Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

Eduskunta kiristää vyötä: Lähes kolmen miljoonan euron säästöt kahdessa vuodessa

Yhdistyksiltä ja säätiöiltä lähtee ensi vuonna 30 miljoonaa euroa STEA-avustuksia 

Oikeusministeriö ehdottaa muutoksia vuokranantajan irtisanomisaikaan

Eduskunta jakoi ”joululahjarahat” – kohteina erityisesti maaseutu ja maanpuolustus

Seppänen: Tukea Lapin keskeisiin hankkeisiin

Nieminen: Kulttuuriperintö, Päijät-Hämeen kehittäminen, tiestö ja yrittäjyys saavat vahvan rahoituspaketin

Ministeri Kaisa Juuso torppaa hyvinvointialueiden verotusoikeuden: ”Hallituksen tavoite ei ole lisätä veroja”

Antikainen: FASD-tutkimus saa rahoitusta

Junnila tyytyväinen Varsinais-Suomen jakovaroihin: ”Ensi kesänä tuoksuu asfaltti”

Elomaa iloitsee Varsinais-Suomen satsauksista – Postitie ja eläinpoliisikokeilu saivat merkittävän tuen

Vihreistä kovaa kritiikkiä Ylelle – Vigelius: ”Nytkö Ylen politisoiminen sopiikin oppositiolle?”

Purra: Toimeentulotuki on pakko korjata – ”Ei kannusta töihin”   

Maahanmuuttovirasto toteuttaa operaation somalien asuttamilla alueilla – Trump haluaa valheellisilla perusteilla maahan tulleet ulos

Tiiliskivi poliisia päin ja ”Kuole poliisi!” -huutoja Helsingissä – Antikainen: Kasvojen peittäminen julkisella paikalla kiellettävä

PS-tunnelmia Linnan juhlista

Sisäministeri Mari Rantanen: Suomi on meidän maamme – ja tätä maata me haluamme puolustaa

Maa- ja metsätalousvaliokunta muuttaa metsästyslakia – susijahti alkaa ja suurpetopolitiikka kiristyy

Myös Marinin hallituksessa työministerinä toiminut Tuula Haatainen haluaa nyt korjata ulkomaalaisia opiskelijoita koskevaa lakia

Koponen: Marinin hallitus loi maahanmuuttomonsterin, joka johti ulkomaalaisiin opiskelijoihin ruokajonoissa

Päättyykö punavihreä tyrannia Euroopan parlamentissa? – Kansalliskonservatiivit tarjoavat vaihtoehdon taloutta rapauttaneelle vasemmistopolitiikalle

Viking Line

Kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa on huolissaan merenkulkualan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Korona on kurittanut risteilyalaa pahemman kerran. 

Taannoin uutisoitiin, että Suomen lipun alla seilaava M/s Silja Serenade jää rantaan ja korvataan virolaisella laivalla. Tämä on suuri takaisku merenkulkualalle ja johtaa satojen laivoilla elantonsa ansaitsevien suomalaisten jäämistä kortistoon.
&#8211; Hiljaiseksi vetää tällaisten uutisten lukeminen. Olen itsekin työskennellyt aikanaan vuosikausia laivoilla ja voin hyvin kuvitella kuinka karmea tilanne on kaikille työnsä menettäville ihmisille, Ritva ”Kike” Elomaa sanoo.
Matkustajalaivalla satoja työntekijöitä
Suomessa on enää 6 700 merenkulkijaa, joista valtaosa työskentelee matkustajalaivoilla. Muut ansaitsevat leipänsä muun muassa rahtilaivoilla, jäänmurtajilla, saaristolautoilla ja losseilla.
&#8211; Nyt kun suomalainen laiva jää rantaan odottamaan parempia aikoja lomautetaan miehistö ja tämä tarkoittaa maallemme tuntuvaa verotulojen menetystä ja työttömyydestä koituvien kustannusten kasvua.
&#8211; On muistettava myös, että yksi matkustajalaiva tarjoaa työtä sadoille henkilöille mukaan lukien muusikot ja muut viihteen parissa työskentelevät. Laivat ovatkin myös viihdealan kannalta tärkeässä roolissa. Lisäksi risteilytoimintaan liittyy iso määrä alihankintayrityksiä, joten taloudelliset vaikutukset ovat mittavat, Elomaa selventää.
Merenkulkuala ahdingossa
Viking Line on perunut loppuvuoden lähdöt Helsingistä Tukholmaan ja suunnittelee kalustomyyntejä.
&#8211; Tämä kuvaa suomalaisen merenkäynnin ahdinkoa, Elomaa harmittelee.
&#8211; Kotimaista merenkulkualaa on nyt tuettava kriisin keskellä. Muuten edessä on taas ulosliputuksia ja suuri riski koko merenkulkualan näivettymiseen.
Elomaa pitää äärimmäisen tärkeänä, että Suomessa on tulevaisuudessakin merenkulkualan osaamista kotimaisten varustamojen myötä.
&#8211; Nyt pitää kipeästi miettiä erilaisia ratkaisuja, jotta selvitään vaikeiden aikojen yli. Palkkatuki voisi olla yksi tapa auttaa merenkulkualaa. Pitää muistaa, että laivaliikenne on Suomelle äärimmäisen tärkeää ja sitä tarvitaan matkustajaliikenteen lisäksi muun muassa vientiteollisuuden ja pakettiliikenteen toimesta, Elomaa muistuttaa.
Suomalaisia autettava hädässä
Huoltovarmuuskeskus tuki keväällä virolaista ja ruotsalaista alusta, kun Suomen lipun alla purjehtiva M/s Mariella seisoi satamassa. Tämä on herättänyt kritiikkiä merenkulkualalla toimivien suomalaisten keskuudessa.
&#8211; Huoltovarmuuskeskuksen toiminta vaikeassa tilanteessa oli muutenkin kuin maskikauppojen osalta todella kyseenalaista, Elomaa lataa.
&#8211; Kyllä suomalaisia toimijoita on ensisijaisesti pyrittävä auttamaan tällaisessa tilanteessa. Muutenkin vaikeina aikoina pitää tehdä sinivalkoisia päätöksiä, jotta Suomen talous saadaan elpymään ja ihmisten työpaikat turvattua. Jos ei nyt toimita, niin pian siniristilipun alla seilaavat alukset ovat harvinaisuus.

Elomaa: Suomalaisen merenkulkualan hukkuminen on estettävä

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä puuttui suullisella kyselytunnilla tänään valtion maksamiin yritystukiin. Kansanedustaja Ville Tavio huomautti, että Viking Line on suurimpia valtion yritystukien saajia Suomessa ja silti se rakentaa uuden, noin 200 miljoonan euron arvoisen risteilijänsä Kiinassa.

&#8211; Risteilijä oltaisiin voitu rakentaa Raumalla, ehkä myös Turussa tai vähintään Turun sisartelakalla Saksassa suomalaisten alihankkijoiden kanssa, Tavio huomautti.
&#8211; Muistakaa, että Turun telakka elvytettiin takaisin toimintaan valtion rahalla &#8211; eikö ole uskomatonta, että nyt suomalaiset rakentavat kuitenkin omat laivansa Kiinassa?
Välinpitämättömyyttä suomalaista työtä kohtaan
Tavio syytti hallitusta välinpitämättömyydestä suomalaista työtä ja osaamista kohtaan.
&#8211; Suomalainen laivanrakennusosaaminen on aivan ylivertaista Kiinaan verrattuna ja rakentaminen Kiinassa merkitsee sitä, että Kiina saa suomalaista laivanrakennusosaamista ja teknologiaa itselleen.
&#8211; Kannattaako hallitus sitä, että suomalainen laivanrakennusosaaminen annetaan Kiinan käyttöön? Tavio tivasi.
Tavio korosti, että perussuomalaisille suomalainen työ ja yrittäminen tulevat aina ennen muita.

PS: Viking Line nostaa valtiolta yritystukea – teettää laivansa Kiinassa suomalaisten kustannuksella

Merillä tehtävän terrori-iskun riski huolestuttaa kansalaisia ja merenkulun ammattilaisia. Matkustajalauttojen turvatarkastukset eivät ole samalla tasolla lentoliikenteen turvallisuusjärjestelyjen kanssa.

Mahdolliseksi seuraavan terrori-iskun kohteeksi on arvioitu risteilyaluksia. Terrori-iskun uhasta ovat esittäneet huolensa myös monet merenkulun ammattilaiset. Keskeisenä riskitekijänä pidetään matkustajien ja autojen melko vapaata pääsyä laivoille.
Suurimmille Suomesta Ruotsiin tai Viroon liikennöiville aluksille mahtuu yli 2 500 matkustajaa. Monien alusten sisään mahtuu useita satoja henkilöautoja. Eniten matkustajia on yleensä Helsingistä Tukholmaan tai Turusta Tukholmaan kulkevilla aluksilla.
Tavio: Riskitekijät havaittava jo satamassa
Matkustajalauttojen turvatarkastukset eivät ole samalla tasolla lentoliikenteen turvallisuusjärjestelyjen kanssa. Pistotarkastuksia tehdään, mutta lautan sisään on silti mahdollista ajaa vaikka autolla, joka on lastattu räjähteillä.
Aikataulusyistä kaikkien autojen systemaattinen tarkastus olisi käytännössä mahdotonta, koska tarkastaminen pitäisi aloittaa tuntikausia ennen laivan lähtöä satamasta.
Iltalehden aiemmin haastattelema, Viking Line -yhtiön matkustajalaivoilla merikapteenina toiminut Stefan Karell vaatii laivoille saman tyyppisiä turvatarkastuksia kuin lentokentillä on.
&#8211; Uhat lähestyvät Suomeakin, emme elä enää lintukodossa, Karell sanoi Iltalehden haastattelussa.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio puhui keväällä eduskunnan täysistunnossa, kuinka matkustajalaivojen turvatarkastukset ovat puutteellisia.
Tavio vaati sisäministeri Kai Mykkästä (kok.) toimimaan asiassa.
&#8211; Poliisi ei pääse nopeasti paikalle keskellä merta olevalle laivalle, joten riskitekijät tulisi havaita jo satamassa, Tavio sanoi.
Supon antama terrorismin uhka-arvio kohosi viime vuonna
Ilta-Sanomat uutisoi aiemmin, kuinka Ruotsi on jo saanut varoituksia ISIS-terroristijärjestön iskun aikeista, jossa mahdollisena iskun kohteena olisivat Suomesta Ruotsiin kulkevat laivat.
Suomeen ja Suomen intresseihin kohdistuvaa terrorismin uhkaa arvioidaan jatkuvasti. Suojelupoliisin (Supo) viime vuonna antama terrorismin uhka-arvio on edelleen Suomessa tasolla 2, eli uhka-arvio on kohonnut.
Supon viestintäasiantuntija Verna Leinonen kertoo, ettei Supon tiedossa ole tällä hetkellä erityistä nimenomaan laivaliikenteeseen kohdistuvaa uhkaa.
&#8211; Viime vuoden kesäkuussa annettu terrorismin uhka-arvio on edelleen voimassa, ja sen mukaisesti terrorismin uhka on kohonneella tasolla. Tason arvioinnissa huomioidaan saatavilla oleva tiedustelutieto, terroristijärjestöjen tai niihin kytköksissä olevien henkilöiden ja ryhmien toimintakyky ja motivaatio sekä mahdollisten iskusuunnitelmien aikajänne, Leinonen sanoo.
Finnlines: Toimimme viranomaisten antamien ohjeiden mukaisesti
Merenkulun turvallisuus nojaa kansainvälisiin ISM- ja ISPS -säännöstöihin, jotka asettavat laivayhtiöille useita erilaisia turvallisuuteen liittyviä velvoitteita niin merellä kuin satamissa. Jokaisella laivalla on myös oltava ISPS-säännöstön mukainen turvallisuussuunnitelma.
Suomen Uutiset kysyi Suomen vesillä liikennöivien laivayhtiöiden edustajilta, millä tavalla ne toimivat estääkseen mahdollisen terrori-iskun ja millä tavalla mahdolliseen iskuun on varauduttu.
Suomesta Saksaan ja Ruotsiin liikennöivän Finnlines-yhtiön head of ship management Mikael Lindholm vakuuttaa Finnlinesin tekevän tiiviistä yhteistyötä viranomaisten kanssa.
&#8211; Toimimme heidän antamiensa ohjeiden mukaisesti.
Lindholm ei halua julkisuudessa arvioida satamien turvatarkastuksiin liittyviä nykyisiä riskitekijöitä tai sitä, miten riskeihin on varauduttu.
&#8211; Emme voi paljastaa omia turvasuunnitelmiamme.
Tallink: Terrori-iskuja vastaan on varauduttu harjoituksilla
Tallink Grupp -varustamoyhtiön viestintäjohtaja Katri Link vakuuttaa, kuinka yhtiön laivoilla on varauduttu mahdolliseen laivalle kohdistuvaan iskun yritykseen.
&#8211; Kaikilla aluksillamme on turvallisuussuunnitelmat, jotka liittyvät kansallisiin turvallisuus- ja uhkatasoihin. Turvallisuussuunnitelman tarkka sisältö ei ole julkinen turvallisuussyistä.
&#8211; Suunnitelmien lisäksi Tallink myös tekee säännöllisiä yhteisiä harjoituksia viranomaisten kanssa, joiden yhteydessä aluksillamme on harjoiteltu erityisiä taktiikoita terrori-ilmiöille, Link sanoo.
Hänen mukaansa Tallink Gruppin miehistön jäsenet ovat hyvin koulutettuja kaikilla meriturvallisuuden ja aloilla.
&#8211; Esimerkiksi koko miehistömme on koulutettu yleisen turvallisuustietoisuuden, väkijoukon kriisinhallinnan, perusturvallisuuskoulutuksen sekä vaarallisten ja haitallisten lastien käsittelyyn. Monilla miehistön jäsenillä ja henkilökunnalla, jolla on erityisiä turvallisuuteen liittyviä velvollisuuksia, on myös lisäkoulutusta.
Turvatarkastuksen velvollisuuksia jaettu
Tallink Gruppin sisäinen riskiarviointi perustuu liikennöivien laivojen lippuvaltioiden viranomaisten uhkatasoon ja riskiarviointiin.
&#8211; Nykyisin riskitasot niissä maissa, joissa toimimme, ovat normaaleja. Toisin sanoen niiden maiden tasoja, joissa toimimme, ei ole viime aikoina nostettu.
Meriliikenteen turvatarkastusten velvollisuudet on jaettu liikennöivien alusten ja satamaviranomaisten kesken.
&#8211; Turvatarkastuksemme ovat lippuvaltion lainsäädännön ja vaatimusten mukaisia. Tarkastukset tapahtuvat aluksen ovella. Poliisi, rajavartiolaitos- ja tulliviranomaiset myös suorittavat satamissa ja terminaalirakennuksissa lisätarkastuksia. Lisäksi toimimme yhteistyössä viranomaisten kanssa suorittaessamme yhteisiä pistotarkastuksia aluksissamme, Link sanoo.

Vieläkö uskallat lähteä risteilylle? – Ruotsinlaivan sisään voi ajaa vaikka räjähteillä lastatun auton