Lindström: Työllisyyden hoito onnistuu myös uusissa maakunnissa

Oppositio tenttasi työministeri Jari Lindströmiltä (ps.) eduskunnan kyselytunnilla torstaina, onnistuuko työttömyyden hoitaminen uusissa maakunnissa, kun terveydenhoito vie leijonanosan maakuntien voimavaroista. Lindström vastasi, että syytä huoleen ei ole.

– Tällainen vastakkainasettelu, että toinen asia hoidetaan ja toista ei, ei kyllä minun ajatteluuni mahdu. Kyllä työllisyyden hoito on omansa ja sote-asiat omansa – näin minä itse tämän asian näen, Lindström vakuutti.

Hän kertoi, että työllisyyden hoitomalleja kehitetään vielä porsaanreikien tukkimiseksi.

– Miten tästä saataisiin toimiva ja kannustava jatkossa uudessa kasvupalvelumaailmassa, on vielä työn alla ja tässä mietitään, millainen malli siitä tulee, Lindström lupasi.

Kansalaisjärjestöt saavat jatkaa työtään

Anna Kontula (vas.) tivasi vielä, unohtaako hallitus kansalaisjärjestöjen työn uusissa maakunnissa. Hän väitti, että työttömät eivät voi enää toimia kansalaisjärjestöissä menettämättä työttömyysturvaansa, kun maakunnissa ne muuttuvat yhtiöiksi. Hän kysyi, miten työttömille taataan osallistuminen kansalaisyhteiskuntaan jatkossa. Lindström ihmetteli kysymystä.

– Kovasti tuntuu omituiselta ja vieraalta maailmalta tuo, mitä Kontula kuvasi. Minulle ei ole tullut mieleeni sellainen uhkakuva mieleenkään, että kansalaisjärjestöt olisivat uhattuina tulevassa kasvupalvelumallissa maakuntauudistuksessa. Aivan varmasti kansalaisjärjestöille löytyy uusissa maakunnissa oma tärkeä roolinsa.

– On ilman muuta selvää, että kaikki työ on aina arvokasta, vaikkei kaikesta aina makseta palkkaakaan. Sillä pitää olla oma arvonsa senkin takia, että ihminen pysyy yhteiskunnassa mukana. Kyllä hallitus tunnistaa ja tunnustaa kansalaisjärjestöjen työn merkityksen. Minä en lähtisi kyllä pelottelemaan tällä, Lindström huomautti.

Tarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia

Vielä Eero Heinäluomakin (sd.) epäili, että työllisyyden hoito kärsii, kun maakuntien rahoitus ja hallinta keskitetään sote-puolelle.

– Totta kai me keskustelemme hallituksen sisällä toimien vaikutuksista hallinnonalojen yli. Minun roolini on miettiä sitä, miten työttömyyden hoito jatkossa hoidetaan. Uskon kyllä siihen, että nämä voidaan yhdistää niin, että sekä työnhakija ja työn tarjoaja siitä hyötyvät, Lindström vastasi.

– Palvelut määritellään valmisteilla olevassa rekrytointi- ja osaamispalvelulaissa. Se mahdollistaa vapauden järjestää tarpeen mukaisia palvelukokonaisuuksia. Maakunnille pitää taata riittävät velvoitteet ja kannusteet järjestää palveluita työttömille.

Yksityisiä työnhakijoita?

Stefan Wallin (r.) kysyi myös, kuuluvatko yksityiset työnhakijat uuteen työllisyyspolitiikan malliin, niitä kun on kokeiltu menestyksellä Pirkanmaalla. Lindström oli esityksestä mielissään.

– Hallitus on avoin kaikille fiksuille avauksille. Maassa on 317 00 työtöntä, 112 000 pitkäaikaistyötöntä, avoimia työpaikkoja noin 56 000. Olemme avoimia kaikille esityksille, mutta niillä on oma hintalappunsa ja niitä tarkastellaan hallituksessa yhteistuumin, Lindström vastasi.