

LEHTIKUVA/KUVITUSKUVA
Tutkimus: Suomalaisille tärkeintä asuinympäristön turvallisuus – kaupunkimaisuus vähiten tärkeä
Suomalaiset arvostavat turvallista ja häiriötöntä asuinympäristöä. Erityisen tärkeää turvallisuus on naisille ja vanhemmille ikäluokille. Asuinympäristön kaupunkimaisuudella sen sijaan ei ole niin väliä, vaan väljää ja maaseutumaista asumista arvostetaan enemmän.
Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämä haastattelututkimus kertoo, että asuinalueen turvallisuus ja häiriöttömyys on suomalaisille ylivoimaisesti tärkein tekijä asuinalueen ja asuinympäristön valinnassa. Peräti 74 prosenttia vastanneista valitsi sen viiden tärkeimmän tekijän joukkoon.
Asumisen hinnalla merkitystä
Keskeisiä asuinalueen valintaperusteita ovat palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien sijainti lähellä asuntoa (54 %) sekä hyvät julkiset liikenneyhteydet (49 %). Myös asumisen edullinen hinta on tärkeä asia (45 %). Valintaan vaikuttavat myös rakentamisen väljyys (37 %), asuinympäristön korkea laatu, asuinalueen maaseutumaisuus (27 %), sekä asuinalueen hyvä maine (22 %). Vähiten tärkeänä pidetään asuinalueen kaupunkimaisuutta (11 %).
Pääkaupunkiseutulaiset, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät nostavat julkiset liikenneyhteydet tärkeimpien asuinalueen valintatekijöiden joukkoon. Kaupunkilaiset painottavat keskimääräistä enemmän sitä, että palvelujen ja harrastusten on oltava lähellä asuntoa.
Turvattomat asuinalueet tunnetaan
Asuinympäristön turvallisuus ja häiriöttömyys on keskimäärää tärkeämpi asia naisille, yli 50-vuotiaiden ikäluokalle ja eläkeläisille. Asia on yhtä tärkeä kaupungissa ja maaseudulla asuville.
– Tuloksesta voisi päätellä, että suomalaisilla on tietoa tai käsitys siitä, millaisia ja missä turvattomat ja häiriölliset asuinalueet ovat, kommentoi perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra tätä tutkimusta Twitterissä.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
- häiriöttömyys asuinympäristö Kunnallisalan kehittämissäätiö kaupungistuminen julkinen liikenne kyselytutkimus Pääkaupunkiseutu Riikka Purra Maaseutu Turvallisuus
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Suomen Perusta tutki: Maahanmuutto on kunnille valtava taloudellinen rasite

Espoossa pelätään Vantaaksi muuttumista – vieraskielisten osuus väestönkasvusta on yli 90 prosenttia

Asuntomarkkinat jakautumassa kahtia pääkaupunkiseudulla: Vieraskieliset valtaavat vanhat lähiöt – pako hyville alueille nostaa hintoja hyytävää vauhtia

Ronjan perheen oli myytävä kotinsa, kun taloyhtiöstä tuli monikulttuurinen – kolinaa, tömistelyä ja huutamista aamusta iltaan: ”Huonot naapurit voivat tehdä elämästä sietämätöntä”

Helsingin johtoon pyrkivä Halla-aho tahtoo kaupungista viihtyisän ja turvallisen omille asukkailleen – antaa kritiikkiä nykyiselle pormestarille: ”Maahanmuutto on hänelle sokea piste”

Reijonen: Vanhustenhuollon resursseja kohdistettava haja-asutusalueille ja maaseudulle
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Niin mikä salaliittoteoria, ministeri Adlercreutz?

Mitä ihmettä? Ilta-Sanomat söhelsi arkivapaita koskevan uutisensa, ja pian ministerille toivotettiin kuolemaa

Antikainen: Demarikansanedustajan satuilema arkipyhäväite täysin tuulesta temmattu
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen ihmettelee SDP:n kansanedustaja Timo Suhosen väitettä, jonka mukaan perussuomalaiset haluaisivat poistaa arkipyhät yrittäjäjärjestön ehdotuksen mukaisesti.

Vigelius SDP:n Nurmisen yt-aikeista: Tätäkö tarkoitti, että kaiken voi tehdä reilummin?
Tampereen kaupunginhallitukselle esitetään yt-neuvottelujen aloittamista vähintään 10 miljoonan euron säästöjen saavuttamiseksi. Säästöjä tehdään kaikilla palvelualueilla. Perussuomalaisten kansanedustajan, Tampereen kaupunginvaltuutettu Joakim Vigeliuksen mielestä päätökset osoittavat, mitä SDP:n vaalilupaus "kaiken voi tehdä reilummin" todella tarkoittaa.

Perussuomalaisten varapuheenjohtaja Teemu Keskisarja SuomiAreenassa: SDP jakaisi äänestäjille ja someseuraajille ei-kenenkään velkamiljardeja, joita ei ole olemassakaan
MTV:n ja Porin kaupungin SuomiAreenan Raatihuoneenpuiston lavalla kohtasivat keskiviikkoiltana puolueiden puheenjohtajiston vaikuttajat, ja melko ennalta-arvattavasti puoluepomoilta kysyttiin kantoja talouden sopeutuksiin ja lisäsäästöihin lähitulevaisuudessa.

PS-ministeriryhmän tiedotustilaisuus klo 15.30 alkaen (suora lähetys)

Jussi Halla-aho: Kehitysavun tehtävä on ollut ostaa itsellemme hyvää omaatuntoa
Länsimainen ja suomalainen ihminen kantaa ilmeisen ikuista syyllisyyden taakkaa. Ainakin wokeväen mielestä. Olemme syyllisiä siihen, mitä samanväriset ihmiset ovat tehneet missä päin maailmaa hyvänsä aikakauteen katsomatta. Jussi Halla-ahon mielestä tämä on ”vähän kummallista ajattelua”.

Arabitaustaiset perheklaanit hallitsevat suurta osaa saksalaisesta rikollisuudesta
Aikoinaan Libanonista Saksaan turvapaikanhakijoina saapuneet arabitaustaiset klaanit tekevät huomattavan osan Saksan rikoksista. Saalista kerätään etenkin huumekaupalla, ryöstöillä, suojelurahalla ja kiristyksellä. Klaanin jäseniä yhdistävät ehdoton lojaalisuus omia perheenjäseniä ja sukulaisia kohtaan, perinteiset arvokoodit ja oma oikeuskäsitys. Tutkijat muistuttavat, että kaikki perheklaanien jäsenet eivät ole rikollisia.

Nato tunnusti laittoman maahantulon merkittäväksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle
Nato teki Haagin huippukokouksessaan päätöksen, että rajaturvallisuuteen liittyvät kulut voidaan jatkossa laskea mukaan jäsenmaiden viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen. Tämä on suuri helpotus niille Nato-maille, joilla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa tai joihin muuten kohdistuu paljon laitonta maahantuloa. Myös kumivenepakolaisten kanssa ongelmissa oleva Britannia iloitsee uudesta linjauksesta.

Suomen Akatemia teki sen taas! 750 000 euron jättipotin kuittasi tällä kertaa kynsisalonkitutkimus: feminismin ja rodullistamisen manikyyritutkimusta
Suomen Akatemian myöntämä yli 750 000 euron rahoitus Helsingin yliopiston tutkimukselle "Intiimi manikyyri: femininisoitu työ, (itse-)hoiva ja rodullistetut kohtaamiset kynsistudioissa" on hämmentänyt sosiaalisessa mediassa. Keskustelijat ovat ilmaisseet epäuskoaan julkista rahankäyttöä ja tiedepolitiikkaa kohtaan. Päivystävät kriitikoiden kriitikot kuten ekonomisti Heikki Pursiainen puolestaan piikittelivät muita keskustelijoita kuten Wille Rydmania jopa henkilökohtaisuuksiin asti. Pursiainen puhui kohututkimuksesta ylistävämpään sävyyn. Suomen Akatemian erikoiset rahoituspäätökset hämmentävät ihmisiä vuodesta toiseen. Ilmiö liittyy laajempaan keskusteluun tieteen politisoitumisesta ja tiederahoituksen kanavoitumisesta ideologisesti värittyneisiin hankkeisiin.