Edustajat katsovat, että kokonaisuus luo pitkäkestoisen tilausvirran, joka vahvistaa meriteollisuuden kilpailukykyä ja tuo varmuutta investointeihin vuosiksi eteenpäin.
– Suomalainen jäänmurtajaosaaminen on globaalisti tunnustettua. Kun rakentamista, suunnittelua ja kriittisiä järjestelmiä tehdään Suomessa, työpaikat syntyvät telakoille, suunnittelutoimistoihin, järjestelmätoimittajille ja jopa sadoille alihankkijoille. Se tarkoittaa palkkatuloja, verotuloja ja uutta investointihalukkuutta koko maahan, sanoo Ville Vähämäki.
– Kyse ei ole yksittäisestä laivasta vaan laajasta kokonaisuudesta, joka ruokkii koko arvoketjua. Jokainen vaihe työllistää suomalaisia osaajia ja nostaa yritystemme liikevaihtoa, jatkaa Sami Savio.
Tilaukset vahvistavat alueellista elinvoimaa
Valtiovarainvaliokunnassa toimivien kansanedustajien mukaan vaikutukset näkyvät telakkakaupunkien lisäksi myös sisämaan konepajoissa, elektroniikka- ja ohjelmistotuotannossa sekä testaus- ja tutkimusympäristöissä. Tilaukset vahvistavat alueellista elinvoimaa, parantavat yritysten tilauskantaa ja mahdollistavat uuden tuotantokapasiteetin käyttöönoton. Kun toimitukset ketjuuntuvat, niistä syntyy pysyvämpiä työpaikkoja ja kestävää kasvua.
– Meriteollisuuden vahvuus Suomessa on tiivis ekosysteemi: suunnittelu, tutkimus, testaus ja valmistus sijaitsevat lähellä toisiaan. Tämä lyhentää läpimenoaikoja, parantaa laatua ja tekee meistä luotettavan kumppanin. Kun tuotanto ja kriittiset järjestelmät tehdään kotimaassa, lisäarvo jää Suomeen, Vähämäki painottaa.
– Nämä telakkahankkeet tukevat myös koulutus- ja TKI-panostuksia. Yritykset voivat ennakoida rekrytointia, tehdä kumppanuuksia ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen kanssa ja kehittää seuraavan sukupolven ratkaisuja jäissä kulkuun, energiatehokkuuteen ja vähäpäästöisyyteen. Näin syntyy kestävää kilpailuetua, joka näkyy vientituloina ja vahvempana vaihtotaseena myös tulevaisuudessa, Savio lisää.
”Näkyy työllisyydessä ja palkkapussissa”
Jäänmurtajakauppojen kokonaisuus on merkittävä myös huoltovarmuuden ja strategisen autonomian näkökulmasta. Kotimainen osaaminen jääolosuhteissa on harvinaista ja kysyntä kasvaa arktisten merialueiden liikenteen sekä energia- ja raaka-ainekuljetusten muuttuessa. Kun Suomi pystyy vastaamaan tähän kysyntään kotimaisella tuotannolla, riippuvuus ulkomaisista ratkaisuista vähenee ja suomalaiset yritykset nousevat kansainvälisten hankkeiden kärkitoimijoiksi.
– Tämä on juuri sellaista vientiä, joka ei ainoastaan tuo työtä tänään vaan rakentaa pysyvää teollista pohjaa huomiselle. Päätöksentekijöiden vastuulla on varmistaa, että kotimainen tuotanto- ja osaamisperusta huomioidaan sekä että luvitus, rahoitus ja osaajapolut tukevat hankkeiden ripeää etenemistä, Vähämäki sanoo.
– Kun ensimmäiset toimitukset toteutuvat laadukkaasti ja aikataulussa, luottamus vahvistuu ja tilauskirjat pysyvät täysinä. Se näkyy suoraan työllisyydessä ja suomalaisissa palkkapusseissa. Tavoitteemme on, että mahdollisimman suuri osuus työn arvosta syntyy Suomessa, Savio summaa.
xxx
Jäänmurtajahankkeiden suorat ja kerrannaiset vaikutukset ovat merkittäviä. Rakentamisen lisäksi ne ylläpitävät ja kasvattavat tutkimusinfrastruktuuria, vahvistavat ohjelmisto- ja elektroniikkakehitystä sekä synnyttävät uutta liiketoimintaa huollon, modernisoinnin ja elinkaaripalveluiden ympärille.
Laajeneva palveluliiketoiminta tuo tasaisempaa kassavirtaa yrityksille ja vakaampaa työtä työntekijöille myös toimitusten välissä.
