LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun paitsi Suomessa myös koko EU:ssa. Suomessa turvapaikanhakijat jättivät tammi–syyskuussa 2025 yhteensä 1 504 ensimmäistä hakemusta, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin vastaavana aikana 2024. EU-tasolla hakemuksia oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 399 000 eli 23 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna.
Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan turvapaikkahakemusten määrä on kääntynyt laskuun sekä Suomessa että koko EU:ssa.
EU-tasolla turvapaikanhakua hillitsevät nyt tiukentunut rajavalvonta ja esimerkiksi yhteistyö kolmansien maiden kanssa tarkoituksena rajoittaa Välimeren yli Eurooppaan pyrkivien turvapaikanhakijoiden ja siirtolaisten määrää.
Migrin kehitysjohtaja Johannes Hirvelä kertoo, että viime vuosien aikana turvapaikkahakemusten määrä EU-alueella ei ole heijastunut Suomeen.
– Hakemusmäärän kasvua hillitsevät edelleen esimerkiksi Schengen-maiden sisä- ja ulkorajavalvonta sekä Suomen maatieteellinen sijainti, Hirvelä kertoo.
Turvapaikkahakemusten määrän lasku tuo helpotusta EU:n migraatiokriisiin, mutta se herättää myös joitakin kysymyksiä esimerkiksi siitä, lisääkö hakemusten vähentyminen kenties painetta laittomiin reitteihin, mikä kasvattaa ihmiskaupan ja merionnettomuuksien riskejä.
Pohjoismaiden maahanmuutosta vastaavat ministerit kokoontuivat äskettäin Helsinkiin etsimään keinoja turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamiseksi. Tilannekuva ministereillä on pitkälti yhteinen, ja turvapaikanhakua halutaan vähentää huomattavasti. Myös esimerkiksi Tanskan tavoitteena on jo pitkään ollut nolla turvapaikanhakijaa vuodessa.
Pohjoismaiden maahanmuuttoministerit toivovat EU:lta vahvempaa tukea rajavalvontaan. Suomen sisäministeri Mari Rantasen mukaan siirtolaiset tulisi pysäyttää jo ennen Eurooppaan saapumista.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Kuluneen vuoden aikana opiskelijoiden hakemusmäärän viime vuosien nopea kasvu on pysähtynyt. Samaan aikaan Suomeen hakeutuvien työntekijöiden ja turvapaikanhakijoiden määrät ovat selvästi vähentyneet, Migrin tiedoista selviää.
Pohjoismaiden maahanmuutosta vastaavat ministerit kokoontuivat tiistaina Helsinkiin etsimään keinoja turvapaikanhakijoiden palautusten tehostamiseksi. Perussuomalainen sisäministeri Mari Rantanen pitää Ylessä julkaistun uutisen mukaan palautusten suurimpana ongelmana sitä, että vain viidennes palautuspäätöksistä toteutuu, vaikka päätös palauttamisesta olisi jo tehty.
Yhdysvallat vaatii turvapaikanhakuun muutoksia, joiden myötä turvapaikoista tulisi väliaikaisia. Tavoitteena olisi, että turvapaikan saaneet palaisivat kotimaahansa heti tilanteen rauhoituttua. Lisäksi turvapaikkaa olisi haettava ensimmäisestä turvallisesta maasta, jolloin vaeltelu läpi Euroopan jäisi pois. Omassa pakolaispolitiikassaan Yhdysvallat asettaa vainotut valkoiset etusijalle.
Viikon suosituimmat
Blogikirjoittaja Eeva Helena Oehlandt ja taloushallinnon asiantuntija, KHT Pauli Vahtera nostavat esiin Suomen absurdit energiakierteet: Suomi vie rekkatolkulla kotimaista turvetta Ruotsiin tuotettavaksi sähköksi, jonka se sitten ostaa takaisin Ruotsista. Samaan aikaan Suomi rahtaa Italiasta haisevaa jätettä poltettavaksi suomalaisissa voimalaitoksissa. Kumpikaan kirjoittaja ei löydä koko touhusta mitään järkeä eikä logiikkaa.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius on ihmeissään hyvinvointialueiden käytännöstä maksaa erillistä tukea romanihameisiin. - Hyvinvointialueilla säästetään, mutta romanihameen ostoa tuetaan yhä 500 eurolla kahden vuoden välein. Vastaavaa vaatetustukea ei ole muille toimeentulotuen saajille, Vigelius kertoo.
Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta esitti eduskunnan kyselytunnilla tunteikkaan puheenvuoron veronmaksajan rahojen varassa toimivien kansalaisjärjestöjen puolesta. Virta jopa vaati sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmania pyytämään anteeksi aiempia puheitaan. Rydman kuitenkin heitti Virralle vastakysymyksenä, leikkaisiko vihreät mieluummin peruspalveluista kuin entisten politrukkien työllistämisestä erinäköisistä edunvalvonta- ja lobbausjärjestöistä.
Tuhannet muslimit kokoontuivat ramadanin loppumisen kunniaksi pidettyyn yhteisrukoukseen Trafalgarin aukiolle Lontoon keskustassa. Yhä useampi brittipoliitikko uskaltaa sanoa, että julkisella paikalla pidetyissä joukkorukouksissa ei ole kyse uskonnon harjoittamisesta vaan joukkovoiman näyttämisestä. Vasemmistolainen pääministeri Keir Starmer kiiruhti heti puolustamaan muslimeja. Lontoon muslimipormestari Sadiq Khan puolestaan oli itsekin mukana torilla rukoilemassa.
Huhtikuun kehysriihi ja valtiontalouden ajan myötä vaatimat oikaisutoimet puhuttavat päättäjiä ja kansaa. Valtionvarainministeri Riikka Purran tinkimätön ja maan kokonaisetua painottava linja kerää nyt tunnustusta yli puoluerajojen.
Suomen Akatemia epäsi maahanmuuttoon liittyvän tutkimusrahoituksen kyseenalaisin perustein. Torppaamisen syy ei ollut tieteellinen vaan taas kerran pikemminkin ideologinen: tutkimuksen pelättiin leimaavan maahanmuuttajataustaisia nuoria.
Haaparannan ja Tornion rajalla metsä näyttää samanlaiselta molemmin puolin valtioiden rajaa. Sama maasto, samat puut, sama ilmasto. Silti Suomen ja Ruotsin YK:lle toimittamat ilmastoraportit kertovat täysin erilaisia lukuja siitä, kuinka paljon hiiltä maaperä sitoo. Suomessa on painetta muuttaa laskentamallia, arvelee Aftonbladet.
Tanskan hallitus on päättänyt kiristää lainsäädäntöään siten, että vakavista rikoksista vähintään vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen tuomitut ulkomaalaiset määrätään automaattisesti karkotettaviksi riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet maassa.
Molemmat perussuomalaisten helsinkiläiset ministerit Wille Rydman ja Mari Rantanen ovat ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho on esittänyt mielipiteitään dieselveron perusteista, jotka ovat perussuomalaisten kansanedustaja Sheikki Laakson mukaan kaukana todellisuudesta.
Lue lisää
Lue lisää
