LEHTIKUVA Kimmo Mäntylä
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ei lähde ehdolle kevään eurovaaleihin. Hän ilmoitti harkintansa tuloksen maanantaiaamuna plokissaan.
Hän kertoi miettineensä asiaa vakavasti jo toiseen kertaan ja tulleensa samaan tulokseen kuin kesällä puoluekokouksen aikaan: näin suurta puoluetta pitää johtaa Suomesta, puhumalla suomea suomalaisille. Soini kertoo suurimmaksi tehtäväkseen perussuomalaisten johtamisen hallituspuolueeksi. Tämä ei onnistuisi Brysselistä käsin.
– Myönnän, että kiusaus olla mukana oli suuri. Puoluekokouksessa lupasin omalle puolueväelle, että jään Suomeen. Muistan oman väen ilon ja helpotuksen. Olisin voinut lähteä, olisin saanut lähteä, mutta päätin jäädä.
Joulurauhan julistus
Soini totesi päätöksensä tuovan joulurauhan itselleen ja läheisilleen. Samalla hän toivotti joulurauhaa muillekin.
– Siunattua Joulua. Hiljennytään ja rauhoitutaan seimen juureen. Sieltä kumpuaa todellinen rauha.
Kuusi ehdokasta lisää
Perussuomalaiset valitsee tulevan talven ja kevään aikana vielä kuusi uutta ehdokasta. Ehdokaslistalle on tähän mennessä valittu 14 ehdokasta. He ovat: Juho Eerola, Jussi Halla-aho, Erkki Havansi, Laura Huhtasaari, Marko Kulpakko, Maria Lohela, Anne Louhelainen, Ilkka Matinpalo, Pirkko Mattila, Piritta Poikonen, Pirkko Ruohonen-Lerner, Sampo Terho, Mauno Vanhala ja Juha Väätäinen. Eurovaalit käydään 25.5.2014.
ps verkkotoimitus
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaa Tytti Tuppuraista syytellään toistuvasta epäasiallisesta käytöksestä, joka kohdistuu hänen avustajiinsa ja muihin kansanedustajiin. Väitteiden mukaan Tuppuraisen käytös on huutamista, nöyryyttämistä, nolaamista julkisesti sekä tylyä ja käskyttävää johtamistyyliä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen kertoo viestipalvelu X:n jäädyttäneen hänen tilinsä väliaikaisesti sen jälkeen, kun Tynkkynen arvosteli Euroopan parlamentin vasemmiston linjaa Irania koskevassa päätöslauselmassa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
