

PS ARKISTO
Vanhemmuus on katoamassa – Nieminen: Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta
Vanhemmuus on muuttunut merkittävästi. Aikaisemmin perheet toimivat vahvojen perinteiden, vastuun ja yhteisöllisyyden kautta, joihin ovat liittyneet käytöstavat, kunnioitus sekä rajat. Nykyisin monet vanhemmat tuntuvat luovuttavan kasvatustehtävän yhteiskunnalle, kouluille tai teknologiavälineille, koska ei uskalleta, osata tai haluta olla rajoittavia kasvattajia.
– Olemme kadottamassa vanhemmuuden, ja sillä on suuri merkitys lapsille ja tulevaisuuden yhteiskunnalle, toteaa perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen huolestuneena.
Ilman rajoja kasvatuksesta katoaa aikuisuuden perusta
Monet vanhemmat kokevat painetta tasapainottaa työn, sosiaalisen elämän ja perheen väliset vaatimukset, mutta samalla unohtuu, että vanhemmuus vaatii sitoutumista ja aikaa lapselle. Kasvatus on täynnä hetkiä, joissa tarvitaan johdonmukaisia rajoja, huolenpitoa ja läsnäoloa.
– Kun vanhemmat eivät aseta lapsille selkeitä rajoja tai kun lapsi saa vapaasti päättää omista asioistaan ilman vastuuta, kasvatuksesta katoaa aikuisuuden perusta: kyky sietää pettymyksiä, kantaa vastuuta ja kohdata haasteita, Nieminen huomauttaa.
Some ottanut kasvattajan roolin
Sosiaalinen media on ottanut monessa perheessä keskeisen kasvattajan roolin. Älylaitteet viihdyttävät lapsia, kun vanhemmat keskittyvät omiin asioihinsa. Jatkuva ruutuaika eristää lapset todellisista vuorovaikutustilanteista ja luonnollisesta leikkimisestä.
– Tämä johtaa siihen, että lapset oppivat ratkaisemaan ongelmiaan digitaalisten mallien ja ärsykkeiden kautta eivätkä reaalimaailmassa, missä sosiaaliset taidot, empatia ja vuorovaikutus kehittyvät.
– Tämä näkyy jo lasten ja nuorten tunnekylmyytenä ja erilaisina väkivaltaisuuteenkin johtavina seurauksina, kun ei osata asettua toisen asemaan. Perheen tulee olla ensisijainen kasvatusympäristö.
– Tätä lapsen turvallisuusympäristöä haastavat osaltaan mitä moninaisemmat ja hajanaisemmat perhemallit, joiden keskellä lapsi seikkailee juurettomana aikuisten oikeuksien ja tahtotilojen mukaan. Pahimmillaan lapset ”unohdetaan” tai he ovat aikuisten riitojen välikappaleina. Kukaan ei kanna aikuisen vastuuta, jolloin lapsi ottaa sen itse, Nieminen sanoo.
Vanhempien ja opettajien roolit sekoittuneet
Koulujen ja opettajien rooli on tärkeä, ja niiden tehtävänä on antaa lapsille tietoja ja taitoja, ei korvata vanhempia kasvattajina. Kun vanhemmuus ulkoistetaan, lapset jäävät ilman selkeitä moraalisia ja eettisiä ohjeita, jotka auttavat heitä navigoimaan monimutkaisessa maailmassa.
– Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua siitä, missä määrin opettajien tulisi puuttua oppilaiden toimintaan koulun arjessa. Opettajilla on keskeinen rooli paitsi oppimisen ohjaajina, myös turvallisen oppimisympäristön luojina.
– On tärkeää, että kouluissa panostetaan ennaltaehkäisevään työhön, kuten tunnetaitojen ja konfliktinratkaisun opettamiseen. Nuoret tarvitsevat työkaluja tunteidensa hallitsemiseen ja ristiriitojen ratkaisemiseen ilman väkivaltaa. Mutta eikö näiden lähde ole kodeissa ja vanhemmissa, lasten kohtaamisessa, rutiinien, käytöstapojen ja kunnioittamisen opettamisessa? Nieminen kysyy.
– Roolit ovat keikahtaneet tältäkin osin pahasti sekaisin.
Lasten kasvatusta ei voi ulkoistaa
Opettajien puuttumattomuutta on kritisoitu etenkin koulukiusaamisen ja oppilaiden välisten ristiriitojen yhteydessä. Tähän voi olla monia syitä, esimerkiksi elämänkokemuksen tai tiedon puute, opettajan oma väsyminen tai kasvanut tapauksien määrä.
– Kun opettaja jättää puuttumatta epäasialliseen käytökseen, oppilaille voi syntyä viesti, että kiusaaminen tai häiritsevä käytös on hyväksyttävää. On ymmärrettävä, että opettajien työtaakka on kasvanut huomattavasti ja oppilaiden käyttäytymisen kirjo on laajempi kuin koskaan.
– Opettajat joutuvat tasapainoilemaan pedagogisten velvoitteidensa, kasvatuksellisten haasteiden sekä vanhempien välillä. On kaikkien yhteinen asia, että kohtaamme ongelmia ratkaisukeskeisesti ja puutumme epäasiallisuuteen varhain.
– Vanhempien täytyy ottaa oma paikkansa takaisin lastensa elämässä. Aito läsnäolo ja sitoutuminen lapsen kasvuun ja kehitykseen ovat tärkeitä, ja vain siten voimme selättää nykyisiä ongelmia, myös lasten kokemaa masennusta. Lapsi kaipaa rajoja, rakkautta ja johdonmukaisuutta – elementtejä, joita ei voi ulkoistaa, Nieminen painottaa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- ruutuaika kasvatus kasvatusvastuu vanhemmuus älylaitteet oppimisympäristö lapset Sosiaalinen media Opettajat Koulukiusaaminen Mira Nieminen
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Jopa 95 prosentilla katujengiläisistä maahanmuuttajatausta: ”Haitallinen maahanmuutto aiheuttaa kehitysmaalaistumista”

Kansalaisaloite vaatii kännykän käytön rajoittamista kouluissa – kännyköiden käyttö kouluissa on jo laissa kiellettyä esimerkiksi Ranskassa

Oululainen koulupoliisi Merja Rasinkangas nousee Sebastian Tynkkysen tilalle eduskuntaan, pohtii nuorten kasvavia ongelmia: ”Kaverivanhemmuus, rajaton ruutuaika, väkivalta, vapetus..”
Viikon suosituimmat

Teemu Keskisarjan kolumni: Aatu Arjalainen ja Nahom Hagos – kumpi on todempi uhka?

Someen jaettu pahoinpitely nostatti espanjalaisten raivon – afrikkalaisjengin ja paikallisten yhteenotot ovat jatkuneet yli viikonlopun
Paikallisten asukkaiden ja afrikkalaisjengin väliset väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo kolmatta yötä espanjalaisessa pikkukaupungissa. Taustalla ovat sosiaaliset ongelmat ja uskonnollinen eripura, joiden sanotaan olevan hallitsemattoman maahanmuuton seurausta. ”On aika panna vastaan ennen kuin on liian myöhäistä”, tulkitsee asukas paikallisten tuntoja.

Antikainen: Kuvitelkaa demarien Nasima Razmyar sisäministerinä – rajat auki, suut kiinni ja lisää turvapaikanhakijoita suomalaisten elätettäväksi
Pääministeripuolueena SDP:n ja Nasima Razmyarin toimintalinja olisi selvä: vihapuheesta vankilaan – mutta laittomasta maassaoleskelusta palkinto. Suomalaisille rajat sananvapauteen – mutta ei rajoja maahanmuutolle. Ja jos kritisoisit Razmyaria, joutuisit maksamaan kunnianloukkauksesta korvauksia, kansanedustaja Sanna Antikainen varoittaa.

AKT-pamppu Ismo Kokon mielestä bussiliikenne pysähtyisi ilman maahanmuuttajia – PS:n Grönroosilta tyly kuitti: ”AKT:n kaverilla kysynnän ja tarjonnan perusasiat hukassa”
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos selventää mamutusta komppaavalle ay-pomo Ismo Kokolle, että toki Suomessa bussit liikkuisivat aivan hyvin myös ilman maahanmuuttajia, tällöin vain kuljettajien palkat olisivat hieman korkeammat kuin nyt.

Tukala helle jatkuu – Ministeri Kaisa Juuso: ”Viilennyksestä on nyt huolehdittava erityisesti vanhusten asumisyksiköissä”
Kotien lisäksi sisätilojen viileydestä on huolehdittava sosiaali- ja terveydenhuollon hoitolaitoksissa sekä asumisyksiköissä, joissa hoidetaan kuumuuden vaikutuksille herkkiin väestöryhmiin kuuluvia, painottaa sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso.

Yliopistonlehtori emerita ajattelee liberaalilaatikon ulkopuolelta: Pakkoinkluusio ei toimi missään – ei kouluissa, työpaikoilla eikä maahanmuuttopolitiikassa
Voiko yliopistolla työskennellä ja luoda uraa, vaikka tunnustautuu kristityksi tai konservatiiviksi? Saako tieteentekijä vastustaa aborttia, pitää Israelin puolta ja puhua ääneen islamisaation luomasta uhkasta länsimaille? Kyllä, se on mahdollista, mutta ei mutkatonta. Ja ehkä siksi niin harvinaista.

Päivän pointti: Toksinen vallankäyttö, toiminnan ristiriitaisuudet ja kasvava tyytymättömyys Pride-liikkeen sisällä herättävät pohtimaan, joko Pride-aikakausi on tullut päätökseensä

Ranska avaamassa ovea uusille tulijoille – pelkkä palestiinalaisuus riittää nyt turvapaikan perusteeksi
Ranska on päättänyt myöntää turvapaikkoja Gazan palestiinalaisille. Tie EU:n alueelle on nyt periaatteessa auki kahdelle miljoonalle uudelle pakolaiselle. Päätökseen on reagoitu voimakkaasti, sillä se voi johtaa pakolaistulvaan ja Hamasin terrroristien ujuttautumiseen Euroopan ytimeen.

Hallitus selvittää maahanmuuttajien arvot: ”Lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”
Maahanmuutto- ja integraatiopolitiikan pitää perustus tosiasioihin, ei näppituntumaan saatikka oletuksiin. Näin ajattelee tuore opetus- ja integraatioministeri Simona Mohamsson (ent. Mohammad). Yhteiset tasavertaisuuteen perustuvat arvot on hyväksyttävä, sillä ”lupa asua Ruotsissa ei kuulu ihmisoikeuksiin”.

EVA:n tutkimus paljastaa arvomuutoksen: Suomalaiset kallistuvat oikealle, identiteettipolitiikka ei enää vetoa kansaan kuten ennen
Elinkeinoelämän valtuuskunnan tuore arvo- ja asennetutkimus osoittaa, että suomalaisten asenteet ovat siirtyneet selvästi oikeistolaisempaan suuntaan kuluneen vuosikymmenen aikana. Suomalaisista noin puolet (49 prosenttia) asemoi itsensä poliittisesti oikealle, vajaa kolmannes vasemmalle (31 prosenttia) ja viidesosa (19 prosenttia) keskelle.