

Vaalilupaus: ilmaiset juhannusjuomat
Äänestäisitkö ehdokasta, joka lupaa jokaiselle kansalaiselle vaahtomuovipatjan ja jääkaapin? Vai äänestäisitkö häntä, joka lupaa eläkeläisille ihmisten keskimääräiset vuositulot ylittävän vanhuuseläkkeen? Ehkä häntä, joka lupaa ”palauttaa asiat normaaliksi”? Vai häntä, joka lupaa kaikille omakotitaloa rantatontilla ja Mersua. Vai äänestäisitkö mieluiten häntä, joka lupaa vakuudet, joita ei ole mahdollista saada?
Vaahtomuovipatjoja lupasi Iba Der Thiam, joka pyrki Senegalin presidentin virkaan. Hulppea eläke oli SDP:n lupaus vuoden 1906 tienoilla. Herrat Eetu Salin, Väinö Tanner ja Sulo Wuolijoki eivät nähneet puolueensa lupauksen rahoittamisessa erityisiä murheita, koska rahat oli tarkoitus ottaa ”riistäjäin pussista”. Normaaliuden palauttamista lupasi Yhdysvaltain presidenttiehdokas Warren G. Harding, mutta tarina ei kerro, minkä vuosisadan normaaliuteen oli tarkoitus palata. Hulvattoman rantatonttilupauksen esitti puolestaan kommunistien riveistä 2011 eduskuntaan yrittänyt Onni Rissanen. Hän ei tullut valituksi.
Vaalilupaukset ovat vaalilupauksia, ja ne haihtuvat usein ilmaan vaalien jälkeen. Vuonna 2011 kävi toisin. Valtionvarainministeriksi noussut Urpilainen määräsi ministeriönsä virkamiehet toteuttamaan mahdottomuutta. He tekivät, minkä pystyivät, mutta tulos oli niin surkea, että katsottiin parhaaksi tehdä kaksi asiaa: Ensinnäkin sopimusjärjestely salattiin. Toiseksi, järjestely obfuskoitiin. Eli tehtiin tarkoituksellisen vaikeaksi ymmärtää.
Salaus tehtiin lain vastaisesti, kuten myöhemmin kävi ilmi. Entä asian varsinainen sisältö?
Valtioneuvoston tiedonanto, tiistai 28.2.2012. Ministeri Urpilainen esitteli eduskunnalle vakuusjärjestelyn:
”Suomi on turvannut Kreikka-riskinsä vakuuksilla” .. ”Suomen vakuus kattaa Kreikka-riskin” .. ”Suomen laskennallinen osuus Kreikalle ERVV:n kautta annettavasta uuden ohjelman lainapääomasta on noin 2,25 miljardia euroa, ja tälle osuudelle Suomi saa vakuudet.”
Urpilaisen puolue- ja hallitustoverit tarttuvat välittömästi noihin sanoihin ja alkoivat toistaa niitä papukaijan lailla. Jouko Jääskeläinen (kd.), Mikael Jungner (sdp.), Annika Lapintie (vas.), Johanna Karimäki (vihr.) ja Miapetra Kumpula-Natri (sdp.) toistelevat ministerin mantraa korkotuotoista. Kokoomuslaiset olivat oudon hiljaa.
Urpilaisen sanat eivät olleet enää vaalilupauksia. Ne olivat ministerivastuulain alaisuudessa lausuttuja sanoja eduskunnalle. Tällaisten sanojen on oltava totta.
Urpilainen perusteli täysiä vakuuksia sillä, että 30 vuoden aikana korko kerryttää vakuustilille talletetut 924 miljoonaa euroa täyteen 2,25 miljardiin. Näin voi käydä vain, mikäli ei tehdä eroa nimellisten ja reaalisten eurojen välillä. Käsittelin tätä eroa edellisessä kirjoituksessani.
Menneiden aikojen alkemistit yrittivät luoda kultaa muista metalleista, mutta tehtävä oli yhtä mahdoton kuin Urpilaisen virkamiehillä. Kupari ei muutu kullaksi eikä yksi miljardi muutu kahdeksi. Asia avautuu arkijärjelläkin:
Mikäli Urpilaisen alkemia toimisi, voitaisiin esimerkiksi pullopanttijärjestely muuttaa sellaiseksi, että kaikkia juomia voisi noutaa kaupasta ilmaiseksi. Olut, kokis, smurffilimu – kaikkia saisi noutaa Siwoista ja supermarketeista niin paljon kuin kassiin tai Corollaan mahtuu. Juomat juotaisiin ja tyhjät pullot kiikutettaisiin kauppoihin. Panttirahaa ei maksettaisi heti, vaan se tallennettaisiin kauppiaan hallinnoimalle panttitilille. Tilille kertyisi korkoa. Marketin pitäjän pitäisi odottaa jokunen vuosikymmen, mutta lopulta korko ehtisi kerryttää juoman hinnan verran rahaa panttitilille. Kauppiaan ei tarvitsisi veloittaa juomista mitään ja lopuksi maksettaisiin vielä pullopantti.
Menikö oikein? No ei mennyt, esimerkissämme ei ole järjen häivääkään. Mutta valitettavasti Suomen Kreikka-vakuusjärjestely on kyhätty kasaan samalla alkemialla.
Olemme tilanteessa, missä ministeri väittää suuressa salissa 924 miljoonan olevan sama asia kuin 2,25 miljardia. Väite on mieletön. Jos tämä ei ole eduskunnan harhaanjohtamista, niin en tiedä, mikä on.
Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8/2013 -lehdessä.
MATIAS TURKKILA
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Viikon suosituimmat


Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Päivän pointti: Missä Suomi-median logiikka Teksasin tulvauutisoinnissa? Väittää ehdotettujen menoleikkauksien vaikuttaneen ennen kuin niitä on tehty

Riippumattomalta medialta yläpeukkua Teemu Keskisarjan ehdotukselle Yle-veron uudelleenohjauksesta – pitkällä tähtäimellä kaiken median tulisi kuitenkin toimia markkinaehtoisesti
Aidosti riippumattomat ja itsenäiset media-alan tekijät pitävät ongelmallisena nykyistä Yle-veromallia, jonka turvin Yleisradio syö tilaa mediakentältä. Kansanedustaja Teemu Keskisarjan esitys Yle-veron uudelleenkohdistamisesta toisi mukaan kilpailua mediakentälle, sekä palauttaisi osittaisen protestoinnin mahdollisuuden kansalle.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Työelämägallup: Vain vajaa puolet ammattiliiton jäsenistä tietää, että työttömyysturva ei edellytä liiton jäsenyyttä
Ammattiliittoon kuuluminen ei itsessään takaa turvaa työttömyyden varalta. Turvan takaa työttömyyskassan jäsenyys. Tämä ei ole selvää läheskään kaikille ammattiliittojen jäsenille.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.