Jos kolme pientä uutismediaa kirjoittaa sellaisista aiheista kuin työllisyydestä, ympäristöstä tai maahanmuutosta, keskustelu näistä aiheista lisääntyy huomattavasti sosiaalisessa mediassa. Julkinen mielipide näistä aiheista saattaa muuttua usealla prosenttiyksiköllä artikkelien painottamaan ideologiseen suuntaan, kävi ilmi yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta.
Harvardin yliopiston yhteiskuntatieteilijä Gary King osoitti Science-lehdessä julkaistussa kokeellisessa tutkimuksessaan, että pienilläkin viestimillä todella on valtaa vaikuttaa siihen, mistä kansakunta puhuu.
Yhdysvaltalainen tutkimus ei välttämättä ole kokonaan yleistettävissä koskemaan Eurooppaa, mutta Yhdysvalloissa tulokset olivat yhtäpitäviä eri osissa maata ja eri ihmisryhmissä.
Aiemmin journalismin vaikutuksia yleisöön, ja varsinkin sen mielipiteisiin erilaisista poliittisista kysymyksistä, on ollut hyvin vaikea mitata. Nykyään ihmiset kuitenkin keskustelevat poliittisista aiheista sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä ja Facebookissa, mikä tuottaa sosiaalitieteilijöille arvokasta dataa.
King rekrytoi tutkimukseensa 48 pientä uutismediaa eri puolilta Yhdysvaltoja. Mediat kirjoittivat suhteellisen ajattomia uutisia tietyistä sovituista aihepiireistä, kuten maahanmuutto-, ilmasto- ja koulutuspolitiikasta.
Tutkimusmenetelmän hienous oli siinä, että julkaisuajankohta oli satunnaistettu, eli arpa ratkaisi, julkaistaisiinko juttu viikolla 1 vai viikolla 2. Näin tutkimuksessa oli koeviikko ja verrokkiviikko kuten laadukkaassa kontrolloidussa tutkimuksessa kuuluukin.
Tutkijat arvioivat sitten uutisjuttujen vaikutusta vertaamalla julkaisuviikkoa vertailuviikkoon. Jutut lisäsivät some-keskustelua omasta aihepiiristään.
Uutiset myös vaikuttivat mielipiteisiin julkaistujen juttujen painotuksien suuntaan.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.
Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.
Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.
Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.
Ranskan ”koululaismellakat” ovat levinneet koko valtakuntaa koskevaksi kriisiksi. Poliisi on ottanut kiinni yli 5 000 valtaosin alaikäistä mellakoitsijaa. 600 poliisia on loukkaantunut yhteenotoissa. Äärivasemmistolaiset ryhmät pyrkivät käyttämään mellakointia hyväkseen. Ranska kipuilee yleiseurooppalaisen taudin kourissa.
Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.
Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.
Helsingin Sanomat vetoaa nuoriin lukijoihin ja tehtäväänsä demokratian puolustamisessa. Samalla se tekee yksityisyydestä maksullisen lisäpalvelun.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
