

MATTI MATIKAINEN
Terho: Kuka pelkää perussuomalaista?
Suomen politiikassa on vanhastaan paljon ns. pyhiä lehmiä, joihin vanhat puolueet ovat niin peruuttamattomasti sitoutuneet, etteivät haluaisi edes keskustella niistä. Tällaisia ovat olleet esimerkiksi maahanmuutto, euron pelastuspaketit, EU:n liittovaltiokehitys ja pakkoruotsi. Perussuomalaiset nostavat poliittiseen keskusteluun näitä kysymyksiä, joista vanhat puolueet ovat parhaansa mukaan vaienneet.
Politiikan pyhät lehmät tunnistat usein siitä, että niitä perustellaan vain hokemalla niiden olevan ”rikkautta”: siis ”kaksikielisyys on rikkautta”, ”monikulttuurisuus on rikkautta” jne. Tällöin omasta tunnekokemuksesta tehdään järkiperusteiden sijaan yleisen hyvän mitta. Koska vanhat puolueet pelkäävät harjoittamansa politiikan järjettömyyden paljastumista, haluavat ne monilla aloilla julistaa jo itse keskustelun aiheesta sopimattomaksi, rasistiseksi tai vihamieliseksi.
Siksi kun perussuomalaiset nostavat epäkohtia esiin, vastustajamme usein sanovat meidän lietsovan pelkoa tai yrittävän jopa ratsastaa pelolla kohti poliittista valtaa. Toisaalta samaan aikaan meistä itsestämme maalataan mitä mielikuvituksellisimpia kauhukuvia. Perussuomalaiset haluavat kuulemma sulkea rajat, perussuomalaiset haluavat siirtää Suomen menneisyyteen, perussuomalaiset suojelevat rasisteja yms. Paradoksaalista kyllä, tuskin mitään muuta järjestöä tai aatetta kohtaan lietsotaan Suomessa yhtä paljon pelkoa.
Näin on osittain onnistuttu vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Kansalaiset eivät esimerkiksi aina halua julkisesti tunnustaa äänestävänsä meitä. Uskon monen myös näiden väärien pelkojen takia välttelevän puolueeseemme tutustumista ja kanssamme keskustelemista, etenkin jos arvelee puolueemme ohjelman ja arvopohjan erilaiseksi kuin omansa. Totuus kuitenkin on, että juuri erilaisuuteen tutustuminen yleensä parhaiten hälventää pelkotiloja.
Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Nyt on valintojen ja vaikuttamisen aika ja haluan siksi hieman yleisemmin kuvata mitä itse perussuomalaisena ehdokkaana oikeasti tavoittelen. Millaiseksi kuvittelen Suomen kymmenen vuoden päästä, jos me olisimme pääministeripuolue? Alla minun visioni hyvästä Suomesta:
• Vuonna 2025 Suomi on avoin ja muutoskykyinen maa, jolla on osaamiseen perustuva ja kasvava talous. Teollisuutemme on kilpailukykyinen ja maamme energiaomavarainen.
• Suomi on huomattavasti nykyistä moniarvoisempi. Poliittisen korrektiuden rajat ovat laajemmat ja erilaisia näkemyksiä on totuttu kuulemaan. Jopa arvokonservatiivit hyväksytään paheksumatta tasavertaiseksi osaksi julkista keskustelua.
• Suomeen kohdistuu edelleen maahanmuuttoa, mutta sitä valikoidaan järkiperäisesti ja pyrimme maahanmuuttopolitiikan – kuten kaiken politiikan – kautta hyödyttämään Suomea. Suomi on EU-jäsen mutta olemme päättäväisesti torjuneet liittovaltion tavoittelun ja kasvavat tulonsiirrot jäsenmaiden välillä.
• Suomen valtio on edelleen virallisesti kaksikielinen, mutta pakkoruotsi on korvattu vapaaehtoisilla opinnoilla, jolloin jokainen kansalainen saa valtiovallan sijaan itse päättää kieli-identiteetistään. Yksilön vapaus ja vastuu ylipäänsä ovat nykyistä suurempia ja sosialistista holhousvaltiota on merkittävästi purettu, mikä näkyy mm. alkoholipolitiikassa.
• Suomi on yksilölähtöinen ja yrittäjähenkinen maa, joka ei kuvittele valtion saatikka EU:n keskusvallan olevan yhteiskunnan tai hyvinvoinnin perusta. Julkinen sektori on pienentynyt ja yleisesti ymmärretään, että kaikki yhteiskunnan laskut, myös valtion lupaamat etuudet, maksaa lopulta yksityissektori eli joku työtä tekevä yksilö.
• Aivan erityisesti Suomi ja suomalaiset ovat muuttuneet siinä, että meillä on vahva itsetunto ja usko tulevaan. Meillä ei ole tarvetta vihata eikä pelätä mitään, mutta pidämme oikeudenmukaisesti puoliamme niin EU:ssa kuin muutenkin. Olemme ylpeitä isänmaastamme ja arvostamme kulttuuriamme ja perinteitämme, joita mikään toinen kansa ei puolestamme vie eteenpäin.
Tästä päivästä alkaen sinulla on mahdollisuus äänestää tämän tai jonkun muun vision puolesta. Jos et itse halua tukea tätä tulevaisuudenkuvaa, toivottavasti et ainakaan pelkää sitä. Moniarvoistuva yhteiskunta pysyy kasassa vain, jos pystymme mielipide-eroista huolimatta kunnioittamaan erilaisuutta, keskustelemaan rakentavasti keskenämme ja sitoutumaan kansanvallan tuottamiin päätöksiin myös silloin, kun ne eivät miellytä itseä.
Niin kauan kuin meillä on tästä yhteisymmärrys, meillä on myös yhteiskunta.
Sampo Terho
europarlamentaarikko, eduskuntavaaliehdokas (ps.)
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Jussi Halla-aho: ”Onko minkään median toimituksessa yhtä paljon rikollisia kuin Hesarissa?”
Eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho jakaa X-tilillään kurinpalautusta Helsingin Sanomille. Halla-aho osallistuu näin keskusteluun tuoreesta hovioikeuden tuomiosta kahdelle Helsingin Sanomien toimittajalle niin kutsutussa Viestikoekeskus-jutussa. Hovioikeus kovensi käräjäoikeuden aiempaa tuomiota.

Teemu Keskisarja: Suomen osuus maailman hiilipäästöistä on yksi promille ja Suomen pinta-alasta 75 prosenttia on metsää – ”Repikää siitä tieteelliset tosiasianne”
Ylen aamussa vierailleelta kansanedustaja Teemu Keskisarjalta tivattiin kantaa hallitukselta odotettavaan ilmastostrategiaan. Keskisarja totesi asian olevan hänelle yhdentekevä. - Perussuomalaisille luonnonsuojelu on luonnollinen, pyhä asia. Ilmakehäkiihkoilu sen sijaan on paholaisen keksintö. Se on EU:n anekauppaa, lähiluonnon raiskaamista ja hiilinielujen nieleskelyä. Ilmakehäkiihkon sfääreistä olisikin tehtävä paluu aidosti vihreälle metsäpolulle.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Nyt tuli perussuomalaisten vastaus SDP:n Razmyarin leikkauslistoihin: ”Tätäkö tarkoittaa kaiken voi tehdä reilummin?”
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom tyrmää sosialidemokraattien varapuheenjohtaja Nasima Razmyarin esitykset maataloustukien leikkauksista sekä veronkorotukset listaamattomille yhtiöille.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

SU-Show #16: Suomessa on sananvapaus, mutta islamin arvostelija joutuu usein yhä vaientamisyritysten kohteeksi – onko suomalaisista tullut kulttuurisesti alistettu kansa?
Suomen Uutiset Show'n studiossa on tarjolla tällä kertaa suoraa puhetta sananvapauden todellisesta tilasta, kulttuurisesta alistamisesta sekä syistä ilmiön taustalla. Ajankohtaista aihetta pöyhivät Yhdysvaltojen historian ja kirkkohistorian dosentti, professori ja tutkija Markku Ruotsila sekä kansanedustaja Kaisa Garedew.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.