Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen esitteli keskiviikkona Suomen Uutisten tilaaman maahanmuuttotutkimuksen tuloksia. Hänen mukaansa 25-50-vuotiaat suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein kriittisimmin, koska heillä on sen myötä eniten menetettävää.

Rahkonen kertoi perussuomalaisten puoluetoimistolla pidetyn tilaisuuden alussa, että suurin osa suomalaista osa ajatteli jo 2010, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on löyhää tai aivan liian löyhää. Siirtolaiskriisi ei ole muuttanut perussuhtautumista dramaattisesti.

– Mielipidemittauksissa mitataan ensi sijassa sitä, mitä ihmiset pitävät oikeudenmukaisena. Mikä on hyvin ja oikein yhteiskunnassa. Päivänpoliittiset virtaukset eivät vaikuta niin paljon kuin voisi luulla, Rahkonen täsmensi.

Nuoret kaikkein kriittisimpiä

52 prosenttia suomalaista sanoo, että maahanmuuttopolitiikka on liian löyhää.

– Kuten usein tutkimuksissa, miehet kannattavat kovempaa linjaa. Naiset painottavat keskimäärin humaanimpia, pehmeämpiä arvoja.

– Kaikkein kriittisimmät kansalaiset löytyvät yhteiskunnan tukipilareista, niistä jotka täällä kaikkein eniten töitä tekevät ja tulevaisuuttaan rakentavat. 25-34-vuotiaat ovat kriittisimpiä. He kannattavat kaikkein tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa.

– Joskus ehkä kuvitellaan, että nuoret ovat kovin kansainvälisiä ja maahanmuuttomyönteisiä. Tämä on kuvitelma, myytti. Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat suhteellisen kriittisiä.

– Kyllä se kriittisyys on selvästi kasvanut heillä, jotka pelkäävät että tilanne tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin.

Puolentoista vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna keskiryhmissä kriittisyys on lisääntynyt selvästi. 25-49-vuotiailla on kriittisyys lisääntynyt eniten.

Ikäihmiset suopeampia

Vanhimmat ihmiset, yli 65-vuotiaat ovat kaikkein suopeimpia. Heissä on vähiten heitä, joiden mielestä pitäisi tiukentaa.

Rahkosen mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että eläkkeelle päässeet ihmiset ovat siirtolaiskriisin suhteen päässeet kuin koira veräjästä. Heillä on aikaa ajatella muitakin asioita.

– Nuorilla on tilanne päällä – fokus keskittyy omaan taloudelliseen pärjäämiseen ja selviämiseen. Ehkä pelätään lapsiperheissä sitä, että lisääntyvä maahanmuutto lisää kilpailua työpaikoista ja sosiaaliturvasta.

Iäkkäimmillä henkilöillä luvut ovat pysyneet samoina kuin puolentoista vuoden takaisessa vastaavassa tutkimuksessa.

Kysymys on hyvin puoluepoliittinen. Perussuomalaisten kannattajat ovat ihan omilla linjoillaan. Maahanmuutto on erityiskysymys, missä perussuomalaisten kannattajat eroavat muusta väestöstä.

Hallituspuolueet oppositiota kriittisempiä

Rahkosen mukaan hallitus-oppositio-erot heijastuvat tuloksiin.

– Muissa hallituspuolueissa ollaan ”punaisemmalla” alueella. Tässä näkyy hallitus-oppositioasetelma selvästi. Vaikka RKP on porvaripuolue, niin näissä asioissa he ovat vihreiden ja vasemmiston linjoilla.

Suomalainen oikeudentaju – tehdään sovitun mukaan

Tässä nähdään, että suomalainen ajatusmaailma on se, että olisi parempi että asiat saataisiin hoidettua virallista reittiä.

– Suomalainen oikeudentaju on hyvin kehittynyt. Halutaan, että asiat menevät oikeudenmukaisesti ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tässä eroamme monista muista kansoista. Arvomme ovat hyvin pragmaattisia ja käytännönläheisiä.

– Summa summarum: kun asiat saadaan hoidettua virallista reittiä, niin kyllä sieltä sitten kiintiöpakolaisiakin jonkun verran voidaan ottaa. Mutta on huomattava, että punaista (=kielteistä) on enemmän kuin vihreätä (=myönteistä).

Rajatarkastuksia tai -valvontaa kannattaa 65 prosenttia kansalaisista. Niin ikään Ruotsista tulijoiden palauttaminen saa kannatusta (59 prosenttia).

– Turvapaikanhakijoiden Suomeen ottaminen jakaa suomalaiset kahtia. On ne, joiden mielestä nykykäytäntö on sopiva ja ne, joiden mielestä pitäisi olla tiukempaa. Onko varaa ottaa kaikki hakijat vastaan? 29 prosentin mielestä on, 60 prosentin mielestä ei.

EU:lle Australiasta mallia?

Kannattavatko suomalaiset sitä, että turvapaikan saaneilla henkilöillä olisi matalammat tuet kuin suomalaisilla? Tutkimustulosten mukaan 57 prosenttia sanoo ”kyllä”.

– Kansan oikeustajuun näyttäisi vetoavan tällainen ajatus. Ilmeisesti tämä olisi kansainvälisen oikeudenkin mukaan mahdollinen tilanne. Monen on vaikea ottaa tähän asiaan kantaa, 19 ei osaa sanoa.

– Raja menee rajassa, Rahkonen pohdiskelee, ja täsmentää: raja-aitojen rakentamista ei kannateta. Sama asia tuli esille yhdessä toisessakin kyselyssä. Fyysisiä aitoja esimerkiksi Ruotsin rajalle ei haluta.

Sen sijaan kysyttiin Australian mallista – maa ei ota lainkaan vastaan kiintiöiden ulkopuolisia hakijoita. Maa käännyttää veneillä saapuvat hakijat. Suomen kansa jakautuu tässä – 40 prosenttia kannattaa ehdotusta, 45 prosenttia ei.

Uutena kysymyksenä kysyttiin tänä vuonna, että millä puolueella on paras linja maahanmuuttoon.

– Perussuomalaiset menestyi tässä kysymyksessä – puolueella on kansalaisten mielestä paras linja maahanmuuttoon. Sukupuolijako näkyy tässä selvästi. Miesten mielestä perussuomalaisilla on ihan ylivoimaisesti paras linja, kun taas naisten mielestä vihreillä on paras. Tämä toki heijastelee myös kannattajakunnan jakaumaa – perussuomalaisissa on paljon miehiä, vihreissä puolestaan naisia.

– Kyllä siellä vain nähdään, että ne puolueet, joilla joku linja ylipäätään on, menestyivät.

– Huomattavan suuri on kantaansa ilmoittamattomien osuus. Jopa 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei osaa sanoa. Yleensä kyselyissä kantansa jättää ilmoittamatta kymmenisen prosenttia. Mutta tämä on näin vaikea kysymys. Ehkä ihmiset ajattelevat, että ei ole olemassa hyvää linjaa, on vain huonoja vaihtoehtoja. Nähdään tilanteen toivottomuus – ihmiset joutuvat lähtemään kansainvaellukselle, ja tälle ei voida mitään.

Lopuksi käsiteltiin kysymystä siitä, kuinka paljon puolueiden ehdokkaiden linjaukset maahanmuuttopolitiikasta vaikuttavat äänestyspäätöksiin.

– Kaikista vastaajista yli puolet on sitä mieltä, että asia vaikuttaa joko ratkaisevasti tai paljon. Tämän asian merkitys on selvästi lisääntynyt. Puolitoista vuotta sitten aihe vaikutti selvästi vähemmän.  Perussuomalaisten kannattajille tämä on hyvin tärkeä asia.

Taloustutkimus teki tutkimuksen Internet-paneelinsa avulla. Tutkimukseen osallistui 1116 vastaajaa ajanjaksolla 28.–30.9.2015. Virhemarginaali on noin ±2,5 prosenttiyksikköä.

Matias Turkkila