
Syrizan Lapavitsas esittää Kreikan ratkaisuksi euroeroa
Kreikan päähallituspuolueen Syrizan kansanedustaja ja talousprofessori Kostas Lapavitsas toistaa näkemyksensä: Kreikan tulee erota eurosta. Hän esittää näkemyksensä brittiläisen sanomalehti Guardianin mielipideosastolla. Lapavitsas on aiemminkin ehdottanut samaa ratkaisua.
Lapavitsasin mukaan Syriza ei voi täyttää vaalilupauksiaan pysytellessään euromaana. Illuusio molempien mahdollisuudesta haihtui aiempien neuvottelujen jälkeen. Syriza taipui lähes kaikissa asioissa euromaiden ukaasien edessä.
Väärä valinta vuonna 2010
Lapavitsas ilmoitti jo noin vuosi sitten, että Kreikan silloinen hallitus teki väärän valinnan vuonna 2010. Hänen mukaansa Kreikan olisi tuolloin pitänyt jättää jättivelkoja hoitamatta ja irtaantua yhteisvaluutasta. Lapavitsas katsoo, että velkasaneerausten sijaan tehtiin virhe lähtemällä tukipakettien tielle.
Kreikan silloisen hallituksen väite maan ”pelastamisesta” ei vakuuta Lapavitsasia. Pelastuksen sijaan Kreikkaa on kohdannut ennennäkemätön kriisi. Resursseja haaskataan erityisesti työvoiman saralla. Samalla deflaatioluvut tekevät taloudesta selvää jälkeä. Sisäinen devalvaatio ei Lapavitsasin mukaan ollut viisas ratkaisu.
Lapavitsas myöntää, että nyt euroero on hankalampi toteuttaa, koska maan velat ovat brittiläisten lakien alla. Lisäksi ne ovat suurimmaksi osaksi muiden euromaiden harteilla. Velkasaneeraus ja euroero ovat silti erittäin tarpeellisia toimia. Vain sitä kautta Kreikka voisi saada taloutensa kasvamaan. Se parantaisi myös velanmaksukykyä.
Näkemykset ristiriitaisia
Lapavitsas on surkutellut kreikkalaisten halua pysytellä euromaana. Se on hänen mukaansa ollut yksi suurimmista ristiriidoista.
Hän myöntää, ettei euroero välttämättä ratkaise kaikkea, mutta se on kuitenkin edellytys Kreikan talouden nousulle. Euroeron lisäksi maan hallintoa täytyy suoraviivaistaa. Uudistuksia tarvitaan kipeästi usealla saralla.
Uutistoimisto Reutersin mukaan tutkimuslaitos Sentixin kyselyssä euron hajoamisen riski on noussut. Kysely toteutettiin haastattelemalla useita sijoittajia. 37,1 prosenttia vastanneista arveli Kreikan eroavan eurosta tänä vuonna. Tammikuussa vastaavan kyselyn tulos osoitti 22,5 prosentin todennäköisyyttä Kreikan euroerolle.
Henri Myllyniemi
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.