Saksan työnantajaliiton presidentti Rainer Dulger vaatii medialle antamassaan haastattelussa sosiaalipalvelujen nykyistä tarkempaa kohdistamista, väärinkäytön estämistä ja avustusten tuntuvaa leikkaamista.
Kaikkea kansalaisten toivomaa sosiaaliturvaa Saksa ei pysty hänen mukaansa enää kustantamaan.
Sosiaalivaltio vaarassa kaatua
– Sosiaalivaltio kaatuu jos jatkamme samaan malliin.
Dulger vaati rehellistä keskustelua siitä, minkälaiset sosiaalipalvelut eivät ole enää julkisin varoin kustannettavissa.
Hänen mukaansa palkan sivukuluja olisi mitä pikimmin alennettava, jotta Saksa pystyisi säilyttämään kilpailu- ja maksukykynsä.
Sairausvakuutus, eläkevakuutus, hoitovakuutus, työttömyysvakuutus sekä kassasta toiseen vaihteleva sairausvakuutuksen lisäosa vievät saksalaisen bruttopalkasta 42,5 prosenttia. Palkansaajan kohdalla työnantaja maksaa näistä maksuista puolet.
Avokätinen kansalaisraha
Työnantajat kritisoivat monien keskusta- ja oikeistopoliitikkojen tavoin työttömyysavustuksen ja sosiaaliavun yhdistävän kansalaisrahan, Bürgergeldin, helppoa saatavuutta.
Kansalaisraha ei saisi olla heidän mielestään niin avokätinen, että se houkuttelee jäämään mieluummin kotisohvalle kuin hakeutumaan työmarkkinoille.
Löysässä oleva kansalaisraha voi lietsoa työnantajaliiton johtajan mielestä yhteiskunnallista epäsopua.
– Ikänsä sosiaalimaksunsa maksanut veronmaksaja ei katso suopeasti naapuriaan, joka ei ole tehnyt eläessään päivääkään töitä mutta elää kansalaisrahahan turvin yhtä hyvin kuin hänkin.
Lapset vastuussa vanhempien hoidosta
Myös Saksan hallituksen talousneuvonantajien raadin eli niin sanottujen talousviisaiden puheenjohtaja, taloustieteilijä Monika Schnitzer varoittaa dramaattisesta tilanteesta: työssä käyvän väestönosan on yhä vaikeampaa rahoittaa kallistuvaa sosiaaliturvaa.
– Jos hallitus ei tee mitään, niin romahdus on väistämätön, sanoo Schnitzer Rnd-uutistoimiston haastattelussa.
Erityisen pahaksi tilanne on kärjistymässä vanhustenhoidossa, jossa sairausvakuutuksen yhteydessä perittävä hoitovakuutus korvaan vain osan hoidosta.
Hoitokotiin joutuvat vanhukset joutuvat maksamaan Saksassa hoidostaan keskimäärin yli 3 000 euroa kuukaudessa omasta kukkarostaan.
Hoitomaksuihin on käytettävä säästöt, omistusasunto ja talo. Jos hoidettavan varat ja omaisuus eivät riitä kattamaan maksuja, niin puuttuva osuus peritään lapsilta, jos heidän bruttotulonsa ylittää 100 000 euroa.
Ministeri kutsui liittokanslerin puhetta ”hevonpaskasi”
Kiristyvä taloustilanne sosiaaliturvaan liittyvine aikapommeineen hiertää hallituspolitiikkaa: kristillisdemokraatit lupasivat ennen vaaleja radikaaleja muutoksia, mutta hallituskumppaneina istuvat demarit lupasivat puolestaan, ettei sosiaaliturvaa heikennetä.
– Sosiaalivaltio sellaisena kuin me sen tunnemme ei ole kansantaloudellisesti rahoitettavissa, sanoi Saksan mustapunaisen hallituksen liittokansleri Friedrich Merz (CDU) Ala-Saksin puoluepäivillä.
Saksan demarien puheenjohtaja ja hallituksen työministeri Bärbel Bass kutsui Merzin näkemystä sosiaalivaltion tulevaisuudesta ”hevonpaskaksi”.
Voimakas ilmaisu ei johtanut kuitenkaan julkiseen jälkipuintiin.
Leikkaukset voivat johtaa vaaralliselle tielle
Myös Saksan sosiaalialan järjestöjen liitto (SoVD) syytti Merziä retorisesta temppuilusta ja varoitti sosiaalivaltion purkamisen seurauksista.
– Merz yrittää synnyttää vaikutelman, että sosiaalivaltio raunioittaa meidät taloudellisesti. Tämä yhteiskunnallisesti vaarallista, kirjoittaa liiton puheenjohtaja Michaela Engelmeier Facebook-sivullaan.
Leikkausten sijasta Saksa tarvitsee hänen mielestään oikeudenmukaisen verouudistuksen, joka sisältää rikkaiden ja suurien omaisuuksien nykyistä korkeamman verotuksen.
Vain Suomessa ja Ranskassa maksetaan enemmän
Saksan sosiaali- ja työministeriön mukaan sosiaalivaltio maksoi viime vuonna yli 1 345 miljardia euroa, mikä on noin 30 prosenttia Saksan bruttokansantuotteesta.
Saksaan kalliimpi sosiaalijärjestelmä on uutiskanavan mukaan vain Suomessa ja Ranskassa, joissa sosiaalikulujen osuus on yli 31 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Saksan sosiaalijärjestelmän suurimmat menoerät ovat eläkevakuutus ja sairausvakuutus, joihin kului yli 55 prosenttia kaikista sosiaalirahoista.
Lähes puolet kansalaisrahalla elävistä ulkomaalaisia
Kovimman kädenväännön kohteena olevassa kansalaisrahassa yksinäiselle henkilölle maksetaan 563 euroa kuukaudessa. Puoliso ja partneri saavat 506 euroa.
Lisäksi valtio maksaa asumisen, lämpöenergian, sairausvakuutuksen, hygienian, vaatteet ja kotivakuutuksen.
Kansalaisraha on tarkoitettu 15-67-vuotiaille henkilöille, jotka eivät käy jostain syystä töissä vaikka ovatkin kyvykkäitä tekemään vähintään kolmetuntista työpäivää.
Lapset korottavat perheen saamaa kansalaisrahaa iästä riippuen 357-471 eurolla kuukaudessa lasta kohden. Koululaisille maksetaan lisäksi koulutarpeet, koulueväät, tukiopetus ja luokkaretket.
Kansalaisrahaa maksetaan Saksassa noin 5,5 miljoonalle ihmiselle. Saajista 47 prosenttia on ulkomaalaisia. Suurimpia ulkomaalaisten ryhmiä ovat ukrainalaiset, syyrialaiset, afganistanilaiset, turkkilaiset ja länsibalkanilaiset.
Yli miljoona kansalaisrahan saajista ei ole ollut työvoimatoimiston mukaan koskaan töissä. Lähes puoli miljoonaa heistä on 15-25-vuotiaita. Työvoimahallinto arvioi 40 prosenttia kaikista kansalaisrahan saajista työkykyisiksi.
Toiseen puoliskoon kuuluvat muun muassa omaisiaan hoitavat ja lapsiaan kasvattavat sekö sellaiset henkilöt, jotka voivat olla työmarkkinoiden käytettävissä vain rajoitetusti.
Maksetaanko tukea liian löysin perustein?
Kansalaisraha maksoi Saksalle hallintokuluineen viime vuonna 56,5 miljardia euroa.
Pahenevasta talousahdingosta kärsivässä Saksassa väitellään kiihkeästi, maksetaanko kansalaisrahaa liian löysin perustein, ja houkutteleeko se mahdollisesti hylkäämään työtarjouksia.
Joka päivä minimipalkalla töissä käyvän ja kansalaisrahalla elävän käteen jäävän tulon ero jää hyvin pieneksi.
Opposition mielestä kolmekin tuntia päivässä töissä on parempi kuin ei mitään ja pienentää samalla julkisia menoja.
