Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piiri nimesi kolme eduskuntavaaliehdokasta lisää. Valinnat tehtiin piirihallituksen kokouksessa sunnuntaina.
Piirin hallitus valitsee eduskuntavaaleihin yhteensä 18 ehdokasta Oulun vaalipiiristä, mikä kattaa Oulun, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun alueet. Valittuja ehdokkaita on nyt kuusi.
– Tätä on odotettu ja kyselty! Nyt saamme julkistaa kaksi istuvaa kansanedustajaa ehdolle vuoden 2027 eduskuntavaaleihin. Lisäksi saamme Kempeleestä yhden ehdokkaan, kertoo piirin puheenjohtaja Maria Sorvisto.
Valitut ehdokkaat ovat kansanedustajat Merja Rasinkangas ja Ville Vähämäki sekä yrittäjä Simo Tolonen.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten piirihallitus nimesi kokouksessaan tiistaina kaksi uutta ehdokasta eduskuntavaaleihin 2027. Aiemmin nimettyjen Henri Sorvalin ja Janne Luoma-ahon lisäksi listalle liittyvät Jukka Haaparanta Jämsästä ja Kari Laakko Laukaasta.
Molemmat perussuomalaisten helsinkiläiset ministerit Wille Rydman ja Mari Rantanen ovat ehdolla ensi kevään eduskuntavaaleissa.
Perussuomalaisten Pohjois-Pohjanmaan piirihallitus nimesi sunnuntaina 22.2.2026 ensimmäiset kolme eduskuntavaaliehdokasta kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Ehdokkaat edustavat kolmea eri paikkakuntaa piirin alueella.
Perussuomalaisten Varsinais-Suomen piirin hallitus on valinnut kolme ehdokasta lisää kevään 2027 eduskuntavaaliehdokkaikseen täydentäen samalla ehdokaslistansa tämänhetkisen kokonaislukumäärän kymmeneen ehdokkaaseen.
Perussuomalaisten Pohjois-Karjalan piiri vahvisti sunnuntaina kolme ensimmäistä eduskuntavaaliehdokasta vuoden 2027 vaaleihin.
Varsinais-Suomen piirihallitus nimesi ensimmäiset seitsemä eduskuntavaaliehdokasta kevään 2027 eduskuntavaaleihin. Mukana on niin vanhoja konkareita kuin uusiakin ehdokkaita ympäri Varsinais-Suomea.
Viikon suosituimmat
Tisza-puolueen johtaja Péter Magyar nousi suuresta tuntemattomuudesta Euroopan politiikan polttopisteeseen kahdessa vuodessa. Tänään unkarilaiset äänestävät, onko Tiszasta Viktor Orbánin Fidesz-puolueen haastajaksi.
Helsingin yliopiston katsauksen mukaan seksuaalirikosten määrä on noussut ja korkeimmat tasot näkyvät Saharan eteläpuolisista maista kotoisin olevilla afrikkalaistaustaisilla sekä länsiaasialaistaustaisilla 18–29-vuotiailla miehillä.
Perinteisten sukupuoliroolien purkamisen ja moninaisemman mieskuvan piti vapauttaa ja tehdä elämästä helpompaa. Toisin kävi. Yhä useamman nuoren miehen kohdalla lopputulos näyttää olevan päinvastainen. Tuore yhdysvaltalaistutkimus kertoo sukupolvesta, jossa epäonnistumisen kokemus, yksinäisyys ja epätoivo ovat yleistyneet. Samalla moni kaipaa elämäänsä merkitystä juuri perinteisistä ihanteista, perheestä, vastuusta ja aikuisuuden selkeistä rakenteista. Vähitellen keskustelu poikien ja miesten asemasta on ainakin muuttunut entistä moniäänisemmäksi, eikä woke-feminismillä ole siitä enää yliotetta.
SDP:n kolmas varapuheenjohtaja Matias Mäkynen kutsuu valtion ruokakauppoja ’’harkinnan arvoiseksi ehdotukseksi’’.
Veronmaksajien kustantamassa mediassa väiteltiin tällä viikolla akateemisten herrojen Janne Saarikiven ja Teivo Teivaisen kesken nationalismista, mutta johtopäätökset jäivät piippuun vinoutuneen kysymyksenasettelun vuoksi.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän 2. varapuheenjohtaja Miko Bergbom esittää yllättävän kehotuksen: jokaisen tulisi lukea vasemmistopuolueiden vaihtoehtobudjetit. Ne sisältävät niin pimeitä politiikkatoimia, että koen velvollisuudekseni välittää ne mahdollisimman laajasti suomalaisten tietoon, Bergbom sanoo.
Perussuomalaisten Jani Mäkelä sekä kokoomuksen Jukka Kopra vaativat oppositiolta realismia ja vastuunkantoa. He korostivat MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomen talousongelmien juuret ovat edellisen vasemmistohallituksen velkapolitiikassa. Miehet eivät hyväksyneet nykytilanteen vierittämistä yksin nykyhallituksen syyksi.
Viihdealan ammattilaiset käyvät keskustelua siitä, onko monimuotoisuutta korostavien käytäntöjen yleistyminen kaventanut taiteellista vapautta, erityisesti vitsailun ja komedian osalta.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun tuoreessa vuosikertomuksessa hallitusohjelman mukaiset maahanmuuttokiristykset – kuten nopeampi rajamenettely ja vastaanottorahan pienentäminen – esitetään suoraan “ulkomaalaisten asemaa heikentävinä muutoksina”. Sisäministeri Mari Rantanen nostaa esiin, miten virallisen raportin otsikoinnissa on vahvaa politikoinnin makua.
Kotimaisen vasemmistomme ideologinen maahanmuuttokiihko vaikuttaa tänä päivänä jo muinaisjäänteeltä, kun viime vuosina vasemmistopuolueet kautta Euroopan ovat korjanneet linjaansa maahanmuuttokriittiseksi.
Lue lisää
Lue lisää
