

Yhteiskuntatieteiden tohtori Juho Rahkonen esittelee tutkimustuloksia.
Toimitus suosittelee
Taloustutkimus: 25-50-vuotiaat kriittisimpiä maahanmuutolle – ”eniten menetettävää”
Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen esitteli keskiviikkona Suomen Uutisten tilaaman maahanmuuttotutkimuksen tuloksia. Hänen mukaansa 25-50-vuotiaat suhtautuvat maahanmuuttoon kaikkein kriittisimmin, koska heillä on sen myötä eniten menetettävää.
Rahkonen kertoi perussuomalaisten puoluetoimistolla pidetyn tilaisuuden alussa, että suurin osa suomalaista osa ajatteli jo 2010, että Suomen maahanmuuttopolitiikka on löyhää tai aivan liian löyhää. Siirtolaiskriisi ei ole muuttanut perussuhtautumista dramaattisesti.
– Mielipidemittauksissa mitataan ensi sijassa sitä, mitä ihmiset pitävät oikeudenmukaisena. Mikä on hyvin ja oikein yhteiskunnassa. Päivänpoliittiset virtaukset eivät vaikuta niin paljon kuin voisi luulla, Rahkonen täsmensi.
Nuoret kaikkein kriittisimpiä
52 prosenttia suomalaista sanoo, että maahanmuuttopolitiikka on liian löyhää.
– Kuten usein tutkimuksissa, miehet kannattavat kovempaa linjaa. Naiset painottavat keskimäärin humaanimpia, pehmeämpiä arvoja.
– Kaikkein kriittisimmät kansalaiset löytyvät yhteiskunnan tukipilareista, niistä jotka täällä kaikkein eniten töitä tekevät ja tulevaisuuttaan rakentavat. 25-34-vuotiaat ovat kriittisimpiä. He kannattavat kaikkein tiukinta maahanmuuttopolitiikkaa.
– Joskus ehkä kuvitellaan, että nuoret ovat kovin kansainvälisiä ja maahanmuuttomyönteisiä. Tämä on kuvitelma, myytti. Tutkimukset osoittavat, että nuoret ovat suhteellisen kriittisiä.
– Kyllä se kriittisyys on selvästi kasvanut heillä, jotka pelkäävät että tilanne tulee vaikuttamaan työmarkkinoihin.
Puolentoista vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna keskiryhmissä kriittisyys on lisääntynyt selvästi. 25-49-vuotiailla on kriittisyys lisääntynyt eniten.
Ikäihmiset suopeampia
Vanhimmat ihmiset, yli 65-vuotiaat ovat kaikkein suopeimpia. Heissä on vähiten heitä, joiden mielestä pitäisi tiukentaa.
Rahkosen mukaan tutkimustulokset kertovat siitä, että eläkkeelle päässeet ihmiset ovat siirtolaiskriisin suhteen päässeet kuin koira veräjästä. Heillä on aikaa ajatella muitakin asioita.
– Nuorilla on tilanne päällä – fokus keskittyy omaan taloudelliseen pärjäämiseen ja selviämiseen. Ehkä pelätään lapsiperheissä sitä, että lisääntyvä maahanmuutto lisää kilpailua työpaikoista ja sosiaaliturvasta.
Iäkkäimmillä henkilöillä luvut ovat pysyneet samoina kuin puolentoista vuoden takaisessa vastaavassa tutkimuksessa.
Kysymys on hyvin puoluepoliittinen. Perussuomalaisten kannattajat ovat ihan omilla linjoillaan. Maahanmuutto on erityiskysymys, missä perussuomalaisten kannattajat eroavat muusta väestöstä.
Hallituspuolueet oppositiota kriittisempiä
Rahkosen mukaan hallitus-oppositio-erot heijastuvat tuloksiin.
– Muissa hallituspuolueissa ollaan ”punaisemmalla” alueella. Tässä näkyy hallitus-oppositioasetelma selvästi. Vaikka RKP on porvaripuolue, niin näissä asioissa he ovat vihreiden ja vasemmiston linjoilla.
Suomalainen oikeudentaju – tehdään sovitun mukaan
Tässä nähdään, että suomalainen ajatusmaailma on se, että olisi parempi että asiat saataisiin hoidettua virallista reittiä.
– Suomalainen oikeudentaju on hyvin kehittynyt. Halutaan, että asiat menevät oikeudenmukaisesti ja yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan. Tässä eroamme monista muista kansoista. Arvomme ovat hyvin pragmaattisia ja käytännönläheisiä.
– Summa summarum: kun asiat saadaan hoidettua virallista reittiä, niin kyllä sieltä sitten kiintiöpakolaisiakin jonkun verran voidaan ottaa. Mutta on huomattava, että punaista (=kielteistä) on enemmän kuin vihreätä (=myönteistä).
Rajatarkastuksia tai -valvontaa kannattaa 65 prosenttia kansalaisista. Niin ikään Ruotsista tulijoiden palauttaminen saa kannatusta (59 prosenttia).
– Turvapaikanhakijoiden Suomeen ottaminen jakaa suomalaiset kahtia. On ne, joiden mielestä nykykäytäntö on sopiva ja ne, joiden mielestä pitäisi olla tiukempaa. Onko varaa ottaa kaikki hakijat vastaan? 29 prosentin mielestä on, 60 prosentin mielestä ei.
EU:lle Australiasta mallia?
Kannattavatko suomalaiset sitä, että turvapaikan saaneilla henkilöillä olisi matalammat tuet kuin suomalaisilla? Tutkimustulosten mukaan 57 prosenttia sanoo ”kyllä”.
– Kansan oikeustajuun näyttäisi vetoavan tällainen ajatus. Ilmeisesti tämä olisi kansainvälisen oikeudenkin mukaan mahdollinen tilanne. Monen on vaikea ottaa tähän asiaan kantaa, 19 ei osaa sanoa.
– Raja menee rajassa, Rahkonen pohdiskelee, ja täsmentää: raja-aitojen rakentamista ei kannateta. Sama asia tuli esille yhdessä toisessakin kyselyssä. Fyysisiä aitoja esimerkiksi Ruotsin rajalle ei haluta.
Sen sijaan kysyttiin Australian mallista – maa ei ota lainkaan vastaan kiintiöiden ulkopuolisia hakijoita. Maa käännyttää veneillä saapuvat hakijat. Suomen kansa jakautuu tässä – 40 prosenttia kannattaa ehdotusta, 45 prosenttia ei.
Uutena kysymyksenä kysyttiin tänä vuonna, että millä puolueella on paras linja maahanmuuttoon.
– Perussuomalaiset menestyi tässä kysymyksessä – puolueella on kansalaisten mielestä paras linja maahanmuuttoon. Sukupuolijako näkyy tässä selvästi. Miesten mielestä perussuomalaisilla on ihan ylivoimaisesti paras linja, kun taas naisten mielestä vihreillä on paras. Tämä toki heijastelee myös kannattajakunnan jakaumaa – perussuomalaisissa on paljon miehiä, vihreissä puolestaan naisia.
– Kyllä siellä vain nähdään, että ne puolueet, joilla joku linja ylipäätään on, menestyivät.
– Huomattavan suuri on kantaansa ilmoittamattomien osuus. Jopa 40 prosenttia on sitä mieltä, ettei osaa sanoa. Yleensä kyselyissä kantansa jättää ilmoittamatta kymmenisen prosenttia. Mutta tämä on näin vaikea kysymys. Ehkä ihmiset ajattelevat, että ei ole olemassa hyvää linjaa, on vain huonoja vaihtoehtoja. Nähdään tilanteen toivottomuus – ihmiset joutuvat lähtemään kansainvaellukselle, ja tälle ei voida mitään.
Lopuksi käsiteltiin kysymystä siitä, kuinka paljon puolueiden ehdokkaiden linjaukset maahanmuuttopolitiikasta vaikuttavat äänestyspäätöksiin.
– Kaikista vastaajista yli puolet on sitä mieltä, että asia vaikuttaa joko ratkaisevasti tai paljon. Tämän asian merkitys on selvästi lisääntynyt. Puolitoista vuotta sitten aihe vaikutti selvästi vähemmän. Perussuomalaisten kannattajille tämä on hyvin tärkeä asia.
Taloustutkimus teki tutkimuksen Internet-paneelinsa avulla. Tutkimukseen osallistui 1116 vastaajaa ajanjaksolla 28.–30.9.2015. Virhemarginaali on noin ±2,5 prosenttiyksikköä.
Matias Turkkila
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Tutkimus: Työikäinen Irakista tai Somaliasta saapuva kuormittaa julkista taloutta keskimäärin yli 13 000 eurolla joka vuosi, eikä kotoutuminen auta asiaa
Viikon suosituimmat

Empatiataululle kävi huonosti Tampereen valtuustossa: Demaripormestari pakitteli ja siirsi ihmisiä lokeroivan DEI-häkkyrän pois käsittelystä
Tampereen kaupunginvaltuuston kokouksessa maanantaina 19. tammikuuta käsiteltiin kaupungin uutta hyvinvointisuunnitelmaa 2026–2029, mutta siihen alun perin sisältynyt, kummallinen empatiataulu poistettiin ennen kokouksen alkua. Taulu siirrettiin jatkovalmisteluun, eikä sitä käsitelty valtuustossa.

Antikainen: Kulttuurieliitin tekopyhyys – väärä kuva kaataa Miss Suomen, nyrkit eivät kaada räppäriä
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikaisen mukaan Suomessa eletään outoja aikoja. Miss Suomi menettää kruununsa ystävänsä ottaman ja jakaman kuvan vuoksi, mutta useista vakavista väkivaltarikoksista tuomittu rap-artisti palkitaan Emma-ehdokkuuksilla.

Päivän Pointti: Häirintäkohu myllertää SDP:ssa – valtamedia kehysti häirinnän kaikkien puolueiden ongelmaksi

Tampere haluaa alkaa etnisen, mielipide- ja sukupuolierottelun – DEI saapuu kaupungin palveluihin
Tampereen kaupunginvaltuuston maanantain kokouksessa käsiteltävä Tampereen uusi hyvinvointisuunnitelma jakaa ihmisiä eri lokeroihin yksilöllisten ominaisuuksien ja kriteerien perusteella. DEI-politiikkaan nojaavan suunnitelman mukaan enemmistöihin kuuluville ei tarvitsisi kohdistaa yhtä paljon palveluita, kun taas vähemmistöihin kuuluville annettaisiin enemmän.

Ulkomaalaistaustaisilla merkittävä yliedustus pääkaupunkiseudun vuokra-asunnoissa
Pääkaupunkiseudulle on kasaantunut selkeitä maahanmuuttajataustaisten ihmisten keskittymiä. Ajatuspaja Suomen Perustan tutkimus osoittaa, että pääkaupunkiseudulla on jo 16 asuinaluetta, joissa enemmistö ARA-asukkaista, eli kaupunkien vuokra-asuntojen asukkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Rotat jättävät uppoavan laivan Britanniassa: Konservatiivit loikkaavat joukolla Nigel Faragen kansallismieliseen puolueeseen
Britannian perinteinen kahden puolueen poliittinen järjestelmä luhistuu kiihtyvällä vauhdilla. Konservatiivipuolueen kansanedustajat loikkaavat yksi toisensa jälkeen gallupjohdossa paistattevaan Reform UK -puolueeseen, koska äänestäjien näkemykset ja huolet on sivuutettu johdonmukaisesti aivan liian pitkään. Britannian uusi suunta on yhä selvemmin Reform UK:n johtaja Nigel Faragen käsissä.

Brittihallitus aikoo korvata islamofobian uudella sanalla – edessä sanavapauden ongelma
Britannian työväenpuolue aikoo korvata virallisessa hallituksen määritelmässä ”islamofobian” termillä ”muslimeihin kohdistuva vihamielisyys”. Tämä saattaa arvostelijoiden mukaan sisältää riskin mielipidekontrollista. Islamin erityissuoja saattaisi estää uskonnon oikeutetun kritiikin ja loisi käytännössä uuden jumalanpilkkalain.

Kolumni: Kanariansaaret opettaa
Kanariansaarilla on verotus ja ilmasto kohdallaan, mutta silti talous ei oikein toimi. Suomessa ei ole kohdallaan verotus eikä ilmasto, kirjoittaa perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Juhani Huopainen.

Kuka tai ketkä ovat ideoineet Tampereen kohutun Empatiataulun? – Kokoomuslainen apulaispormestari antaa videolla ratkaisevan vihjeen
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.

Yleisradion johtajia hemmotellaan taas – ökypalkkiot uudelleen käyttöön tänä vuonna
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.

























