2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa ja aatemaailmaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä.
Vasemmistoliiton listalta Helsingin valtuustoon kuntavaaleissa valittu Alma Tuuva esittelee uuden vasemmistopolitiikan arvomaailmaa Iltalehden haastattelussa: julkisella liikenteellä saa matkustaa ilman lippua, siis pummilla, ja kun tulee nälkä, ruuat voi varastaa kaupasta. Tuuva tosin pehmentää, että tällainen oikeus olisi toistaiseksi ”köyhillä”.
– Tuntuisi tosi oudolta ajatella, että kauppojen oikeus voittoihin menisi sen edelle, että ihmisellä on oikeus syödä, Tuuva sanoo.
Sosiaalisen median vaikuttajana tunnettu Tuuva on aktivisti, joka keräsi kuntavaaleissa mojovat 2 588 ääntä. Tuuva on paitsi varastelun ja pummilla matkustamisen puolestapuhuja myös Suomen kenties tunnetuin työstä kieltäytyjä.
Tuuva lopetti lopetti opiskelut vuonna 2019 ja jäi vapaaehtoisesti työttömäksi, eikä hän ole aikeissa palata työelämään, jota hän pitää ”toksisena”.
– Miksi tekisit superraskasta työtä pienellä palkalla ja antaisit elämäsi sille, ja et saa siitä mitään? Tuuvan perustelu kuuluu.
2020-luvulla vasemmisto asemoi arvopolitiikkaansa asentoon, jossa yksityisen omistamisen kunnioittaminen on käytännössä työnnetty luiskaan itsekeskeisen ”minäminä” -asenteen edessä. Tätä asennetta vasemmisto ja sitä lähellä olevat vaikuttajat ajavat usealla eri kärjellä.
Sosiaalista maaperää varastelun hyväksymiselle pehmitti viime vuonna jo presidenttiehdokas Li Andersson, jonka mukaan kaupasta varastaminen on hyväksyttävää, jos ”lapsi näkee nälkää”.
Kuin sattumalta samaan aikaan Helsingin Sanomat antoi laajasti tilaa näyttelijä Amanda Palon pohdiskelulle, jonka mukaan varastelun mahdollinen lisääntyminen on ”oikeistohallituksen syytä”. HS-jutussa Palo ohjeistaa katsomaan sivuun, jos joku varastaa ruokakaupasta.
Vasemmistoliiton ehdokkaana niin ikään viime kuntavaaleissa ollut, mutta valitsematta jäänyt Mikko Tuomi komppaa somessa Tuuvaa ja muita tovereitaan.
Epäsuorasti Tuomi esittää ratkaisuksi tulontasausta, koska varastelu kuulemma loppuu, kun sille ”ei enää ole syitä”.
Ainoa kestävä ja halpa tapa estää köyhimpiä varastamasta ruokaa nälkäänsä on kattava ja riittävä sosiaaliturva.
— Mikko Tuomi (@mustapipa) May 15, 2025
Siihen on mainiosti varaa, jos niin vain haluamme.
Eivät rikoksetkaan lopu siihen, että ne kielletään ja niistä rangaistaan, vaan siihen, ettei niille enää ole syitä. pic.twitter.com/7y7DsXOkKO
Vasemmiston poliitikkojen puheissa tyypillisesti vedotaan joka käänteessä perus- ja ihmisoikeuksiin. Kansanedustaja Aino-Kaisa Pekosen mukaan vasemmistoliiton tulee ”aina olla ihmisoikeuksien puolella”. Vasemmiston ihmisoikeusaktivismi vaikuttaa kuitenkin olevan joustavaa sorttia, koska varastelun hyväksyminen sopii huonosti yhteen ihmisoikeuksien saati sitten oikeusvaltioperiaatteen kanssa.
Yksityinen omistus katsotaan keskeiseksi yksilönvapauden ja taloudellisen turvallisuuden takeeksi. Esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus turvaa yksityisen omistusoikeuden. Vastaavasti Suomen perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on turvattu.
Varastamisen kriminalisointi rikoslaissa kytkeytyy keskeisesti yksityisen omistusoikeuden suojaamiseen, sillä varkaus ja sen lievempi tekomuoto näpistys loukkaavat yksilön oikeutta omaisuuteensa.
Kauppiasyrittäjiltä ei heru ymmärrystä varastelulle.
Kaupoista varastelu aiheuttaa vuosittain liki puolen miljardin euron tuotetappiot kauppiasyrittäjille. Saman verran euroissa kaupoille maksaa varastelun estäminen, kuten vartiointi, tuotesuojaus ja valvontakamerat, Kaupan liitto kertoo.
Lisäksi varastaminen on ongelma myös työntekijöiden turvallisuudelle. Tilanteisiin, joissa varas jää kiinni, saattaa liittyä väkivallan uhka työntekijöitä kohtaan.
Jos myymälävaras on jäämässä kiinni ennen kun hän ehtii poistua kaupasta, on olemassa vaara, että tilanne muuttuu väkivaltaiseksi tai uhkaavaksi.
– Näpistelijöillä on usein mukana toisen vahingoittamiseen tarkoitettuja välineitä, ja niitä myös herkästi käytetään. Vakavia tilanteita sattuu nykyään aivan liian usein, Kaupan liiton johtava asiantuntija Terhi Kuljukka-Rabb kertoo.
Varkaudet ovat olleet kasvussa jo pitkään. Erityisesti korona-aikana tapahtui selvää nousua.
“Kaupasta saa varastaa, jos ihminen on köyhä” -väitettä on kenties helppo kannattaa vasemmistolaisesta ajatusmaailmasta käsin, mutta sen looginen lopputulos on, että jos riittävän moni varastaa, hinnat nousevat tai kauppa laitetaan kokonaan kiinni. Näin on käynyt jo Yhdysvalloissa.
Vasemmistolainen ”Jos sinulla on nälkä, niin voit varastaa” -oiketuslauseke ei myöskään vastaa todellisuutta kovin hyvin, sillä peruselintarvikkeiden sijaan varastelijoiden huomio usein kiinnittyy pikemminkin hintaviin tavaroihin, jotka ovat katukaupassa helposti muutettavissa rahaksi, kuten merkkivaatteisiin ja kosmetiikkaan. Elintarvikkeiden ”pöllimisessä” myös yleensä korostuvat kalliimmat tuotteet, Kaupan liiton johtava asiantuntija Kuljukka-Rabb kertoo.
Myös alkoholituotteet pysyvät myymälävarkaiden kestosuosikkeina vuodesta toiseen. Kuljukka-Rabb huomauttaakin, että myymälävarkauksia tehdään useista erilaisista motiiveista käsin.
– Näpistelijöiden motiivi riippuu aina tapauksesta, ja se myös määrittää, mitä halutaan viedä. Yleinen ymmärrys on, että usein myymälävarkauksia tehdään ajatuksena myydä tuotteita eteenpäin ja siten rahoittaa jotain muuta toimintaa.
Vasemmistoliitto pyrkii pitämään yllä vanhentunutta mielikuvaa duunaripuolueesta, vaikka tosiasiassa vasemmisto ei ole ollut sitä enää vuosikymmeniin.
2020-luvulla vasemmistoliitto on tulonsiirtojen saajien puolue ja nykyisin siis myös varastelijoiden myötäilijä.
Puoluejohtonsa suulla vasemmistoliitto myös kannustaa terveitä työikäisiä ihmisiä lorvailuun sosiaalitukien varassa – siis heittäytymään toisten työssäkäyvien elätettäväksi. Ajatus ei ole täysin loppuun saakka mietitty.
Pummilla matkustamista kannattajilleen vasemmistoliitto on ehdottanut aiemmin jo vuosia sitten. Ex-kansanedustaja Suldaan Said Ahmed suosittelee julkisesti vähävaraisia kannattajiaan hyppäämään ratikkaan tai metroon ilman lippua.
Suosittelen pummilla matkustamista jos ei ole varaa ostaa lippua! Nimimerkki kaupunginvaltuutettu joka haluaa maksuttoman joukkoliikenteen vähävaraisille.
— Suldaan Said Ahmed (@suldaansaid) August 28, 2018
Kohti maksutonta joukkoliikennettä!#Maksutonjoukkoliikennehttps://t.co/LCtKn0oRgS
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Yhdysvaltain hallitus on alkanut ottaa vastaan Etelä-Afrikasta valkoisia buureja pakolaisina. Trumpin mukaan Etelä-Afrikassa on meneillään kansanmurha, josta media vaikenee. Episkopaalinen kirkko kieltäytyy auttamasta valkoisia pakolaisia edes rahasta. Monet toimittajat ja mielipidevaikuttajat tuntuvat olevan sitä mieltä, että nyt on Afrikasta otettu vastaan aivan väärän värisiä pakolaisia.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela katsoo, että Suomessa terveellä ihmisellä tulisi olla mahdollisuus siirtyä oleskelemaan sosiaalituilla, toisten veronmaksajien kustantaessa hänen elämisensä. Perussuomalaisten kansanedustaja Miko Bergbom sen sijaan linjaa, että perussuomalaisille on päivän selvää, että ideologisesti työttömällä ei pidä olla oikeutta muiden veronmaksajien kustantamaan tukeen.
Tutkimusraportin mukaan antisemitismia oli vuonna 2024 ennätysmäisen paljon. Hamas-terroristien lokakuussa 2023 Israeliin tekemä terrori-isku ja Israelin vastaisku Gazaan ovat aiheuttaneet vakavimman antisemitismin aallon sitten toisen maailmansodan. Nyt ylivoimaisesti suurin osa juutalaisvastaisuudesta tulee äärivasemmistolaisilta tahoilta. Äärivasemmiston antisemitismi on nelinkertaistunut kun taas äärioikeiston antisemitismi on vähentynyt alle puoleen edellisvuoden tapauksista.
Eduskunta äänesti perjantaina niin kutsutusta ’’ensikertalaisuusalennuksesta’’. Ensikertalaisena tuomittu vapautuu vankilasta ehdonalaiseen normaalia aikaisemmin. Tähän asti rikoksentekijä on voitu tuomita ensikertalaisena myös, jos hän ei ole istunut vankilassa edeltäneenä viitenä vuotena.
Viikon suosituimmat
Toimeentulotuen kokonaisuudistus on menossa lausunnoille. Kyse on uudistuksesta, jota valtiovarainministeri Riikka Purran erityisavustaja Asmo Maanselkä on ajanut jo pitkään. - Olen kantanut pitkään huolta vain toimeentulotuen varaan jättäytyneistä, joita Suomessa on paljon. Vihdoin aiheeseen saadaan muutos ja heidät saadaan palveluiden ja työnhaun piiriin, Maanselkä iloitsee.
Etelä-Afrikassa valkoisiin maanviljelijöihin kohdistuvat väkivaltaiset hyökkäykset ja murhat ovat karua todellisuutta, mutta Suomessa media vaikenee niistä. Afrikaanien valta-asema päättyi 1990-luvulla, kun Nelson Mandelan johtama ANC-puolue nousi valtaan. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen on huolissaan siitä, että maanviljelijöiden turvallisuustilanne on kehittynyt yhä synkempään suuntaan.
Muutama päivä sitten Suomen Uutiset kirjoitti hallituksen uudistavan toimeentulotuen, joka nykymuodossaan ei ole työhön kannustava ja pahimmillaan tekee työnteosta kannattamatonta. Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra kiinnittää viestipalvelu X:n päivityksessään huomiota siihen, miten hurjia avustuksia esimerkiksi monilapsiset maahanmuuttajaperheet voivat saada.
Iltalehti kirjoittaa hallituksen esittämistä kiristyksistä laittomasti maassa oleskelevien eli ”paperittomien” terveyspalveluihin uutisessaan, jonka se on otsikoinut provosoivasti "Tuhansien pääsy terveydenhoitoon kiristyy". Perussuomalainen valtiovarainministeri Riikka Purra tarkentaa viestipalvelu X:ssä julkaisemassaan klikinsäästäjässä kiristysten kohdistuvan nimenomaan laittomasti Suomessa oleskelevien terveyspalveluihin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Ari Koponen esittää, että Suomeen on säädettävä laki, joka kieltää kasvojen peittämisen julkisilla paikoilla. Koposen tavoite on kieltää kasvoja peittävien huntujen, kuten burkan ja niqabin, käyttö.
Keskiviikkona 14.5. eduskunnassa käytiin keskustelu hallituksen esityksestä metsästyslain muuttamiseksi. Esitys koskee suurpetojen metsästyksen mahdollistamista. Hallitusohjelman mukaan suurpetopolitiikkaa on hoidettava tavalla, joka huomioi myös sosiaalisen kestokyvyn. Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen otti kantaa esitykseen omissa puheenvuoroissaan.
Yle ja STT väittivät hiljattain, että Riikka Purran ja perussuomalaisten linja Gazan suhteen on jäänyt epäselväksi. Purra oikoo väitteitä X:ssä.
Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius muistuttaa, ettei kannatus perussuomalaisten ajamille asioille ole muuttunut miksikään - gallupeista huolimatta.
Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra ottaa uusimmassa blogikirjoituksessaan esille opposition velkapuheen ja siihen perustuvan välikysymyksen. Purran mukaan opposition velkapuhe on röyhkeää.
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo, että ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi hallitus ei ole kohdistamassa autoiluun uusia toimia. Sen sijaan hallitus jatkaa vahvaa liikennepolitiikkaa tekemällä tänäkin kesänä merkittäviä parannuksia ja korjauksia maamme tiestön turvallisuuteen.
