Capital Economicsin puheenjohtaja Roger Bootlen mielestä Kreikan mahdollisella euroerolla pelottelu on turhaa. Bootle on ennemminkin huolissaan nykyisen säästölinjan jatkamisesta. Bootle kirjoittaa näkemyksistään brittiläisessä Telegraphissa.

Bootle jakaa tunnustusta Kreikan valtiontalouden alijäämien suitsimisyrityksille, mutta huomauttaa näiden toimien syösseen kansalaiset ahdinkoon. Samalla se on supistanut Kreikan taloutta tuntuvasti. Kreikan talous on nyt noin neljänneksen pienempi kuin mitä se oli ennen kriisiä. Bruttokansantuotteen putoaminen ei helpota säilyvien velkojen takaisinmaksua, vaan se vaikeuttaa sitä.

Pähkähullua jatkaa samalla tavalla

Bootle huomauttaa kannatuskyselyjen kärjessä paistattelevan Syriza-puolueen ajavan maalleen velkasaneerausta ja vyönkiristystoimien kumoamista. Ongelma on, että myös muut pakotettuihin säästötoimiin joutuneet euromaat haluaisivat itselleen lempeämmän ohjelman.

Syrizan ohjelma vaikuttaa monen mielestä pähkähullulta, mutta Bootlen mielestä on mahdotonta yrittää jatkaa samalla taloutta supistavalla linjalla kuin mitä tähän asti on tehty.

Jos Syriza voittaa vaalit saaden vaaliohjelmansa hallitusohjelmaksi asti niin muilla euromailla ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin antaa Kreikan erota eurosta.

Vaikka Kreikan asema eurojäsenenä on taas vaakalaudalla, eivät Espanjan ja Italian valtiolainat ole samanlaisessa myyntiaallossa kuin vuonna 2012.

Kreikka voi onnistua omalla valuutallaan

Bootle muistuttaa, että tavallisesti valuuttakriisit ovat taistelua tuulimyllyjä vastaan. Tällaisia kamppailuja Iso-Britannia kävi 1930-luvulla yrittäessään pitäytyä kultakannassa. Se ei lopulta onnistunut.

Toinen valuuttakriisi osui 1990-luvun alkuun. Tuolloinkin maan piti irtaantua eurooppalaisesta valuuttaputkesta. Samalla kertaa järjestelmästä joutui irtaantumaan myös esimerkiksi Suomi ja Italia.

Euroalueen yhteneväisyyden suurin riski onkin se, että irtauduttuaan yhteisvaluutta eurosta Kreikan talous saa kilpailukyvyn takaisin heikommalla valuutallaan. Euroero saattaisikin ajatuksena alkaa houkuttaa myös muita nykyisiä kriisimaita.

HENRI MYLLYNIEMI