Ukraina-keskustelusta tuli Nato-väittely

Kokoomuksen oikeistosiipi varasi itselleen räyhääjän roolin eduskunnan keskiviikkoisessa keskustelussa Ukrainan tilanteesta. Kokoomus kannatti ainoana puolueryhmänä Suomen liittymistä Natoon.

Ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.) lievensi ryhmäpuheessaan kannanottoa sanomalla, että Suomen liittyminen kannattaa tehdä maailmanpolitiikan poutasäällä, ei nyt. Jo tämä kokoomuksen ilmoitus herätti hieman hämmästelyä. Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kiinnitti puheenvuoroon huomiota.

– Ihmettelen hallituksen eripuraisuutta. Kuinka te tässä hallituksessa pysytte, hämmästeli hän kokoomuksen yksinäistä Nato-kantaa.

“Menikö ikkuna kiinni?”

Keskustan Mari Kiviniemen mielestä kokoomuksen Nato-intoilu toi Kataisen selvitykseen särön. Kimmo Sasi (kok.) lisäsi vettä varoittamalla, että Nato-ikkuna saattaa mennä kiinni, ellei ole jo. Hänen mukaansa Venäjä palauttelee asemiaan, jotka se menetti Neuvostoliitno hävittyä kylmän sodan. Venäjän imperiumiin kuuluneista maista kukistettiin ensin Georgia, nyt on käsittelyssä Ukraina. Entäpä Suomi?

– Hakisimmeko turvatakuita, jotka vain Nato voi antaa? Kauanko ikkuna on auki? Kysykäämme virolaisilta, onko se ongelma heille? Jos Suomen tilanne on vakaa, voimme kyllä käydä kauppaa. Muuten annamme vain jujlkilausumia, joilla ei ole merkitystä, jotka vain heikentävät tilannetta. Ostetaan päätöksentekokyky, hankitaan turvatakuut, Sasi kehotti.

Vihreiden Anni Sinnemäki hämmästeli, kuinka Sasi vetää mattoa hallituksen ja oman ryhmäpuhujansa alta.

– Keskustelu meni aivan toisiin sfääreihin. Mutta kyllähän me tunnemme edustaja Sasin tyylin, hän totesi.

Sasin vastasi kysymällä, onko teidän linjanne, että Suomen pitää palata suomettumisen tyyliin? En haluaisi sitä aikaa enää kokea, hän totesi.

“Panssari karkasi käsistä”

SDP:n Jukka Kärnä totesi kokoomuksen Nato-panssarin karanneen pahasti käsistä.

– Kokoomus on pahasti sekaisin, keskustan Yrjö Rossi totesi.

Keskustan varapuheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) kysyi kansanäänestyksen perään, kokoomus kun ei maininnut siitä. Salolainen vastasi kansanäänestyksen järjestettävän, jos Suomi hakee jäsenyyttä.

Kimmo Kivelä (ps.) totesi, ettei Natosta voi nyt puhua järkiperäisesti Ukrainan tilanteen aiheuttaman tunnekuohun aikana.

– Uhrina on myös totuus. Onko hallitus noudattanut erityistä lähdekritiikkiä Ukrainan tilanteessa, Kivelä kysyi.

Mikä Soinin Nato-kanta?

Vasemmiston Annika Lapinniemen mielestä Natoon liittyminen olisi Suomelle virhe. Kun USA tekee jotain tuomittavaa, Naton kannatus alenee myös kokoomuksessa, mutta kun Venäjä tekee tuomittavaa, kannatus nousee kokoomuksessa, mutta ei koko kansassa.

SDP:n Jouni Backman totesi maltin olevan valttia niin kansainvälisesti kuin Suomessa. Hän hämmästeli kokoomusta, että jopa entiset ministerit horjuttivat istuvaa hallitusta huomautuksillaan. Hän ihmetteli myös, mikä on Timo Soinin Nato-kanta yhtä selkeä kuin EU-kanta?

– Perussuomalaisten kanta on selvä: emme kannata sotilaallista liittoutumista. Miten SDP sitä epäilee .. mutta kyllähän demarit luulivat vakuuksiakin saaneensa, vaikka ne olivatkin pelkkiä velkojen vaihtopapereita, Soini letkautti.

Markus Mustajärvi (vr.) siteerasi vielä verkkolehti Uuden Suomen juttua vuodelta 2007, jonka otsikon mukaan “Soini on Nato-mies”. “Ennemmin Nato kuin EU”, oli Soini sanonut.

– Onko tämän jälkeen ihme, jos nato-kantanne on jäänyt epäselväksi, Mustajärvi kysyi.

– Olen iloinen, että Mustajärvi on lukenut tuon jutun vuodelta 2007. Olen aina sanonut, että yhteiskunnan kokonaisetu ratkaisee ja en ole ollut kovin vakuuttunut EU:n tuomista hyödyistä. Natosta minulla ei ole kokemusta, kun emme siellä ole, hän sanoi.

Käyttääkö Suomi neuvottelijantaitojaan?

Tom Packalén (ps.) uskoi, ettei tilanne ole vaaraksi Suomelle. Hän kysyikin, voiko Suomi käyttää hyviä yhteyksiään Venäjälle ja asemaamme hyväksi neuvotteluissa Venäjän ja Ukrainan välillä?

Jussi Halla-aho (ps.) taas kysyi, kannattaako Suomen lähteä Chamberlainin hengessä lähteä neuvottelemaan. Myöntyväisyys olisi paha ennakkotapaus.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) totesi, että Ukrainan kriisi opettaa voimankäytön olevan yhä mahdollista Euroopassa, eivätkä uudet uhat ole sitä peittäneet. Maantieteelle emme mahda mitään ja tosiasiat on tunnustettava.

– Suomen sotilaallista puolustuskykyä on rapautettu mm. Ottawan sopimuksen myötä. Linjaa on muutettava. Meidän on huolehdittava uskottavasta puolustuskyvystämme.

Ukrainalla sellaista ei ollut. Turvattomuuden tunteeseen on reagoitava. Parhaiten se onnistuu pitämällä huolta puolustuksesta, Niinistö tiivisti.

Kuva: Venäläiset sotilaat poseeraavat nato-vastaisen mainoksen edessä Sevastopolissa maaliskuun 11. päivänä.