Suomen julkinen talous on heikossa kunnossa. Kaikki eväät parempaan huomiseen ovat kuitenkin olemassa, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa.
Joulu lähestyy, mutta julkisen talouden kannalta pukki taitaa tuoda tänä jouluna vain pehmeitä paketteja. Eilen valtiovarainministeriön ennuste kertoi meille, että julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen ylittää ensi vuonna jo 90 prosentin rajapyykin, kuten olemme osanneet ennakoidakin. Sata prosenttiakaan ei ole enää kaukana, ellei suunta muutu.
Tämä hallitus on joutunut ottamaan hallitusvastuun tilanteessa, jossa aneeminenkin kasvu oli jo hyytynyt. Suhdanne heikkeni selvästi siis jo ennen kevään 2023 eduskuntavaaleja. Olemme tilanteessa, jossa valtion budjettitaloutta rasittavat ennen muuta menneet synnit. Tulopohja lähti oleellisesti alta jo vuonna 2007. Kattoa ei korjattu aurinkoisen sään vallitessa, vaan menojuhlat vain kiihtyivät, koronankin varjolla. Tästä meille on raportoinut muun muassa Valtiontalouden tarkastusvirasto.
Inflaatio pääsi yllättämään geopolitiikan ohella. Nyt korkotaso on normalisoitunut. Velkataakka on valtava. Valtiollakin velkaa on jo yli 200 miljardia euroa. Suomen bruttokansantuote ei pysty paljon suurempaa velkataakkaa harteillaan kantamaan. Siksi hallitus on säästänyt – turvallisuus ja puolustus pois lukien – miltei kaikkialta. Sote-uudistus oli epäonnistunut, se pitää remontoida myös ensi kaudella. Työrauhaa alueille on annettuna siihen mennessä riittävästi.
Olemme sopineet kunnianhimoisesta sopeutuskokonaisuudesta hallitusneuvotteluissa, ja hallitusohjelman lisäksi olemme päättäneet jo kolme kertaa lisäsäästöistä. Säästäminen on poliittisesti vaikeaa, sillä koalitiohallituksessa kaikilla hallituspuolueilla on omia painotuksiaan. Näin se demokratiassa kuuluu ollakin. Toissijaiset menot yksille voivat olla ensisijaisia toisille. Politiikka on arvopunnintaa. Olen itse varoitellut julkisen talouden tilasta systemaattisesti koko hallituskauden, joidenkin mielestä liian negatiivisesti.
Onneksi luottoluokituksemme on edelleen vahva. Suomeen luotetaan jatkossakin, sillä otamme julkisen talouden tilanteen vakavasti.
Suomen ongelma on yhtäältä rakenteellinen, mutta kärsimme myös heikosta suhdanteesta. Euroalueen rahapolitiikasta ei ole avuksi. Keskeisistä vientimaistamme muun muassa Saksa kärvistelee edelleen nollakasvussa. Ikääntyvä väestö tarvitsee sotepalveluja. Puolustus maksaa: hävittäjät ja korvetit ovat miljardiluokan hankintoja. Maavoimien uudistus alkaa vasta nyt. Nato-vaatimukset nostavat puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Rakennemuutos ja globalisaatio taisivat tulla kuitenkin liian nopeasti, ja emme kyenneet uudistumaan, luomaan riittävästi uutta. Uudistuksia ei tehty lainkaan riittävän ajoissa – olemme tässäkin takamatkalla muihin pohjoismaihin nähden.
Niin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kuin Euroopan komissiokin ovat sitä mieltä, että hallituksen talouspolitiikan linja on oikea, ja itse asiassa vain harva asiantuntija on sitä mieltä, että tehty talouspolitiikka olisi virheellistä. Meiltä pyydetään enemmän näitä toimia, ei vähemmän. Sopeutuksen ollessa tuskallista aina jollekin, on kuitenkin järkevää tehdä sopeutusta tasaisesti ja jaksottaa taakkaa useammalle vuodelle ja hallituskaudelle.
Valtiovarainministeriön alustavan virka-arvion mukaan sopeutuksen tulee olla ensi vaalikaudella 7–12 miljardia euroa. Itse arvioin edelleen, että 10 miljardia on hyvä työluku, sillä ennusteet ovat tarkentuneet viime aikoina valitettavasti aina huomattavasti huonompaan suuntaan. Seuraavan vaalikauden sopeutukset on tehtävä menoleikkauspainotteisesti. Tämän hallituksen työllisyystoimia ei ole silloin enää käytössä – vaihtoehdot ovat siis käytännössä menoleikkaukset ja veronkiristykset.
Kokonaisveroasteemme on maailman korkeimpia ja talouskasvu on kituliasta. Ei tätä maata kokonaisveroasteen nostamisella nosteta suosta. Kevyempi ja ketterämpi valtio on tulevaisuutta, ja on myös selvää, että sosiaaliturvamallimme on aikansa elänyt. Ihmiset reagoivat taloudellisiin kannustimiin. Työnteon on oltava aina kannattavaa. Työttömyys on huolestuttavalla tavalla rakenteellistunut. Myös valtiolla ja lainsäätäjällä on tässä moraalinen vastuu kannettavana. Vain sellainen maahanmuutto auttaa, joka on nettohyödyllistä julkiselle taloudelle.
Kasvun eteen on siis investoitava, tehtävä työtä. Tulevaisuuden innovaatiot syntyvät tänään peruskouluissa ja oppilaitoksissa. Siksi meidän täytyy palata perusasioihin: työtä, yrittämistä, opiskelua, puurtamista. Ja sisua. Löytyyhän sitä Suomesta vielä?
Liiallisen alijäämän menettelyn suhteen hallitus tarkastelee tilannetta uudelleen keväällä, kun se raportoi komissiolle vuonna 2026 tehdyistä toimista ja laatii tänään hyväksytyn uuden kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön edellyttämän selonteon eduskunnalle.
Velkasuhteen kasvu viimeisten desimaalien osalta saadaan taitetuksi, kun ensi vuonna talous toivottavasti kasvaa ja ehkä joskus yllättää positiivisestikin. Isoja investointeja lähtee käyntiin, ja Euroopankin kasvu käynnistyy kyllä aikanaan. Hallituksen ansiosta työn ja yrittämisen verotus kevenee miljardiluokassa. Rakenteelliset uudistukset työmarkkinoilla kantavat hedelmää, kun heikko suhdanne väistyy.
Kaikki eväät parempaan huomiseen ovat olemassa, kaikki on vielä omissa käsissämme. Uusi vuosi tuo valoa ja toivoa.
Toivotan kaikille rauhaisaa joulunaikaa.
RIIKKA PURRA
valtiovarainministeri
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Julkista taloutta pitää sopeuttaa merkittävästi lisää tulevalla hallituskaudella, arvioi valtiovarainministeriö. Sopeutusten tarvetta ei voida sulkea pois myöskään tällä hallituskaudella.
Kansainvälinen valuuttarahasto arvioi tuoreessa lausunnossaan, että Suomen julkista taloutta pitää jatkossa sopeuttaa noin 1,5 miljardilla eurolla vuosittain kunnes alijäämät poistuvat ja velka alkaa supistua. Kiitosta Suomi saa uudesta kansallisesta finanssipoliittisesta kehikosta. Valuuttarahaston mukaan uudistus osoittaa, että päättäjät ovat sitoutuneet julkisen talouden vakauttamiseen vahvasti yli puoluerajojen.
Viikon suosituimmat
Kansanedustajat keskustelivat hallituksen esityksestä vuoden 2026 talousarviosta. Vasemmistoliiton kansanedustaja Johannes Yrttiaho käytti puheenvuoron, jota perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen arvostelee jyrkästi.
Demarikansanedustaja Matias Mäkynen väittää Facebookissa pienituloisten määrän kasvun olevan hallituksen syytä, vaikka tuore tilastotieto osoittaa, että pienituloisuutta on lisännyt lähinnä maahanmuutto.
Valtio lopettaa sosiaalisen lomatoiminnan rahoittamisen osana Petteri Orpon hallituksen päättämiä sote-järjestöjen leikkauksia vaikeassa taloustilanteessa. Suomalaiset mediat ovat tarttuneet uutiseen ja kirjoittavat paatoksella, kuinka "hallitus vie köyhiltä lapsiperheiltä lomatkin" ja kuinka asia "koskettaa tuhansia lapsiperheitä". Sitä mediat eivät kerro, että ilman rahaa jäävät lomailuyhdistykset ovat poliittisten puolueiden jäsenjärjestöjä, huomauttaa perussuomalaisten kansanedustaja Vilhelm Junnila X-päivityksessään.
Tampereen kaupunginvaltuusto käsittelee tänään maanantaina valtuustoaloitetta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille. Kaupunginhallitus on hyväksynyt päätösehdotuksen, jonka mukaan 50 000 euron kertasuoritus maksetaan pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) harkinnanvaraisesta määrärahasta, josta pormestari on tehnyt päätöksen. Perussuomalaisten kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Joakim Vigelius kertoo puolueen vastustavan rahan lähettämistä Gazaan.
Tampereen kaupunginvaltuusto kävi maanantai-iltana 1,5 tuntia kestäneen tulisen keskustelun valtuustoaloitteesta humanitaarisen avun tarjoamiseksi Gazan lapsille.
Helsingin poliisi tutkii poikkeuksellisen laajaa rikossarjaa, jossa nuoria epäillään ryöstöistä ja pahoinpitelyistä eri puolilla pääkaupunkia. Tapaukset ovat sijoittuneet elokuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan, ja rikosilmoituksia on kertynyt yhteensä 25. Epäiltyjä on noin 40, joista lähes puolet on ollut tekohetkellä alle 15-vuotiaita.
Eduskunta käsitteli torstain täysistunnossa työelämälainsäädäntöä, ja jo perjantain puolella SDP:n kansanedustaja Krista Kiuru haukkui hallituksen työelämävaliokunnassa istuvia edustajia muuleiksi. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää käytöstä sopimattomana eduskunnan täysistuntoon.
Tampereen valtuusto pormestari Ilmari Nurmisen (sd.) johdolla lähetti eilen 50 000 euroa Gazaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen pitää päätöstä irvokkaana, kun Tampere on juuri irtisanonut yli sata kaupungin työntekijää.
Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra linjaa, että Suomi on suomalaisten maa, jonka tulisi käyttää rajalliset resurssinsa oikein eli omiinsa. - Tämä päivänselvä asia on perussuomalaisuuden ytimessä, Purra sanoo.
Lue lisää
Lue lisää
