Perussuomalainen 3/2025

Perussuomalainen 2/2025

SAK:n pääekonomistilla napit vastakkain kansanedustaja Vigeliuksen kanssa: ”Paljonko ehdottaisit veroja vielä korotettavaksi?”

Rintamäki: Vesivarat pysyvät kansallisessa hallinnassa

Näin huolettomasti demarien Kimmo Kiljunen puolusti Vantaan ökykallista ratikkahanketta: ”Velka jää tulevien sukupolvien maksettavaksi”

Espoo aikoo karsia koulujen kielitarjontaa – PS:n Simo Grönroosilta moitteet: ”Kyseenalainen keino pyrkiä estämään alueiden ja koulujen eriytymiskehitystä”

Jari Koskela: Kun autoilun kustannuksia lasketaan, talous vahvistuu

Ampumarataluvitus helpottuu – Simula: ”Loppu mielivaltaiselle sulkemisvimmalle”

Antti Kangas: Suomalainen maito on jatkossakin turvallista

Työperäisen ja matalapalkkaisen maahanmuuton tarve loppuu maailmassa, jossa robotit tekevät suorittavat työt

Seppänen: Porotalous tarvitsee tukea, ei uusia velvoitteita

Garedew: Maailman puhtain hanavesi löytyy Suomesta ja kuuluu meille suomalaisille

He päättivät Ylen johdon ökypalkkioista

Professori: Ylen uutinen pakolaisten työllistymisestä virheellinen

Turkkilalta kritiikkiä ex-pääministeri Marinin muistelmateoksesta: ”Niin häpeilemättömän itsekeskeistä tekstiä että pahaa tekee”

Antikainen: Vasemmistonuoret kehottavat taisteluun – Minja Koskela piiloutuu

Vigeliukselta rajua kritiikkiä Tampereen säästöistä pormestari Nurmiselle: ’’Tämäkö on sitä SDP:n reilummin leikkaamista?’’

PS-Nuoriso: Mamujengit valtaavat maakunnatkin – ”Punavihreä unelma turvattomista monikulttuurikaduista on arkipäiväistymässä”

PS:n Simo Grönroos luettelee vielä kerran ne syyt, miksi Tilastokeskuksen ex-pomon tekemä maahanmuuttotutkimus johtaa harhaan

Vasemmistonuorten johtajalta synkkiä vihjauksia väkivallasta – vaatii israelilaisia pois Lapista

Oululaisen lukion oppilas kertoo: Opettaja sanoi konservatiiveja tyhmiksi ja mollasi perussuomalaisia

PS-Nuoriso: Muut matkustavat Lappiin lomailemaan, Vasemmistonuoret vastustamaan juutalaisia

ympäristökysymykset

Ystävät, perhe ja oma talous ovat yhä enemmän ruotsalaisnuorten elämän keskiössä. Kiinnostus poliittiseen vaikuttamisen ja ilmastokysymyksiin jää sen sijaan sivummalle. Tämä on Nuorisobarometrin (Ungdomsbarometern) keskeisin viesti, joka käy selville 15 000 nuoren haastatteluista.

<a href="https://www.ungdomsbarometern.se/">Ungdomsbarometern</a> on Ruotsin suurin vuosittainen 15-24-vuotiaiden mielipiteitä, ajatuksia ja arvoja luotaava tutkimus. Tuoreimman tutkimuksen kysymyksiin vastasi 15 000 nuorta syksyllä 2023.
&#8211; Yli puolet on menettänyt uskonsa poliitikkojen kykyyn ratkaista yhteiskunnallisia ongelmia ja usko demokratiaan vähenee, <a href="https://www.dn.se/sverige/manga-tycker-det-ar-tontigt-att-vara-pk-nu/">pamauttaa</a> tutkimusyhtiö tutkimuksen toteuttaneen yhtiön toimitusjohtaja Ulrik Hoffman Dagens Nyheterissä.
&#8211; Aiemmin politiikassa aktiiviset nuoret keskittyvät nyt asioihin, joita he itse voivat kontrolloida.
Ilmastoahdistus helpottaa
Yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneiden osuus haastatelluista on pudonnut viiden vuoden takaisesta 50 prosentista 38 prosenttiin syksyllä 2023. Juuri tähän liittyy tutkimuksessa noussut epäluottamus poliitikkoihin.
Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä pitää kaikkein keskeisimpänä enää 38 prosenttia nuorista, kun vielä vuonna 2021 ilmastoherännäisten osuus oli 48 prosenttia.
Demokratiaa pitää parhaana yhteiskunnallisena järjestelmänä valtaosa nuorista mutta uskon rapautuminen on alkanut. Pojista jo viidennes ottaa etäisyyttä väitteeseen: ”Demokratia on kaikissa tilanteissa paras järjestelmä hallita yhteiskuntaa”.
Antirasistit kortilla
Itsensä antirasistiksi, feministiksi tai luonnon ystäväksi luokittelevien nuorten määrä on laskenut tutkimuksen mukaan voimakkaasti. Lasku on viisitoista, seitsemän ja kuusi prosenttiyksikköä verrattuna vuoteen 2019.
Tasa-arvo oli aiemmin tyttöjen arvomaailman ja huolen keskiössä mutta nyt enää 46 prosenttia pitää sitä keskeisenä verrattuna 64 prosenttiin vuonna 2021.
Omaa elämäänsä pitää turvallisena 58 prosenttia nuorista, kun tätä mieltä neljä vuotta aikaisemmin oli 71 prosenttia vastanneista.
&#8211; Nuoret ovat tänään enemmän suuntautuneita perheeseen kuin aiemmat sukupolvet. Turvallisuushakuisuus on kasvussa ja sen myötä nuoret hakeutuvat yhä kasvavassa määrin tuttujen henkilöiden pariin tuttuihin paikkoihin, tulkitsee johtava analyytikko Jessica Åkerström tutkimuksen esipuheessa.
Materialismi kasvussa
Talousasiat ovat tulleet nuorille yhä merkityksellisemmiksi epävarmassa maailmassa. Puolet vastaajista on sitä mieltä, että rahan ansaitseminen on keskeistä elämässä.
Tietty treenihenkisyys ja terveelliset elämäntavat ovat nekin nousujohteisia arvoja, kuten joskus aikoinaan yup-todellisuudessa. Elämästä pitää voida myös nauttia.
&#8211; Taloudessa on kyse kahdesta asiasta. Ensimmäinen on taantuma, jonka takia monen on pakko olla yhä tietoisempi omaan talouteensa liittyvistä tosiasioista.
&#8211; Toinen on statushakuisuus eli nuoret haluavat näyttäytyä menestyvinä, itsenäisinä ja rikkaina. Tämä nousee esille myös somessa, kertoo Åkerström.

Barometri kertoo kiihtyvästä muutoksesta: Nuoriso kääntää selkänsä ilmastoahdistukselle – tilalle tulevat läheiset ja materialismi

Rikollisuus on Ruotsin syyskuun alun vaalien tärkein kysymys. Tämä hyödyttää erityisesti ruotsidemokraatteja, jotka ovat pitäneet teemaa yllä muiden puolueiden sulkiessa silmänsä todellisuudelta. Tutkimuksen tärkeimmistä vaalikysymyksistä on tehnyt Göteborgin yliopiston SOM-instituutti.

Ruotsissa on tehty vaaliasenteisiin liittyvää vertailukelpoista tutkimusta vuodesta 1979 lähtien. Ensimmäistä kertaa mittauksen historiassa ”laki ja järjestys” eli rikollisuus on äänestäjien mielestä tärkein vaalikysymys. Näin totesi kokonaista 41 prosenttia kysymykseen vastanneista.
&#8211; Tämä teema on noussut kuin rakettiv ja sen merkitys on lisääntynyt vaaleista vaaleihin. Nyt kysymys rikollisuudesta on ensimmäistä kertaa niin merkittävä, että puolueiden on tahdostaan riippumatta otettava siihen kantaa, <a href="https://sverigesradio.se/artikel/brottsligheten-viktigaste-valfragan-partier-till-hoger-kan-gynnas">sanoo</a> valtiotieteilijä Patrik Öhberg Göteborgin yliopistosta Ruotsin radion haastattelussa.
Ruotsidemokraatit hyötyvät vaaliteemasta
&#8211; Vaalikampanjasta tulee ruotsalaisittain katsottuna ainutlaatuinen ja Länsi-Euroopan kokemuksista tiedämme, että asetelma suosii erityisesti konservatiivisia puolueita, jotka ovat tämän teeman omineet,<a href="https://www.dn.se/sverige/fragan-som-kan-bli-avgorande-i-hostens-val/"> toteaa</a> Göteborgin yliopiston valtio-opin professori Henrik Ekengren Oscarsson.
<a href="https://mediestudier.se/wp-content/uploads/2022/06/vim-03-henriksson_oscarsson.pdf">Kyselyyn</a> osallistui viime syksynä 25 000 satunnaisesti valittua 16–85-vuotiasta henkilöä. Heiltä kysyttiin muun muassa ”mitkä yhteiskunnalliset kysymykset tai ongelmat ovat tärkeimpiä Ruotsissa tänään?”
Huomattavaa on, että sota Ukrainassa ja energiakriisi sekä laukkaava inflaatio eivät olleet tiedossa haastatteluja tehtäessä. Tutkimus on kuitenkin vertailukelpoinen aiempien vastaavien selvitysten kanssa.
Rikollisuuden jälkeen tärkeimmät vaaliteemat ovat lähes tasoissa sairaanhoito ja maahanmuutto. Seuraavina tulevat ympäristöön ja koulutukseen liittyvät kysymykset.

Rikollisuus tärkein kysymys Ruotsin vaaleissa – tutkijat povaavat menestystä oikeistopuolueille