

Maahanmuuttajataustaisilla selkeä yliedustus – rasismi on myös vähemmistöjen välistä
”Ruotsi ei saa sulkea silmäänsä maahanmuuttajien väliseltä rasismilta”, vaatii Expressen pääkirjoituksessaan. Afroruotsalaisiin kohdistuneissa viharikoksissa tekijä ei usein olekaan perinteisesti epäilty, kertoo tuore tutkimus. Rasisti on hänkin usein maahanmuuttaja.
Ruotsin rikostutkimuskeskus (Brå) julkaisi marraskuussa raportin afroruotsalaisten kohtaamasta rasismista ja viharikoksista. Raportissa todettiin, että afroväki joutui viharikosten kohteeksi niin turuilla kuin toreilla, joukkoliikenteessä sekä kouluissa ja työpaikoilla.
– Todella vähissä ovat paikat, joissa ei ole vaaraa joutua tällaisen rikoksen kohteeksi, sanoo Brå:n tutkija Lisa Wallin.
Väkivalta on viharikoksen yksi ulottuvuus, mutta sen lisäksi monet afroruotsalaiset ja yleensäkin maahanmuuttajat potevat mikrostressiä. Sen seurauksena pitää kaiken aikaa olla varuillaan ja odottaa jotakin pahaa tapahtuvaksi. Ihminen ei tunne oloaan turvatuksi oikein missään.
Toimittajat jahtaavat mustavalkoista totuutta
Kansainvälisten mittausten mukaan Ruotsi on eräs maailman vähiten rasistisista maista. Sen sijaan maahan on Expressenin mukaan tullut väestöä useista valtioista, jotka kuuluvat “maailman rasistisimpiin”. Tämä on saattanut jäädä monelta huomaamatta.
Brå:n raportissa pistää silmään (s. 31) viittaus muiden vähemmistötaustaisten yliedustukseen afroväestöön kohdistuneissa viharikoksissa. Heitä on kokonaista 44 prosenttia tekijöistä. Lukua voi verrata siihen, että Ruotsin väestöstä runsaat 26 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia (ulkomailla syntyneet tai Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla).
– Harvat toimittajat seuraavat muuta kuin ruotsinkielistä sosiaalista mediaa. Arabiankielisessä somessa sävy tapaa olla huomattavasti raaempi kuin ruotsalaisessa Twitterissä ja rasismi virtaa monin paikoin vapaasti, kertoo Expressen pääkirjoituksessaan.
Pääkirjoituksen mukaan toimittajalauma on mieluummin jahdannut yksinkertaista mustavalkoista selitystä kuin tutkinut ja kuvaillut rasismia tämän päivän monikansallisessa Ruotsissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- vähemmistötaustainen fraasi mustavalkoinen selitys mikrostressi Lisa Wallin vähemmistöjen välinen rasismi arabiankielinen some ulkomaalaistaustaiset ennakkoluulot afroruotsalainen yliedustus Viharikos toimittajat Sosiaalinen media maahanmuuttajat Rasismi
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Helsingin Sanomien mainostama rasismikohu olikin vain räppärin julkisuustemppu

Purra esitti epäluottamusta: Suomalaiset ovat kyllästyneet haittamaahanmuuton ongelmiin, mutta hallitus ei edelleenkään kehtaa myöntää nuoriso- ja katurikollisuuden juurisyitä

Tätä et ehkä tiennytkään: lenkkimakkara on rasismia!

Ohiolainen yliopisto tuomittiin 36 miljoonan dollarin korvaukseen perättömästä rasismisyytöksestä – myymälävarkaiden pidätys leipomossa oli yliopiston mukaan rasismia

Ruotsissa asuu 800 000 luku- ja kirjoitustaidotonta henkilöä
Viikon suosituimmat

Hallitus on alentanut jakeluvelvoitetta, polttoaineveroa ja ajoneuvoveroa – ministeri Ranne: ”Me rakennamme Suomea, jossa ei mennä autoilijan kukkarolle”
Suomi on autokansaa, ja tämä näkyy myös hallituksen teoissa, sanoo perussuomalainen liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne.

Entinen työväenpuolue vasemmistoliitto kannustaa nyt terveitä työikäisiä ideologiseen lorvailuun sosiaalitukien varassa
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.

Ministeri Lulu Ranne pistäisi koko Yleisradion johdon vaihtoon: ”Kun on tulosvastuu, niin tulos tai ulos”
Liikenne- ja viestintäministeri, diplomi-insinööri Lulu Ranne keskustelee tuoreessa Suomen Uutiset Show -keskusteluohjelmassa suomalaisesta mediasta ja erityisesti Yleisradion asemasta. Ohjelman vieraina ovat lakimies ja kilpailuoikeuden asiantuntija Mikko Alkio sekä johdon konsultti, Aamulehden ex-päätoimittaja Jussi Tuulensuu. Ohjelmassa selviää muun muassa, miten monitahoinen hallinnollinen rakenne Yleisradion ympärille onkaan rakentunut, mikä osaltaan on hidasteena Ylen toimintaan ja rahoitukseen kohdistuvien muutoksien tekemiselle.

Ilmastonmuutos oli päivänpolttava puheenaihe jo 1600-luvulla
Ilmastokeskustelu muistuttaa tänään monin tavoin 1600-luvulla käytyjä väittelyitä ja käsityksemme ilmastonmuutoksesta peilaavat yllättävällä tavalla ikivanhoja ajatuksellisia rintamalinjoja. Yhdet vaativat kulutuksen vähentämistä, toiset uskovat vihreään teknologiaan ja kolmannet kieltävät kokonaan ihmisen vaikutuksen ilmastoon.

Saksan tuleva hallitus haluaa kieltää valehtelun ja viedä kansankiihottajilta oikeuden asettua ehdokkaaksi vaaleissa
Saksan kristillisdemokraattien ja demarien hallituskoalitio aikoo säätää desinformaation levittämisen rangaistavaksi teoksi. Valeuutisten levittämistä tehostavien verkkorobottien käyttö kielletään. Mediaa valvomaan se haluaa oman koneistonsa. Kritiikissä kysytään, aikooko mustapunahallitus perustaa myös totuusministeriön.

Yhdysvallat: Valkoinen talo ehdottaa julkisen yleisradiotoiminnan rahoituksen lopettamista

Valtiovarainministeri Riikka Purra: Joko saataisiin veroja oikeaan suuntaan ja kasvu liikkeelle Suomessakin?
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra postaa veroista Facebookissa ja viestipalvelu X:ssä. Purran mukaan Suomi häviää verojen ja talouskasvun Ruotsi-maaottelun.

Ministeri Ranne: Asfaltti tuoksuu taas tänä kesänä – ”Tiehankkeet työllistävät nimenomaan suomalaisia”
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että teitä korjataan taas ennätystahtiin perussuomalaisten vahtivuorolla.

Sahateollisuus varoittaa ilmastokilvoittelun valtavista kustannuksista – Lulu Ranne: Suomen ei pidä valita näivettävää skenaariota, jossa metsäsektoriamme ajetaan alas

Suomen antama kehitysapu väheni 165 miljoonaa euroa yhdessä vuodessa
Kansainvälinen kehitysrahoitus kääntyi selvään laskuun vuonna 2024 niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Tuoreen laskelman mukaan Suomen antama kehitysapu pieneni 12,9 prosenttia vuodesta 2023 vuoteen 2024 - siis yhdessä vuodessa.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS Naiset 1/2025

Lue lisää
Perussuomalainen 1/2025

Lue lisää