä vuonna Rasisminvastaisen viikon teemana on rasismiin puuttuminen. Jaamme viestinnässämme tietoa siitä, miten rasismin voi tunnistaa erilaisissa tilanteissa sekä keinoja puuttua rasismiin, Suomen Punaisen Ristin viestinnästä vastattiin.
Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen
Jahromi sanoi: &#8221;Jos me korjaisimme rasismin yhteisöjen sisällä &#8211; sen, että naiset ja miehet olisivat tasa-arvoisia &#8211; suurempi joukko työllistyisi ja saisi paremman elintason. Silloin meiltä lähtisi yhteiskunnasta pois se isompi rasismikeskustelu, eli me eheyttäisimme koko yhteiskuntaa.&#8221; 
Miten kommentoitte Bijan Rezai Jahromin keskustelunavausta?
&#8211; Sukupuolten välinen tasa-arvo ja sen edistäminen työelämässä on tärkeää. Rasisminvastainen viikko keskittyy kuitenkin aiemmin mainittuihin rasismin määritelmän mukaisiin haasteisiin ja kannustaa puuttumaan rasistisiin ja syrjiviin rakenteisiin myös työelämässä.
Sukupuolirasismi on usein piilossa
Sukupuoleen perustuva rasismi on usein piilossa, ja esimerkiksi maahanmuuttajayhteisöjen naisilta ei voida edellyttää, että he pystyisivät vaikuttamaan asiaan tai tuomaan sitä esiin. Esimerkiksi Forgotten Feminists -journalisti Yasmine Mohammed joutui <a href="https://www.suomenuutiset.fi/intersektionaalinen-feminismi-ei-suojele-syrjittya-naista-vahemmiston-sisalla-alistettujen-musliminaisten-kohdalla-etnisyys-nousee-maaraavammaksi-tekijaksi-kuin-naissukupuoli/">pakkonaitetuksi</a>. Hän joutui myös pakenemaan pienen tyttärensä kanssa, jotta hänen sukupuolielimiään ei silvottaisi. Tämä kaikki tapahtui Kanadassa.
Miten rasisminvastainen viikko puuttuu tähän rasismin muotoon?
&#8211; Väkivalta kaikissa muodoissaan on aina väärin. Väkivaltaa esiintyy kaikissa kulttuureissa ja yhteiskunnan tasoilla, ja se on tuomittavaa riippumatta siitä, millä yhteiskunnan osa-alueella väkivaltaa esiintyy. Väkivaltaa ei kuitenkaan voi lukea minkään uskonnon tai kulttuurin erityispiirteeksi, eikä ihmisryhmistä voida tehdä oletuksia kulttuurin tai uskonnon perusteella.
&#8211; Rasisminvastainen viikko kannustaa kaikkia puuttumaan rasismiin jokaisella yhteiskunnan osa-alueella. Viikon tavoitteena on kasvattaa tietoisuutta rasismista ja auttaa tunnistamaan rasismi erilaisissa tilanteissa, jotta näihin tilanteisiin ja niitä aiheuttaviin rakenteisiin voidaan puuttua. Väkivallasta tai tilanteista, joihin epäilee sisältyvän väkivaltaa, tulee aina ilmoittaa viranomaisille.
Rakenteet syrjivät vähemmistöjä
Esimerkiksi <a href="https://www.suomenuutiset.fi/suomen-kansalaisuuden-voi-saada-ei-terveydellisista-syista-myos-luku-ja-kirjoitustaidoton-hakija/">Suomen kansalaisuuden</a> voi saada myös luku- ja kirjoitustaidoton hakija ei-terveydellisistä syistä. Lain perustelu profiloi monilapsisten maahanmuuttajanaisten oppimisen vaikeaksi.
&#8211; Pidämme tärkeänä Suomeen muuttaneiden ihmisten kielen oppimisen tukemista, sillä se tukee kotoutumista ja vahvistaa yksilön osallisuutta yhteiskunnassa.
Toinen esimerkki syrjivästä rakenteesta on <a href="https://www.suomenuutiset.fi/miksi-lapsiuhritutkimus-ei-kysy-kunniavakivallasta-tai-sukupuolirasismista/">lapsiuhritutkimus</a>, joka ei kysy <a href="https://poliisi.fi/kunniavakivalta#:~:text=Kunniav%C3%A4kivalta%20ei%20ole%20erillinen%20rikosnimike,v%C3%A4kivalta%20voi%20olla%20my%C3%B6s%20psyykkist%C3%A4">kunniaväkivallasta</a> tai sukupuoleen perustuvasta rasismista. 
&#8211; Kuten aiemmin totesimme, väkivalta on aina väärin. Sitä esiintyy kaikissa kulttuureissa. Väkivaltaa ei kuitenkaan voi lukea minkään uskonnon tai kulttuurin erityispiirteeksi, eikä ihmisryhmistä voida tehdä oletuksia kulttuurin tai uskonnon perusteella, Suomen Punaisen Ristin viestinnästä vastattiin.
&nbsp;

Kamal Jafi ja Bijan Rezai Jahromi Puheenaihe-podcastissa: Miksi vähemmistöjen välinen rasismi jätetään rasismikeskustelun ulkopuolelle?

”Ruotsi ei saa sulkea silmäänsä maahanmuuttajien väliseltä rasismilta”, vaatii Expressen pääkirjoituksessaan. Afroruotsalaisiin kohdistuneissa viharikoksissa tekijä ei usein olekaan perinteisesti epäilty, kertoo tuore tutkimus. Rasisti on hänkin usein maahanmuuttaja.

Ruotsin rikostutkimuskeskus (Brå) julkaisi marraskuussa <a href="https://bra.se/download/18.14a3dd93184189fa55016de5/1669113913209/2022_11_Afrofobiska-hatbrott.pdf">raportin</a> afroruotsalaisten kohtaamasta rasismista ja viharikoksista. Raportissa todettiin, että afroväki joutui viharikosten kohteeksi niin turuilla kuin toreilla, joukkoliikenteessä sekä kouluissa ja työpaikoilla.
&#8211; Todella vähissä ovat paikat, joissa ei ole vaaraa joutua tällaisen rikoksen kohteeksi, <a href="https://www.svt.se/nyheter/inrikes/ny-kartlaggning-av-afrofobiska-hatbrott-afrosvenskar-sarskilt-utsatta">sanoo</a> Brå:n tutkija Lisa Wallin.
Väkivalta on viharikoksen yksi ulottuvuus, mutta sen lisäksi monet afroruotsalaiset ja yleensäkin maahanmuuttajat potevat mikrostressiä. Sen seurauksena pitää kaiken aikaa olla varuillaan ja odottaa jotakin pahaa tapahtuvaksi. Ihminen ei tunne oloaan turvatuksi oikein missään.
Toimittajat jahtaavat mustavalkoista totuutta
Kansainvälisten <a href="https://worldpopulationreview.com/country-rankings/most-racist-countries">mittausten</a> mukaan Ruotsi on eräs maailman vähiten rasistisista maista. Sen sijaan maahan on Expressenin mukaan tullut väestöä useista valtioista, jotka kuuluvat &#8221;maailman rasistisimpiin&#8221;. Tämä on saattanut jäädä monelta huomaamatta.
Brå:n raportissa pistää silmään (s. 31) viittaus muiden vähemmistötaustaisten yliedustukseen afroväestöön kohdistuneissa viharikoksissa. Heitä on kokonaista 44 prosenttia tekijöistä. Lukua voi verrata siihen, että Ruotsin väestöstä runsaat 26 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia (ulkomailla syntyneet tai Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla).
&#8211; Harvat toimittajat seuraavat muuta kuin ruotsinkielistä sosiaalista mediaa. Arabiankielisessä somessa sävy tapaa olla huomattavasti raaempi kuin ruotsalaisessa Twitterissä ja rasismi virtaa monin paikoin vapaasti, <a href="https://www.expressen.se/ledare/sofie-lowenmark/sverige-far-inte-blunda-for-rasism-mellan-invandrare/">kertoo</a> Expressen pääkirjoituksessaan.
Pääkirjoituksen mukaan toimittajalauma on mieluummin jahdannut yksinkertaista mustavalkoista selitystä kuin tutkinut ja kuvaillut rasismia tämän päivän monikansallisessa Ruotsissa.

Maahanmuuttajataustaisilla selkeä yliedustus – rasismi on myös vähemmistöjen välistä