– Eikö pitäisi puhua myös 30 vuoden inflaation vaikutuksesta Suomen Kreikalle antamaan lisälainaan ja sen vakuuteen?
Tämän Kreikan vakuuksia koskevan kysymyksen esitti vasemmistoliiton pitkäaikainen meppi Esko Seppänen vuoden 2012 alussa. Paljon on tapahtunut tuon kysymyksen jälkeen, mutta asia on ajankohtaisempi kuin koskaan.
Kreikan vakuuksien mekaniikka perustuu korkoa korolle -ajatukseen. VM on perustanut laskelmansa siihen oletukseen, että vaikka Suomi saikin aluksi vain 40 prosentin vakuudet, eli 880 miljoonaan vakuussumman, korkotuotot nostavat kolmenkymmenen vuoden kuluessa vakuussumman lopulta täyteen sataan prosenttiin. Vastaava täysi vakuussumma olisi siis 2,2 miljardia euroa.
Tämä olisi tietenkin toivottava tilanne. Suomen lainalla olisi täydet vakuudet, ja vaikka Kreikka ei pystyisi maksamaan velkojaan takaisin, me saisimme omamme takaisin. Tällöin valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen väite Suomen saamista vakuuksista toteutuisi.
Käykö näin?
Suomen vakuustilillä on 880 miljoonaa euroa. On totta, että tämä summa kasvaa korkoa. Mutta on yhtä totta, että inflaatio syö summaa vähä vähältä. Kysymys kuuluu: kuinka paljon inflaatio vaikuttaa?
Rahan arvo katoaa ajan myötä
Tulevaa inflaatiota arvioidessa on tapana käyttää Tilastokeskuksen määrittelemää elinkustannusindeksiä. Laskutoimitus (kts faktaboksi) kertoo, että kolmessakymmenessä vuodessa rahan arvo putoaa alkuperäisestä 43 prosenttiin.
Rahan inflaatio pitää yhtä arkikokemuksen kanssa .Euro tänään on enemmän kuin euro kolmenkymmenen vuoden päästä. Sama pätee miljardeihin.
Toivottoman alhaiset valtion velkakirjalainojen korot
Entä korkokertymä? VM oli ottanut tavoitteekseen kolmen prosentin tuottotavoitteen. Valtiovarainministeriön (VM) valtiosihteeri Martti Hetemäki ilmoitti kuitenkin 15.5 Ylen uutisille, että Suomen ja Kreikan välisen vakuussopimuksen vakuuksien tuotot ovat olleet pettymys. Vakuuspotin tämänhetkinen vuosituotto on ollut VM :n mukaan noin puolen prosentin luokkaa.
– Pitkällä tähtäimellä 3 prosentin korko ei ole epärealistinen, mutta tällä hetkellä on, Hetemäki totesi STT:n uutisen mukaan.
Tuleville vuosille ennustetaan vastaavaa korkokehitystä. Muun muassa Handelsbankenin arvion mukaan EKP ei nosta korkotasoa ennen vuotta 2018.
Kukaan ei voi varmuudella sanoa, mikä on korkotaso 30 seuraavan vuoden kuluessa. Lasketaan luvut auki kolmella eri skenaariolla, olettaen, että vuosittainen korkotaso on joko huono, kohtuullinen tai hyvin korkea.
Skenaario punainen: 0,5 prosentin korkotaso
Mitä tapahtuu, jos korkotaso pysyy jatkuvasti 0,5 prosentin alhaisella tasolla?
Vakuustilillä on VM:n mukaan siis 880 miljoonaa euroa. Mikäli koko 30-vuotisjakson ajan vallitsee matala 0,5 prosentin korkotaso, löytyy 30 vuoden päästä tilillä on 1 010 418 072 euroa. Eli miljardi rapiat päälle. Tämän luvun nimi on vakuuksien nimellisarvo. Aika paljon jää puuttumaan sadan prosentin vakuuksista, siis 2,2 miljardista. Mutta vielä olennaisempaa on kysyä Esko Seppäsen kysymys:
– Eikö pitäisi puhua myös 30 vuoden inflaation vaikutuksesta?
Pitäisi. Me puhumme siitä nyt.
Kuten edellä totesimme, rahan arvo putoaa kolmessakymmenessä vuodessa 43 prosenttiin. Käy ilmi, että Suomen saamien vakuuksien reaaliarvo on enää 434 miljoonaa. Tämä summa on vain 20 prosenttia siitä, mitä täydet vakuudet edellyttäisivät. Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä päätyi taannoisessa kommentissaan täsmälleen samaan prosenttilukuun. STT uutisoi asian seuraavasti: ”Sipilä on varma, että Suomi saa takaisin ainakin 20 prosenttia Kreikalle antamastaan lainatakuusta. Loput hänen mielestään syö kuitenkin devalvaatio.” Sipilän kommentti oli hieman epätarkka, sillä se piti sisällään oletuksen, että korkotaso pysyy ainakin 0,5 prosentin tasolla ja ettei inflaatio merkittävästi nouse nykytasosta.
Skenaario sininen: 3 prosentin korkotaso
Edellä kuvattu malli olettaa, että korkotaso on pysyvästi matala. Mitä tapahtuu, mikäli korkotaso on se, minkä Hetemäki ennusti, eli 3 prosenttia vuodessa?
Tällä korkotasolla vakuuksien nimellisarvo todellakin kohoaa lähelle täyttä 100 prosentin vakuutta ja 2,2 miljardin summaa, mutta vain, mikäli inflaatio jätetään huomiotta. Kun ajan hampaan vaikutus lisätään ”hetemäkeläiseen” korkotasoon, ylletään ainoastaan 42 prosentin reaalihintaisiin vakuuksiin.
Skenaario vihreä: 6 prosentin korkotaso
Kuinka korkeita korkotuottoja vakuussijoitusten sitten oikein pitäisi nauttia, jotta päästäisiin valtionvarainministeri Urpilaisen peräänkuuluttamiin ”täysiin vakuuksiin”? Vastaus vaati toimitukselta tuokiojumpan taulukkolaskennan parissa, mutta vaiva palkittiin. Vastaus osuu hyvin lähelle kuutta prosenttia.
Näin korkeaa tuottoa ei korkosijoituksille valittavasti ole mahdollista saada. Ei tänään, ei huomenna, ei koskaan. Vaikka korot joskus nousisivatkin kuuteen prosenttiin tai sen yli, inflaatio kohoaisi vastaavasti. Valtion velkakirjasijoituksilla ei voi päästä tuottotasoon, joka ylittäisi inflaation kolmella prosentilla. VM on yrittänyt parhaansa, mutta on päässyt vain puoleen prosenttiin per vuosi. Ja siitäkin luvusta pitää vähentää vielä inflaatio. Vuonna 2011 se oli 3,4 prosenttia. Eli vuotuinen ”korkotuotto” on -2,9 prosenttia.
Lopuksi
Vedetään vielä yhteen: mikäli korkotaso pysyy nykyisenä 0,5 prosentissa, Suomen vakuudet ovat inflaatio huomioiden vain 20 prosentin suuruiset. Mikäli päästään kolmen prosentin viralliseen Hetemäki–tavoitetasoon, saadaan 42 prosentin reaalivakuudet. Mutta mikäli yllämme jollain intiaanikonstilla vuotuiseen kuuden prosentin tuottoon, pääsemme täysiin reaalivakuuksiin. Tämä on valitettavasti rahoitusteoreettinen mahdottomuus, joten Suomen Kreikka-vakuudet jäävät auttamatta vajaiksi.
Täysikokoinen graafi täältä >
Lue myös: Urpilaisen mahdoton matematiikka >
| FAKTABOKSI: ELINKUSTANNUSINDEKSIN LASKEMINEN
Kuinka paljon rahan arvo on muuttunut 30 edellisen vuoden aikana? Tilastokeskuksen taulukoista selviää vuoden 1983 pisteluku (797) sekä vuoden 2012 pisteluku (1863). Jakolasku (797/1863=0,43) kertoo, että rahan arvo on kolmessakymmenessä vuodessa pudonnut 43 prosenttiin. Siis alle puoleen.Inflaatio voitaisiin myös ennustaa käyttämällä joko Suomen Pankin ilmoittamaa rahanarvokerrointa tai EKP:n omaa kahden prosentin vuosittaista inflaatiotavoitetta. Molemmat menetelmät antavat samansuuruisen arvion kuin elinkustannusindeksikin. Rahan arvo puolittuu kolmessakymmenessä vuodessa. |
Teksti on julkaistu Perussuomalainen 7/2013 -lehdessä.
