Työttömyys on kääntynyt ennakoitua nopeampaan laskuun – käänne on tapahtunut

Suomen työttömyys on kääntynyt ennakoitua nopeampaan laskuun. Kaikkein nopeimmin laskee pitkäaikaistyöttömien määrä. Näin kertoo työ- ja elinkeinoministeriö lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessaan keskiviikkona Helsingissä.

Työttömyysaste laskee ennusteen mukaan tänä vuonna 8,4 prosenttiin. Ensi vuonna työttömyys vähenee edelleen 8 prosenttiin. Työllisyysaste kasvaisi tänä vuonna 69,4 prosenttiin ja ensi vuonna 69,9 prosenttiin.

”Nyt on tullut paljon pieniä ja suuria hyviä uutisia ja toivottavasti niitä kuullaan vielä paljon lisää. Käännettä on odotettukin – mutta nyt on jo faktaa hyvien odotusten pohjaksi. Työmarkkinoillakin käänne on tosiasia”

Työttömien työnhakijoiden määrä työnvälitystilastossa laskee parhaillaan nopeammin kuin edellisessä työmarkkinaennusteessa odotettiin.

Työttömyys vähenee kymmenillä tuhansilla

Tänä vuonna työttömiä työnhakijoita ennustetaan olevan yhteensä noin 314 000, mikä on 35 000 vähemmän kuin viime vuonna. Ensi vuonna työttömien työnhakijoiden määrä laskee 30 000:lla ja vuonna 2019 noin 15 000:lla.

Erityisen nopeasti laskee pitkäaikaistyöttömien määrä. Heidän osuutensa työttömistä ennustetaan putoavan selvästi tämän vuoden aikana.

Tänä vuonna pitkäaikaistyöttömien määrä laskee noin 100 000:een. Laskua viime vuodesta kertyy 23 000. Ensi vuonna pitkäaikaistyöttömiä arvioidaan olevan 85 000 ja seuraavana vuonna noin 78 000.

– Aiemmin pelättiin, että pitkäaikaistyöttömyys jumittuu laman jälkeen 50 prosenttiin työttömistä. Nyt se näyttää laskevan kolmannekseen, mikä vastaa lamaa edeltäneitä lukuja, TEM:n erityisasiantuntija Erno Mähönen kertoo.

– Suomen talouden kasvu ja hallituksen työllisyystoimet alkavat hiljalleen näkyä myös työllisyysluvuissa. Erityisen tyytyväinen olen siihen, että pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat selvässä laskussa, työministeri Jari Lindström (ps.) sanoo.

Rakennus- ja palvelualat kasvavat reippaasti

Työllisyys kasvaa edelleen nopeasti rakennusalalla, mutta jatkossa kasvu hidastuu mm. kohtaanto-ongelmien vuoksi.

– Työttömiä työnhakijoita ei löydy ehkä niistä ammateista, joita töihin tarvitaan, neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo arvioi.

Myös palvelualat kasvavat yhä myönteisesti. Myös teollisuus voi kasvaa jopa odotuksia paremmin, mutta sen kasvu heijastuu työllisyyteen eniten palvelualojen kasvun kautta.

– Elinkeinoelämä on muutenkin palveluvaltaistumassa, Alatalo sanoo.

TEM laski luvut 1,6 prosentin talouskasvun pohjalta. Viime aikoina on esitetty myös kahden prosentin ja jopa sen yli meneviä arvioita. Nämä laskisivat työttömyyttä ja parantaisivat työttömyysastetta entisestään.

Lindström toivoo maltillista syksyä

Lindström iloitsee siitä, että Suomelle on lopultakin kerrottavana hyviä uutisia talouden ja työllisyyden kehityksestä.

Hän toivoo maltillista neuvottelusyksyä, jotta Suomen työllisyys voisi hyötyä kilpailukyvyn reippaasta parantumisesta kilpailijamaihin verrattuna. Kiky-sopimus on pitänyt palkkoja kurissa samaan aikaan, kun kilpailijamaissa niitä on nostettu roimasti. Saavutusta ei pitäisi nitistää uusilla korotuksilla.

– Seuraava vaihe voisi olla sen katsominen, kuinka paikallisessa sopimisessa on edistytty kikyn jälkeisessä maailmassa, Lindström sanoo.

Hän sanoo hallituksen neuvottelevan työmarkkinoiden kanssa edelleen. Keskusjärjestöjen ns. viisikannasta saatetaan siirtyä enemmän liittotasolle.

– Tärkeää on myös kertoa etukäteen kahden kesken, mitä esityksiä on tulossa puolin ja toisin. Ehkä tässä on parantamisen varaa, Lindström aprikoi.

Hyvät uutiset ilahduttavat

– Nyt on tullut paljon pieniä ja suuria hyviä uutisia ja toivottavasti niitä kuullaan vielä paljon lisää. Käännettä on odotettukin – mutta nyt on jo faktaa hyvien odotusten pohjaksi. Työmarkkinoillakin käänne on tosiasia, Lindström iloitsee.

Hän sanoo, että toki talouden soisi kasvavan nopeamminkin, mutta kaikki ei riipu hallituksen toimista. Silti hallitus pyrkii vauhdittamaan talouden ja työllisyyden kasvua, vaikka helppoja keinoja ei millään hallituksella ole. Jos niitä olisi, olisi ne käytetty, eikä talous olisi juuttunut vuosiksi taantumaan ja hitaaseen kasvuun.

– Arviot kiky-paketin vaikutuksista vaihtelevat, mutta kaikissa arvioissa ne ovat positiivisia. Mutta tulokset saadaan vasta viiveellä ja vähitellen, ehkä seuraavankin hallituksen aikana.

Ansioturvan lyhennyksen vaikutukset on talouspolitiikan arvioneuvosto arvioinut työllisyyden kannalta varsin positiivisiksi: jopa 13 000 työllistä lisää. Vuodenvaihteesta lähtien on voinut käyttää työttömyysturvaa palkkatukena tai starttirahana tai liikkuvuusavustukseen rahoittamiseen. Tämä antaisi työtä lähes 10 000:lle.

Keinojen sovitus yhteen on vaikeaa

– Voisimme tietenkin tehdä enemmän ja toisenlaisia valintoja. Mutta yksi valinta voi estää toisen ja monet reunaehdot sitovat hallituksen käsiä. Reunaehdoista huolimatta hallitus päätti toimista, jotka nopeuttavat työllistymistä ja avointen paikkojen täyttymistä.

Hallitus päätti kehysriihessä lisätä työvoimapalvelujen resursseja 25 miljoonalla tänä ja ensi vuonna, yhteensä 50 miljoonalla. Palkkatukea suunnataan etenkin yrityksiin ja vaikeasti työllistyville. Vaikuttavuusinvestoinneissa hyödynnetään yksityistä rahoitusta tulosperusteisiin hankkeisiin. Kasvualoille koulutetaan työvoimaa.

Valmistelussa on työttömien mahdollisuus harjoittaa yritystoimintaa nostaen samalla työttömyyskorvausta neljän kuukauden verran. Samalla sovittiin nollatuntisopimusten pelisääntöjen jatkovalmistelusta.

– Ainahan voisi tehdä muitakin valintoja ja erilaisin seurauksin. Aika usein kuitenkin keinoilla on sekä myönteisiä että haittavaikutuksia toisesta näkökulmasta. Näitä sitten puntaroidaan ja otetaan reunaehtoja huomioon – ja jätetään ehkä hyviäkin keinoja pois, Lindström selvitti.

– Esimerkkinä kiky-sopimus: kustannuskilpailukyvyn parantamisen vastapainona kiky-sopimus hidasti kuluttajien ostovoiman parantumista. Sitä korvattiin veronkevennyksillä. Se taas hidasti velkaantumisen taittumista, Lindström kuvaili hallituksen työn vaikeutta.

Mutta vaikka hallitus onnistuisi tavoitteissaan, työllisyyden parantaminen jatkuu, sillä kuten valtiosihteeri Martti Hetemäki jo sanoi, ei 72 prosenttia riitä työllisyysasteeksi, vaan tarvitaan kahdeksalla alkavia lukuja, Lindström lopetti.

Hetemäki mainitsi luvun 85 prosenttia, mikä vastaa tuoretta Islannin työllisyysastetta (83,5).