Tutkimus: Veroprogression alentaminen kannattaa

Mitä korkeampi rajavero, sitä vähemmän tienatusta lisätulosta jää käteen. Kansainvälisesti vertailtuna veroprogressio onkin Suomessa hyvin korkea. Korkeat palkat yhdistettynä kireään veroprogressioon saavat aikaan efektin, joka ei kannusta työtuntien lisäämiseen.

Useat taloustieteilijät suosittelevatkin verotuksen keventämistä esimerkiksi siitä syystä, että työnteon kannustimia vahvistamalla yhteiskuntaan voidaan saada enemmän korkeaa lisäarvoa tuottavaa työtä.

Korkea verotus saa hakeutumaan vapaa-ajalle

Kansainvälisissä tutkimuksissa on osoitettu korkeiden rajaveroasteiden ja veroprogression ongelmia talouskasvulle ja työllisyydelle. Työn verotus voi lyhyellä aikavälillä vaikuttaa työn tarjontaan muuttamalla kotitalouksien päätöstä työmarkkinoille osallistumisesta sekä työtuntien määrästä. Korkea työtulojen verotus ja suuri vapaa-ajan arvostus korreloivat positiivisesti keskenään.

Esimerkiksi Progressive income tax and comparative advantage in trade -tutkimus tarkastelee tuloverotuksen progression vaikutusta eri maiden suhteelliseen kilpailuetuun.

Korkeapalkkaisten töiden osuus kaikista töistä kasvaa veroprogression alentamisen myötä erityisesti korkean teknologian ja ammatillisten palvelualojen työpaikkojen kasvun myötä. Korkean progression myötä maa menettää suhteellista etuaan ja työpaikkoja muihin maihin verrattuna suhteessa eniten nimenomaan kaikkein korkeapalkkaisimmilla aloilla.

Ongelmallista on, että progressiivinen tulovero vähentää suhteessa eniten työntekijöiden määrää korkeatuloisissa, pitkää työpäivää vaativissa ammateissa ja heikentää tämän seurauksena maan suhteellista kilpailuetua kaikilla muillakin aloilla, joiden työllisyysaste riippuu näistä korkeapalkkaisista ammateista.

Verokertymää ei voi kasvattaa loputtomasti veroja kiristämällä

Niin sanottu Lafferin käyrä on taloustieteellinen malli, joka kuvaa sitä, että verotusta voi kasvattaa verotusta kiristämällä vain tiettyyn rajaan asti. Veroprosentin nosto Lafferin käyrän osoittaman maksimiveroprosentin yli saa aikaan vaikutuksen, jossa verotulot verojen korotuksista huolimatta kääntyvät laskuun.

Erilaisia laskentakaavoja on käytetty Suomeakin koskevissa tutkimuksissa erityisesti verotuloja maksimoivan veroasteen etsintään. ETLA:n tuoreessa raportissa viitataan tutkimukseen, jonka mukaan Suomessa olisi oltu jo hyvin lähellä Lafferin käyrän verotulot maksimoivien ansiotuloveroasteiden huippua.

Mikäli verotuksen kiristämisen julkisia tulovaikutuksia mittaavan Lafferin käyrän huippu on Suomessa jo ylitetty, tällöin verotuksen laskeminen olisi kaikkia kansalaisia hyödyttävä politiikkatoimi.

Etlan tutkimusjohtaja Tero Kuusi huomauttaa, että perinteisen mikrotaloudellisen veroanalyysin ongelmana on, ettei se huomioi riittävästi verotuksen pitkäaikaisia ja laajempia kansantaloudellisia vaikutuksia.

– Voi perustellusti kysyä, onko makrotaloudellisen näkökulman puuttuminen antanut liian ruusuisen kuvan verotuksen vaikutuksista.

Verotuksen tulisi aina olla kilpailukykyistä

Kireällä progressiivisella verotuksella on vaikutuksia paitsi tehtyjen työtuntien määrään, myös todellisten kansainvälisten osaajien houkutteluun ja tuottavuushaasteisiin Suomessa.

– Tutkimuksen ja tuotekehityksen tukeminen voi osittain lieventää korkeiden verojen haittavaikutuksia palkkojen nousun kautta. Oleellista on, ettei T&K-tukia rahoiteta kiristämällä osaajien verotusta, sillä se vesittäisi uudistusten hyödyt. Ylipäätänsä verotuksen tulisi olla aina kilpailukykyistä, jotta se ei hidastaisi ulkomaisten asiantuntijoiden houkuttelua maahan, Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen esitti äskettäin MTV:n haastattelussa ylimpien marginaaliveroasteiden rajaamista noin 50 prosenttiin. Majasen mukaan ylimpien marginaaliveroasteiden keventäminen rahoittaisi pitkällä aikavälillä itse itsensä. Lisäksi ylimpien rajaverojen alentaminen vahvistaa työllisyyttä ja lisää kannusteita ottaa vastaan korkeamman palkkatason työtä.

Myös ETLA:n tutkimuksessa suositellaan rajaveroasteen tuntuvaa alentamista, joka olisi julkisen talouden näkökulmasta perusteltua.

– Laskelmissa on huomioitu uudet arviot pitkän aikavälin joustoista sekä Suomessa hyvin korkeina pysyneet työn rajaverot. Verotuottojen ohella ne vaikuttavat osaajien kannustimiin parantaa osaamistaan sekä laajentaa ammatillista verkostoaan, sanoo Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola.

Suomalainen tutkimus listaa samoja ongelmia

Myös suomalaisessa tutkimuksessa on osoitettu korkeiden rajaveroasteiden ja veroprogression ongelmat talouskasvulle ja työllisyydelle.

ETLA:n tuoreessa tutkimuksessa tarkastellaan korkeiden rajaveroasteiden vaikutuksia taloudelliseen toimeliaisuuteen yhteiskunnassa ja vaikutuksia julkisiin tuloihin. Tutkimuksen ovat laatineet Etlan tutkimusjohtaja Kuusi, Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Kirkko-Jaakkola sekä Finnveran pääekonomisti Kotamäki.

Tutkimus osoittaa, että korkeat rajaveroasteet voivat heikentää taloudellista toimeliaisuutta ja samalla ne heikentävät julkista taloutta Suomessa. Analyysin perusteella voidaan sanoa, että korkeat työnteon rajaveroasteet ovat aikaisemmin luultua suurempi ongelma.

Miten verojärjestelmää kannattaisi muuttaa?

Verojärjestelmään tehtävillä muutoksilla tulisi ennen kaikkea tukea työllisyyttä, tehtyjen työtuntien määrää taloudessa ja tuottavuuskehitystä.

Loogista tätä taustaa vasten olisi alentaa sekä työnteon verotusta että ansiotuloverotuksen korkeimpia rajaveroasteita. Näin menetellen tulonmuunto-ongelmatkin pienenisivät eikä verotus ohjaisi yhtä vahvasti kaikkia kynnelle kykeneviä toimimaan osakeyhtiömuodossa kuin aiemmin.