Ranskalainen taloustieteen professori Thomas Piketty on tämän hetken tunnetuimpia taloustieteilijöitä maailmalla. Hän julkaisi vuonna 2013 noin 800 sivuisen kirjan ”Capital in the Twenty First Century”. Der Spiegelin mukaan ranskalainen taloustieteen professori Piketty julkaisee lähiaikoina Saksassa uuden teoksen ”Die Schlacht um den Euro” eli ”Kamppailu eurosta”.

Spiegelin haastattelema Piketty kertoo suhtautuvansa erittäin kriittisesti eurojärjestelmään ja kritisoi harjoitettua talouspolitiikkaa ja eurokriisin ratkaisukeinoja. Hän katsoo julkisten talouksien saneerauksen kasvattaneen työttömyyttä ja lisänneen tuloeroja. Piketty iloitsee Syrizan vaalivoitosta Kreikassa ja uskoo, että se voi kääntää koko euroalueen talouspolitiikan suunnan.

– Harjoitettu politiikka on luonut syvän luottamuskriisin koko euroalueelle, hän väittää.

Saksalainen kurinalainen talouspolitiikka Pikettyn mukaan ei sovi kaikille maille, ja hän pitää euroaluetta täysin keskeneräisenä luomuksena. Yhteinen raha ja rahapolitiikka edellyttävät tuekseen yhteistä finanssipolitiikkaa, eurobondeja ja tulonsiirtoja. Hänen mukaan tarvittaisiin laaja yhteisvastuu, jotta euroalue voi selvitä kriisistä ja menestyä tulevaisuudessa. Fiskaalinen unioni on siis Pikettyn mukaan tarpeen. Toisaalta Piketty myös myöntää, että vallan keskittämisellä Brysseliin on suuri vastustus kansalaisten keskuudessa ja aivan erityisesti hänen kotimaassaan Ranskassa.

– Meillä on yhteisvaluutta 19 maassa, mutta kullakin maalla on oma veropolitiikkansa. Maiden harjoittama finanssipolitiikka poikkeaa toisistaan. Tämä ei voi toimia. Olemme luoneet eurojärjestelmän myötä hirviön, Piketty toteaa.

Uudistuskyvytön Ranska

Piketty myös suree sitä, että Ranskan painoarvo EU:ssa on vähentynyt ja Ranska on ollut kyvytön uudistumaan. Hän kritisoi voimakkaasti Ranskan presidenttiä Hollandea.

Piketty on myös erityisen huolissaan siitä, että suuret monikansalliset yritykset kiertävät verojen maksua ja harjoittavat hyvin aggressiivista verosuunnittelua maailmanlaajuisesti. Hänestä pääomien siirtyminen veroparatiiseihin pitäisi pystyä estämään kansainvälisellä yhteistyöllä.

Pikettyn motto on selvästikin se, että nykyisenkaltaisessa kapitalistisessa maailmantaloudessa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.

Mitä Piketty sanoi Suomesta?

Pikettyn kirja (noin 800 sivua) on saanut valtavaa huomiota maailmalla. Teosta on myyty jo 1,4 miljoonaa kappaletta, mikä lienee ennätys alallaan. Myyntiä on ollut suunnilleen yhtä paljon Amerikassa, Euroopassa ja Aasiassa. Lähes kaikki taloustieteen huippunimet maailmalla ovat arvioineet teosta, viimeksi Suomessa Björn Wahlroos uudessa kirjassaan.

Jesper Roine on julkaissut Suomessa kirjasta tiivistelmän ja arvion nimeltä ”Pääoma 2000-luvulla, kooste ja Pohjoismainen näkökulma”.

Perintöveron suuruudeksi Piketty on suositellut 50-60 prosentin veroa ja suurten perintöjen osalta 80 prosenttia. Piketty kuitenkin pitää Suomen 44 prosentin kokonaisveroastetta ja julkisen sektorin menojen suhdetta BKT:een 58 prosenttia hyvin korkeana. Ne eivät voi enää kasvaa. Piketty on aktiivisesti kritisoinut veroparatiiseja ja suurten monikansallisten yritysten verojen kiertoa äärimmäisen aktiivisella verosuunnittelulla. Piketty ei vastusta kaikkia tuloeroja vaan ainoastaan epäoikeudenmukaisia ja liiallisia.

Piketty esitti kirjassaan, miten talouskasvu, varallisuuden karttuminen, pääoman ja työn tulo-osuudet sekä henkilöiden välinen tulonjako on kehittynyt ja tulee kehittymään tulevaisuudessa yksityisomistukseen perustuvassa kapitalistisessa taloudessa.

Pikettyn pääväittämä on se, että tulo- ja varallisuuserojen jatkuva kasvu vaikuttaa haitallisesti talouksien kasvuun pitkällä ajalla.

Pikettyn aikaisempaa kirjaaa on kritisoitu voimakkaasti, ja jopa hänen käyttämiään tulonjakoa koskevia tilastoja vastaan on hyökätty. EVA:n johtajan Matti Apusen mielestä tiedotusvälineet suosivat Pikettyä ja salailevat Pikettyyn kohdistuvaa kritiikkiä.

Suomessa Piketty palkittiin Yrjö Jahnssonin säätiön taloustieteen palkinnolla vuonna 2013.

Heikki Koskenkylä