PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen koskien Suomen munuaistautirekisterin toiminnan tulevaisuutta. Munuaistautirekisterin tulevaisuus on uhattuna, sillä rekisteriltä puuttuu lakisääteinen asema, eikä rahoituksen jatkumisesta ole varmuutta.
Suomen munuaistautirekisteri on Munuais- ja maksaliiton ylläpitämä rekisteri, johon on kerätty tiedot dialyysissä olevista ja munuaisensiirron saaneista suomalaisista. Rekisterin turvin hoidon laatua seurataan alueittain ja sairaanhoitopiireittäin.
– Suomalaisten kannalta näin merkittävään asiaan tulisi ehdottomasti panostaa, jotta munuaistautirekisterin jatko saataisiin turvattua. Väestön vanhetessa rekisterin toiminnan jatkuminen olisi entistäkin tärkeämpää, jotta munuaissairauksien hoidon laatua ja tehokkuutta pystyttäisiin seuraamaan, Sebastian Tynkkynen sanoo.
Munuaisensiirron saaneiden määrä kasvanut
Viime kuussa julkaistiin Suomen munuaistautirekisterin uusin vuosiraportti. Siitä käy ilmi, että dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä on kasvanut Suomessa 20 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Eniten kasvua on tapahtunut yli 75-vuotiaiden osuudessa, ja yleisimpänä dialyysihoitoon johtavana sairautena on edelleen diabetes.
– Munuaistautirekisteri on tärkeää niin potilaiden kuin yhteiskuntammekin kannalta. Potilaiden hyvinvointi ja munuaissairauksien hoidosta muodostuvat yli 100 miljoonan euron vuosikulut ovat vahvoja perusteita, joiden vuoksi rekisteriä tarvitaan myös jatkossa. Suomalaista lääketieteellistä osaamista ja tietoisuutta tulee tukea myös sairauksien seurannan saralla, Tynkkynen painottaa.
Suomen munuaistautirekisteri on seurannut jo kolmen vuosikymmenen ajan dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoitoa. Se julkaisee vuosittain raportin, jossa esitellään rekisterin uusimpia tuloksia ja muutoksia.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Viikon suosituimmat
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra ottaa Facebookissa kantaa Iltalehden faktojen vastaiseen uutisointiin hallituksen säästöistä. Purran mukaan Iltalehti ei kanna mitään vastuuta siitä, että se johtaa ihmisiä harhaan virheellisellä uutisoinnillaan.
"Jos luulit, että suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan eniten esimerkiksi Saksasta tai Britanniasta, niin metsään meni", kirjoittaa MTV Uutiset artikkelissaan, jossa se on selvittänyt, mistä maista suomalaisiin korkeakouluihin haetaan opiskelemaan. - Kukaan muu kuin toimittaja ei luullut, että Suomeen tultaisiin opiskelemaan länsimaista, toteaa eduskunnan puhemies, perussuomalaisten Jussi Halla-aho Facebook-kirjoituksessaan.
Hallitus päätti puoliväliriihessä kirjauksesta, jolla etsitään keinoja auttaa ulosottovelallisia uuteen alkuun. Tarkoituksena on, että koron lisäksi myös velan pääoma tosiasiallisesti lyhenee.
Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman kertoo maahanmuuton kustannusten olleen Suomelle ja Euroopalle massiivisia ja selkeästi mukanaan tuomia hyötyjä suurempia. Taloustieteen emeritusprofessori Matti Virénin tekemän karkean arvion mukaan maahanmuuton hintalappu Suomessa olisi noin 10,5 miljardia vuodessa perustuen hollantilaistutkimuksen tuloksiin.
Yrittäjien eläkejärjestelyistä on ollut paljon puhetta nykyisen hallituksen puoliväliriihen yhteydessä. Voimassa oleva lainsäädäntö on Marinin hallituksen politiikan seurausta, ja erityisavustaja Asmo Maanselän (ps.) mukaan se johtaisi katastrofiin vuonna 2029.
Nigel Faragen maahanmuuttokriittinen ja kansallismielinen Reformipuolue pyyhki perinteisillä puolueilla pöytää Britannian paikallisvaaleissa. Konservatiivit ja työväenpuolue suorastaan romahtivat äänestäjien purkaessa raivoaan nykyvaltaa vastaan. Kahden puolueen valtakausi Britanniassa on ohitse.
Lue lisää
Lue lisää
