Perussuomalaisten kansanedustaja Sebastian Tynkkynen jätti eduskunnassa kirjallisen kysymyksen koskien Suomen munuaistautirekisterin toiminnan tulevaisuutta. Munuaistautirekisterin tulevaisuus on uhattuna, sillä rekisteriltä puuttuu lakisääteinen asema, eikä rahoituksen jatkumisesta ole varmuutta.
Suomen munuaistautirekisteri on Munuais- ja maksaliiton ylläpitämä rekisteri, johon on kerätty tiedot dialyysissä olevista ja munuaisensiirron saaneista suomalaisista. Rekisterin turvin hoidon laatua seurataan alueittain ja sairaanhoitopiireittäin.
– Suomalaisten kannalta näin merkittävään asiaan tulisi ehdottomasti panostaa, jotta munuaistautirekisterin jatko saataisiin turvattua. Väestön vanhetessa rekisterin toiminnan jatkuminen olisi entistäkin tärkeämpää, jotta munuaissairauksien hoidon laatua ja tehokkuutta pystyttäisiin seuraamaan, Sebastian Tynkkynen sanoo.
Munuaisensiirron saaneiden määrä kasvanut
Viime kuussa julkaistiin Suomen munuaistautirekisterin uusin vuosiraportti. Siitä käy ilmi, että dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden määrä on kasvanut Suomessa 20 prosenttia kymmenen vuoden aikana. Eniten kasvua on tapahtunut yli 75-vuotiaiden osuudessa, ja yleisimpänä dialyysihoitoon johtavana sairautena on edelleen diabetes.
– Munuaistautirekisteri on tärkeää niin potilaiden kuin yhteiskuntammekin kannalta. Potilaiden hyvinvointi ja munuaissairauksien hoidosta muodostuvat yli 100 miljoonan euron vuosikulut ovat vahvoja perusteita, joiden vuoksi rekisteriä tarvitaan myös jatkossa. Suomalaista lääketieteellistä osaamista ja tietoisuutta tulee tukea myös sairauksien seurannan saralla, Tynkkynen painottaa.
Suomen munuaistautirekisteri on seurannut jo kolmen vuosikymmenen ajan dialyysissä olevien ja munuaisensiirron saaneiden hoitoa. Se julkaisee vuosittain raportin, jossa esitellään rekisterin uusimpia tuloksia ja muutoksia.
