Turunen: Suomeen ei tule hallintarekisteriä

Eduskunta äänestää keskiviikkona arvopaperikeskusasetuksen kansallisesta voimaansaattamisesta. Oppositio ja lehdistökin ovat laajasti levittäneet virheellistä käsitystä, että lain voimaan astuessa hallintarekisteröinti olisi mahdollista Suomessa.

– Lakimuutos mahdollistaa suomalaisyritysten siirtymisen ulkomaiseen hallintarekisteriin, mutta Suomessa ei ole eikä tänne tule hallintarekisteriä. Yhtiökokouksessa 2/3 annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista täytyy kannattaa yhtiön siirtämistä ulkomaiseen arvopaperikeskukseen, jotta hallintarekisterin käyttö mahdollistuisi jo pörssissä olevan suomalaisyhtiön osalta. Uusi suomalaisyritys voi listautua suoraan ulkomaiseen arvopaperikeskukseen, jolloin omistus on hallintarekisteröitävissä. Tällöin yhtiöön sijoittavat ja omistuksensa hallintarekisteröivät sijoittajat kuitenkin ottavat tietoisen riskin osakkeiden säilyttäjän osalta esimerkiksi säilyttäjäpankin konkurssitilanteessa. Tämä on muutos pähkinänkuoressa, talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen toteaa.

– Pidän epätodennäköisenä skenaariota, jossa suomalaisyritykset ryntäisivät ulkomaisiin hallintarekistereihin, jotta suomalaisomistajat pääsisivät hallintarekisteröimään omistuksensa. Tämä on aika kaukaa haettua.

EU:n pakottama vastenmielinen uudistus

Turunen huomauttaa, että suomalaisyrityksiä omistavat pääasiassa suomalaiset.

– Kannattaako suomalaisyrityksen piiloutua ulkomaiseen hallintarekisteriin? Epäilen. Se voi olla epäilyttävää potentiaalisista suomalaisomistajistakin, joita kiinnostaa, ketkä muut yrityksessä käyttävät valtaa.

– Myönnän, että tämä kokoomuksen pitkään vaatima uudistus on kuitenkin vastenmielinen ja on ollut sitä alusta alkaen. Tässä syyttävä sormi osoittaa vahvasti oppositionkin niin suuresti ihaileman Euroopan unionin suuntaan. Arvopaperikeskusasetushan on nimenomaan EU:n velvoittavaa lainsäädäntöä, joka on implementoitava joka jäsenmaassa sakkojen uhalla. Tämä on suoraa seurausta EU-jäsenyydestä ja edellisen hallituksen hampaattomuudesta Suomen etujen valvonnassa.

Turusen mielestä Suomen olisi pitänyt pitää enemmän ääntä vuonna 2014, kun asia nousi silloisen SDP:n valtiovarainministerien Jutta Urpilaisen ja myöhemmin Antti Rinteen aikana esille kokoomuksen Jyrki Kataisen ja myöhemmin Alexander Stubbin johtamissa hallituksissa.

– Vaikuttamisen paikka EU:n suuntaan olisi ollut tuolloin. Oli selvää jo tuolloin, että arvopaperikeskusasetus sisälsi tulkinnanvaraisuuksia ja tilanne johtaisi ongelmiin. Mutta meillä oli EU-myönteiset puolueet hallituksessa ja EU-sääntelyn vastustaminen riittävässä mittakaavassa ei ilmeisesti tullut kysymykseen, Turunen sanoo.

EU:n lainsäädäntöä käytetään keppihevosena

Turunen toteaa, että ennakkoperintä turvaa avoimuutta eikä listaamattomilla yrityksillä ole oikeutta liittyä ulkomaiseen arvo-osuusjärjestelmään.

– Siinä tilanteessa, että suomalaisyritys päättää toimia vaikka saksalaisen hallintarekisterin kautta, suomalaisomistajan kannattaa kertoa henkilöllisyytensä tai verottaja tekee yhtiön maksamista osingoista 50 %:in ennakonpidätyksen. Tämähän kirjataan nyt lakiin perussuomalaisten vaatimuksesta, Turunen toteaa.

– Perussuomalaisten käsitys EU:n kaikkivoipaisuudesta ja ihanuudesta ei vahvistu tämän uudistuksen myötä. On ikävää, että EU:n lainsäädäntöä käytetään keppihevosena omien tavoitteiden, kuten omistusten salailun läpisaamiseksi. Tältä osin luotan siihen, että tänään täysistunnossa esittämäni kaksi pontta johtavat ripeisiin ja tehokkaisiin toimiin, jotta listaamattomien yhtiöiden osakkeet pidetään ulkomaisten hallintarekisterien ulkopuolella ja omistustietojen julkisuus turvataan kansallisessa lainsäädännössä.