

Yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen esittelee tutkimustuloksia.
Toimitus suosittelee
Taloustutkimus: 25-50-vuotiaat kriittisimpiä maahanmuutolle – ”eniten menetettävää”
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen esitteli keskiviikkona Suomen Uutisten tilaaman maahanmuuttotutkimuksen tuloksia. Hänen mukaansa 25-50-vuotiaat suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein kriittisimmin, koska heillä on sen myötä eniten menetettävää.
Rahkonen kertoi perussuomalaisten puoluetoimistolla pidetyn tilaisuuden alussa, että suurin osa suomalaista osa ajatteli jo 2010, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on löyhää tai aivan liian löyhää. Siirtolaiskriisi ei ole muuttanut perussuhtautumista dramaattisesti.
– Mielipidemittauksissa mitataan ensi sijassa sitä, mitä ihmiset pitävät oikeudenmukaisena. Mikä on hyvin ja oikein yhteiskunnassa. Päivänpoliittiset virtaukset eivät vaikuta niin paljon kuin voisi luulla, Rahkonen täsmensi.
Nuoret kaikkein kriittisimpiä
52 prosenttia suomalaista sanoo, että maahanmuuttopolitiikka on liian löyhää.
– Kuten usein tutkimuksissa, miehet kannattavat kovempaa linjaa. Naiset painottavat keskimäärin humaanimpia, pehmeämpiä arvoja.
– Kaikkein kriittisimmät kansalaiset löytyvät yhteiskunnan tukipilareista, niistä jotka täällä kaikkein eniten töitä tekevät ja tulevaisuuttaan rakentavat. 25-34-vuotiaat ovat kriittisimpiä. He kannattavat kaikkein tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa.
– Joskus ehkä kuvitellaan, että nuoret ovat kovin kansainvälisiä ja maahanmuuttomyönteisiä. Tämä on kuvitelma, myytti. Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat suhteellisen kriittisiä.
– Kyllä se kriittisyys on selvästi kasvanut heillä, jotka pelkäävät että tilanne tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin.
Puolentoista vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna keskiryhmissä kriittisyys on lisääntynyt selvästi. 25-49-vuotiailla on kriittisyys lisääntynyt eniten.
Ikäihmiset suopeampia
Vanhimmat ihmiset, yli 65-vuotiaat ovat kaikkein suopeimpia. Heissä on vähiten heitä, joiden mielestä pitäisi tiukentaa.
Rahkosen mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että eläkkeelle päässeet ihmiset ovat siirtolaiskriisin suhteen päässeet kuin koira veräjästä. Heillä on aikaa ajatella muitakin asioita.
– Nuorilla on tilanne päällä – fokus keskittyy omaan taloudelliseen pärjäämiseen ja selviämiseen. Ehkä pelätään lapsiperheissä sitä, että lisääntyvä maahanmuutto lisää kilpailua työpaikoista ja sosiaaliturvasta.
Iäkkäimmillä henkilöillä luvut ovat pysyneet samoina kuin puolentoista vuoden takaisessa vastaavassa tutkimuksessa.
Kysymys on hyvin puoluepoliittinen. Perussuomalaisten kannattajat ovat ihan omilla linjoillaan. Maahanmuutto on erityiskysymys, missä perussuomalaisten kannattajat eroavat muusta väestöstä.
Hallituspuolueet oppositiota kriittisempiä
Rahkosen mukaan hallitus-oppositio-erot heijastuvat tuloksiin.
– Muissa hallituspuolueissa ollaan ”punaisemmalla” alueella. Tässä näkyy hallitus-oppositioasetelma selvästi. Vaikka RKP on porvaripuolue, niin näissä asioissa he ovat vihreiden ja vasemmiston linjoilla.
Suomalainen oikeudentaju – tehdään sovitun mukaan
Tässä nähdään, että suomalainen ajatusmaailma on se, että olisi parempi että asiat saataisiin hoidettua virallista reittiä.
– Suomalainen oikeudentaju on hyvin kehittynyt. Halutaan, että asiat menevät oikeudenmukaisesti ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tässä eroamme monista muista kansoista. Arvomme ovat hyvin pragmaattisia ja käytännönläheisiä.
– Summa summarum: kun asiat saadaan hoidettua virallista reittiä, niin kyllä sieltä sitten kiintiöpakolaisiakin jonkun verran voidaan ottaa. Mutta on huomattava, että punaista (=kielteistä) on enemmän kuin vihreätä (=myönteistä).
Rajatarkastuksia tai -valvontaa kannattaa 65 prosenttia kansalaisista. Niin ikään Ruotsista tulijoiden palauttaminen saa kannatusta (59 prosenttia).
– Turvapaikanhakijoiden Suomeen ottaminen jakaa suomalaiset kahtia. On ne, joiden mielestä nykykäytäntö on sopiva ja ne, joiden mielestä pitäisi olla tiukempaa. Onko varaa ottaa kaikki hakijat vastaan? 29 prosentin mielestä on, 60 prosentin mielestä ei.
EU:lle Australiasta mallia?
Kannattavatko suomalaiset sitä, että turvapaikan saaneilla henkilöillä olisi matalammat tuet kuin suomalaisilla? Tutkimustulosten mukaan 57 prosenttia sanoo ”kyllä”.
– Kansan oikeustajuun näyttäisi vetoavan tällainen ajatus. Ilmeisesti tämä olisi kansainvälisen oikeudenkin mukaan mahdollinen tilanne. Monen on vaikea ottaa tähän asiaan kantaa, 19 ei osaa sanoa.
– Raja menee rajassa, Rahkonen pohdiskelee, ja täsmentää: raja-aitojen rakentamista ei kannateta. Sama asia tuli esille yhdessä toisessakin kyselyssä. Fyysisiä aitoja esimerkiksi Ruotsin rajalle ei haluta.
Sen sijaan kysyttiin Australian mallista – maa ei ota lainkaan vastaan kiintiöiden ulkopuolisia hakijoita. Maa käännyttää veneillä saapuvat hakijat. Suomen kansa jakautuu tässä – 40 prosenttia kannattaa ehdotusta, 45 prosenttia ei.
Uutena kysymyksenä kysyttiin tänä vuonna, että millä puolueella on paras linja maahanmuuttoon.
– Perussuomalaiset menestyi tässä kysymyksessä – puolueella on kansalaisten mielestä paras linja maahanmuuttoon. Sukupuolijako näkyy tässä selvästi. Miesten mielestä perussuomalaisilla on ihan ylivoimaisesti paras linja, kun taas naisten mielestä vihreillä on paras. Tämä toki heijastelee myös kannattajakunnan jakaumaa – perussuomalaisissa on paljon miehiä, vihreissä puolestaan naisia.
– Kyllä siellä vain nähdään, että ne puolueet, joilla joku linja ylipäätään on, menestyivät.
– Huomattavan suuri on kantaansa ilmoittamattomien osuus. Jopa 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei osaa sanoa. Yleensä kyselyissä kantansa jättää ilmoittamatta kymmenisen prosenttia. Mutta tämä on näin vaikea kysymys. Ehkä ihmiset ajattelevat, että ei ole olemassa hyvää linjaa, on vain huonoja vaihtoehtoja. Nähdään tilanteen toivottomuus – ihmiset joutuvat lähtemään kansainvaellukselle, ja tälle ei voida mitään.
Lopuksi käsiteltiin kysymystä siitä, kuinka paljon puolueiden ehdokkaiden linjaukset maahanmuuttopolitiikasta vaikuttavat äänestyspäätöksiin.
– Kaikista vastaajista yli puolet on sitä mieltä, että asia vaikuttaa joko ratkaisevasti tai paljon. Tämän asian merkitys on selvästi lisääntynyt. Puolitoista vuotta sitten aihe vaikutti selvästi vähemmän. Perussuomalaisten kannattajille tämä on hyvin tärkeä asia.
Taloustutkimus teki tutkimuksen Internet-paneelinsa avulla. Tutkimukseen osallistui 1116 vastaajaa ajanjaksolla 28.–30.9.2015. Virhemarginaali on noin ±2,5 prosenttiyksikköä.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Halla-aho: Perussuomalaisten maahanmuuttokritiikki muuttunut valtavirraksi – ilman että kukaan myöntää sitä
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho arvioi Suomen Uutiset perusasiaa -ohjelman tuoreessa jaksossa länsimaiden tilannetta, maahanmuuton seurauksia ja sitä, miksi hänen vuosikymmeniä sitten esittämänsä huomiot ovat vasta nyt nousseet poliittiseen valtavirtaan.

Muslimipuolue uhkailee ruotsidemokraatteja: ”Älkää koetelko kärsivällisyyttämme”
Ruotsidemokraatit ilmoitti kesäkuun alussa haluavansa totaalisen huivikiellon maan julkisille paikoille. Burka ja niqab eli ”islamistiset vaatekappaleet” joutivat jo aiemmin puolueen kieltolistalle. Islam-puolue Nyansin puheenjohtaja repi viimeisimmästä kannanotoista pelihousunsa ja uhkailee jo avoimesti ruotsidemokraatteja.

Rydmanilta lisää vettä Kiukaalle – ministeri kieltäytyy tapaamasta ”lobbaria, joka vuotaa kaiken medialle”
Perussuomalaisten sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman ei anna periksi kiistassa, joka on syntynyt STEA-avustusten uusista myöntämiskriteereistä. Kovinta arvostelua linjauksesta on esittänyt sote-järjestöjen kattojärjestön SOSTE:n demaritaustainen pääsihteeri Vertti Kiukas, joka yrittää saada leikkaukset leikkuriin julkisuuden kautta. Rydman ei huoju eikä horju, koska ”peruspalvelut tärkeämpiä kuin politrukkien työllistäminen lobbarijärjestöissä”.

Helsinki Pride vaatii työntekijöiltä vaikenemista kovemmin kuin moni turvallisuusviranomainen – Antikainen: Valtionavustukset jäädytettävä ja yhteistyö katkaistava
Kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii, että STEA keskeyttää Helsinki Pride ry:n valtionavustukset ja Kela katkaisee yhteistyönsä järjestön kanssa.

Helsingissä käytettiin satoja miljoonia euroja pyöräilyyn – mutta buumi jäi tulematta
Helsinki on käyttänyt lähes 200 miljoonaa euroa pyöräilyinfrastruktuuriin. Tuore väitöstutkimus Helsingin yliopistosta osoittaa, että rahat eivät ole muuttaneet kaupunkilaisten liikkumistottumuksia.

Taiteilijat valtiolle kuukausipalkkaisiin töihin, ehdottaa vasemmistoliitto – veronmaksajien rahoilla tietysti
Vasemmistoliiton europarlamentaarikot ehdottivat viikonloppuna kuorossa perustuloa taiteilijoille. Tuki tälle punavihreiden perinteiselle äänestäjäkunnalle olisi esimerkiksi 1 300 euroa kuussa. Päälle omat tienestit. Taiteilijaksi saattaisi tällä kurin ilmoittautua moni ihan tavallinenkin taivaanrannan maalari.

Vihervasemmiston mukaan kansalaisuuskoe aiheuttaa psykologista stressiä maahanmuuttajille – Koponen: ”Edes oma mielikuvitus ei olisi riittänyt tuollaiseen selitykseen”
Eduskunta hyväksyi keskiviikkona kansalaisuuslain kolmannen kiristyspaketin. Lain myötä kansalaisuuden vaatimuksiin tulee kansalaisuuskoe. Vasemmisto-opposition perustelut uudistuksen vastustamiselle hämmentävät perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koposta.

Jopa 426 000 euroa koppikorvauksia saaneet irakilaiskaksoset jäävät ilman Suomen kansalaisuutta
Korkein hallinto-oikeus hylkäsi irakilaiskaksosten valituslupahakemuksen, joten Helsingin hallinto-oikeuden aiempi ratkaisu jäi voimaan. Viranomaisten mukaan Suomen kansalaisuuden myöntäminen veljeksille vaarantaisi valtion turvallisuutta.

STEA-avustusten saamisten ehdot kiristyvät – Rydman: Avustuksia ei myönnetä varakkaimmille järjestöille eikä rajattujen identiteettiryhmien tukemiseen
Sosiaali‑ ja terveysministeriö leikkaa STEA‑avustuksia rajusti vuodelle 2027, ja järjestöt joutuvat kilpailemaan noin kolmanneksen pienemmästä potista. Perussuomalainen sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman linjaa, että avustuksia suunnataan jatkossa vain toimintaan, joka tuottaa todennettua hyötyä ja keskittyy aitoon kohtaavaan työhön. Järjestöt, jotka keskittyvät vaikuttamistyöhön, neuvontaan tai rajattuihin identiteettiryhmiin, jäävät ilman tukea.

Mäkelä: Perussuomalaisten pitkään peräänkuuluttamat uudistukset toteutuvat
Perussuomalaisten pitkä ja johdonmukainen työ Suomelle elintärkeiden uudistusten toteuttamiseksi on tuottanut tulosta myös vuonna 2026. Kiristyksiä on tullut muun muassa maahanmuuttoon ja vankeusrangaistuksiin, minkä lisäksi hallitus on korjannut ennätysmäärän edellisten hallitusten tekemiä, Suomea heikentäviä päätöksiä.
Uusimmat
Toimitus suosittelee
PS-Naiset 1/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 3/2026

Lue lisää
Perussuomalainen 2/2026

Lue lisää





















