Tanska aikoo siivota rinnakkaiskulttuurin ongelmalähiöistä

Pääministeri Lars Løkke Rasmussenin hallitus esitteli odotetusti torstaina 22 kohdan toimenpidelistan rinnakkaiskulttuurin kitkemiseksi Tanskasta. Kaiken takana on se tosiasia, että Euroopan ulkopuolelta tulleiden maahanmuuttajien määrä on kymmenkertaistunut 10 vuodessa. Keinoissa on enemmän keppiä kuin porkkanaa.

Tanskan hallituksen ohjelma tähtää siihen, että ongelmalähiöt ovat osa perus-Tanskaa vuoteen 2030 mennessä. Kuin alleviivatakseen sitä, että hallitus on tosissaan, lakiehdotukset julkaistiin Nørrebron Mjølneparkenissa, jota on luonnehdittu Tanskan vaarallisimmaksi paikaksi. Itse toimenpideohjelmassa 16 aluetta määritelty erityisen ongelmalliseksi ja kaiken kaikkiaan kohteita on 57.

– Yhden sukupolven aikana Tanska on muuttunut peruuttamattomasti. Kun täällä vielä kymmenen vuotta sitten oli 50 000 ihmistä, jotka olivat kotoisin länsimaiden ulkopuolelta, niin nyt heitä on jo puoli miljoonaa, sanoi pääministeri Lars Løkke Rasmussen Berlingske-lehden mukaan. Tanskan väestöstä kahdeksalla prosentilla ovat juuret muualla kuin länsimaissa.

– Tanskaan on tullut enemmän maahanmuuttajia kuin yhteiskunta kykenee ottamaan vastaan, Løkke Rasmussen perusteli hallituksen aikeita.

Monet nyt esitetyistä keinoista ovat tuttuja jo aiemmista yrityksistä muuttaa ongelmalähiöiden luonnetta. Suomen Uutiset kertoi alkuviikosta, että hallitus aikoo tuplata rangaistukset ongelmalähiöissä tehdyistä rikoksista. Koventuneen kohtelun saisivat vandaalit, huumekauppiaat ja murtohenkilöt.

Koulupakko yksivuotiaille

Täysin uutena asiana ohjelmassa on Aftonbladet-lehden mukaan esitys neljän vuoden vankeusrangaistuksesta vanhemmille, jotka lähettävät lapsensa ääriliikkeiden koulutusleireille. Vankilatuomion kärsittyään vanhemmat karkotetaan maasta.

Ongelmalähiöiden lapset laitetaan suunnitelman mukaan opinteille eli varhaiskasvatukseen jo yhden vuoden iässä ja luokalle jää niin että lätkähtää, jos esikoulun päättyessä ei pysty kommunikoimaan sujuvalla tanskan kielellä.

Muuttoa ongelma-alueille suitsitaan siten, että ghettoon muuttavan henkilön sosiaalituki puolitetaan. Vastaavasti kuntia kielletään asuttamasta sosiaaliavustuksia saavia henkilöitä kaikkein pahimpiin kriisilähiöihin.

Nyt julkistettu ”ghetto-ohjelma” on jo kuudes Tanskassa sitten vuoden 1994.