Oikeusministeri Leena Meren johdolla tällä hallituskaudella Suomen kriminaalipolitiikkaa on uudistettu ja oikeudenhoidon edellytyksiä vahvistettu määrätietoisella tavalla. - Meillä on noin 180 hallitusohjelmakirjausta oikeusministeriön vastuulla, joista noin 120 lakihanketta, eli kiirettä pitää. Suurimpia syitä tälle on se, että edelliset hallitukset eivät ole esimerkiksi kriminaalipolitiikalle tehneet yhtään mitään, Meri sanoo.
Oikeusministeri Leena Meri vakuuttaa, että vaikka tehtävää hallituksessa on todella paljon, kaikki saadaan kyllä tehtyä. Meri vieraili maanantaina Vantaan PS-forumin turvallisuusaiheisessa keskustelutilaisuudessa ja vastasi samalla yleisökysymyksiin.
Esimerkiksi tammikuun lopussa eduskuntaan tuli hallituksen esitys, jossa esitetään merkittäviä muutoksia rikoslakiin. Esityksessä katujengeihin liittyviä rangaistuksia kovennetaan.
Hallitus ei tingi sisäisestä turvallisuudesta ja oikeudenhoidon parantamisesta, Meri sanoo.
– Jopa tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa, siis siitä huolimatta, että on jouduttu leikkaamaan eri sektoreilta, on sisäiseen turvallisuuteen kuitenkin laitettu rahaa. On parannettu oikeudenhoitoa ja myös esimerkiksi vankilan turvatekniikkaan on laitettu rahaa. Vankilapaikkoja tulee myös lisää.
Joulukuussa eduskunta äänesti niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’, joka saatiin lopulta korjattua.
– Tähän asti henkilö on voinut istua lyhyemmän aikaa vankilassa ikään kuin ensikertalaisena, vaikka hän olisi uusintarikollinen, kun viime rikoksesta on kulunut tarpeeksi aikaa. Jatkossa ensikertalainen vanki voi olla vain kerran elämässä.
– Eikö jokaisen oikeustaju sano, että voit olla ensikertalainen vanki vain kerran elämässä? Näinhän sen pitäisi mennä, mutta eihän se näin ole ollut. Perussuomalaiset kiinnitti huomiota tähän jo omassa kriminaalipoliittisessa ohjelmassaan ennen eduskuntavaaleja, että haluamme muuttaa tämän, ja nyt se on sitten muutettu. Ja nyt tosiaan voit olla ensikertalainen vain kerran elämässäsi.
Käytännössä jatkossa rikoksentekijä voidaan siis tuomita ensikertalaisena vain kerran. Hallituksen esitystä vastaan eduskunnassa kuitenkin äänestivät SDP, vihreät ja vasemmistoliitto.
Oikeusministeri Meri oudoksuukin sitä, ettei oppositiosta juuri löytynyt tukea ensikertalaisuusalennuksen korjaamiselle. Etenkin Meri kritisoi demareita.
– SDP eduskuntasalissa vahvasti vastusti sitä, että ensikertalainen voi olla vain kerran. Olisittepa vain kuulleet SDP:n puheenvuorot tästä. Taas nähtiin, mitä demarit käytännössä tekevät silloin, kun kovia ratkaisuja pitäisi pystyä tekemään tai rangaistuksia ankaroittaa, eli selkärankaa heiltä ei löydy.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Viikon suosituimmat
Demokraattien luoman USAID-sotkun selvittäminen on vasta alkanut. Jo nyt on paljastunut, että veronmaksajien rahoja on hätäavun sijasta käytetty LGBTQ- ja DEI-ideologioiden levittämiseen. Rahaa on käytetty myös median lahjomiseen eri puolilla maailmaa. Jatkossa Afganistanin talebanit joutuvat tulemaan toimeen ilman USAID-kondomeja. Rahankäyttöä tutkinut Elon Muskin "nörttitiimi" on jo saanut tappouhkauksia.
Perussuomalaiset ovat varoittaneet väestöpohjan muuttumisen vaikutuksista jo vuosia.
Poliisi vahvisti tiistai-illan tiedotustilaisuudessaan, että kymmenkunta ihmistä on saanut surmansa kouluampumisessa Campus Risberskan koulussa Örebrossa. Kuolleita on löytynyt aikuisoppilaitoksen sisältä. Poliisi ei kommentoi, löytyikö kuolleita myös ulkoa.
Oikeusministeri Leena Meri ei tue huumausaineaktivistien esityksiä, koska se olisi väärä signaali yhteiskunnalle.
Useimmiten asiat alkavat mennä pieleen, kun perinteisen valtamedian sähköpostiin ilmestyy tiedote maahanmuuton vaikutuksia, etenkin taloudellisia vaikutuksia, käsittelevästä tutkimuksesta. Myös elinkeinoelämän lobbarit rakentavat omissa julkaisuissaan maahanmuuton vaikutuksista ruusuista kuvaa. Lähes aina pimentoon jää tavallisen veronmaksajan näkökulma, vaikka hän lopulta joutuu maahanmuuton kulujen maksajaksi.
Tällä viikolla valtamediassa on nostatettu tarinaa, jonka mukaan eduskunnan puhemies Jussi Halla-aho toimisi puolueellisesti tehtävässään eduskunnan kyselytunneilla. Tarinan lähteenä on viime vaalikaudella puhemiehen nuijaa heiluttanut Matti Vanhanen (kesk.). Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää, osoittavat eduskunnan tietopalvelun lukuihin perustuvat tiedot molempien puhemiesten kausillaan oppositiolle antamien puheenvuorojen määristä.
Moni odotti varmasti Suomen Yrittäjien vaalitentistä tiukkaa verokeskustelua, mutta koska kunnissa ja alueilla ei lopulta verotuksesta päätetä, käytettiin jälleen suurin osa ajasta soteasioiden setvimiseen. Jos tavoitteena oli selvittää, mikä on puoluejohtajien viesti yrittäjille kunta- ja aluevaaleissa, niin selväksi tuli ainakin se, että kaikki demareita myöten ovat olevinaan yrittäjien ystäviä.
Vasemmistoliitto ei tue rajaturvallisuuslain jatkamista, ja vasemmisto haluaa myös lisää työperäistä maahanmuuttoa. Perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä muistuttaa, että myös EU-komissio on nyt hyväksynyt sen, että turvapaikanhaun voi rajalla keskeyttää tietyssä tilanteessa.
Perussuomalaisia lukuun ottamatta johtavat poliitikot ovat kunta- ja aluevaalien alla sangen haluttomia keskustelemaan aluehallinnon palkkioiden, kulukorvausten ja ryhmärahojen leikkauksista. Näistä kuluista säästämällä voitaisiin kuitenkin merkittävästi purkaa hoitovelkaa ja samalla voitaisiin keventää hoitotyötä tekevien terveydenhuollon ammattilaisten kuormaa.
