LEHTIKUVA
Torstain eduskunnan kyselytunnilla kansanedustajat keskustelivat muun muassa hallituksen tekemästä toimeentulotuen kokonaisuudistuksesta. Perussuomalaisten kansanedustaja ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Mikko Lundén totesi puheenvuorossaan uudistuksen vahvistavan toimeentulotuen alkuperäistä tarkoitusta.
Vieraskielisten yliedustus niin työttömyyden kuin toimeentulotukimenojenkin kohdalla on merkittävää. Maahanmuuttajataustaisten työttömyys on liki kaksinkertaistunut vuodesta 2022. Samaan aikaan suomalaisten työttömyys on pysynyt lähes samalla tasolla.
– Toimeentulotukiuudistus astui voimaan tämän kuukauden alussa, ja sen tarkoituksena on vahvistaa perustoimeentulotuen roolia tilapäisenä apuna, totesi Mikko Lundén.
Perussuomalaiset korostaa, että ulkomailla syntyneiden työttömyysaste oli viime vuoden lopulla 19,3 prosenttia ja Suomessa syntyneiden noin 7,8 prosenttia. Tämän lisäksi iso osa työikäisistä ulkomaalaisista ei ole edes työttöminä vaan työvoiman ulkopuolella. Taustalla on muun muassa maahantulon perusteena olleet perheenyhdistämiset sekä Sanna Marinin hallituksen vapauttama opiskelijamuutto.
Lundén muistutti, että tiettyjen maahanmuuttajaryhmien työttömyys on Suomessa suurta.
– Kaikkiaan perustoimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvoi viime vuonna kolme prosenttia ja kustannukset nousivat viidenneksellä, ja toimeentulotuen saajissa vieraskielisillä on selkeä yliedustus.
Perussuomalaiset on lukuisia kertoja tuonut esille vastikkeettomaan rahanjakoon liittyviä ongelmia sekä liittänyt keskusteluun kansalaisuusperusteisen sosiaaliturvan. Kun rahaa jaetaan ilman velvoittavuutta, madaltaa se osaltaan tulijoiden halua integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan.
Hallitus korjaa uudistuksella nyt näitä ongelmia ja luo taloudellisesti kestävämmän sosiaaliturvamallin. Lundén mainitsi, että jatkossa kotoutumissuunnitelman laiminlyönti voi johtaa toimeentulotuen perusosan alentamiseen. Hän korosti perussuomalaisten kannattavan tätä uudistusta.
– Sosiaaliturvamenomme paisuvat paisumistaan, ja ne on saatava taittumaan. Aktiivinen sosiaalipolitiikka tarjoaa oikeuksien lisäksi velvollisuuksia, Lundén linjasi.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Toimeentulotuen uudistus tulee tänään voimaan maltillisella leikkauksella. Valtiovarainministeri Riikka Purra esittää samalla jo uudistuksen jatkamista, sillä Suomi ei kestä enää avokätisyyttä, joka pitää etenkin integroitumattomia maahanmuuttajia tuen varassa.
Helmikuun alussa voimaantuleva toimeentulotuen kokonaisuudistus vahvistaa toimeentulotuen viimesijaista ja väliaikaista luonnetta sekä kannustaa entistä enemmän kokoaikatyöhön ja ensisijaisten etuuksien hakemiseen. Uudistuksen tavoitteena on myös vähentää pitkäaikaista toimeentulotukiriippuvuutta sekä hillitä toimeentulotukimenojen kasvua ja tasapainottaa valtion taloutta.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
Ylisukupolvinen tukiriippuvuus on todellinen uhka, sillä tuhansien eurojen tukivirran ääreltä on vaikeata ponnistaa erityisesti matalapalkkaisiin töihin, tukiproblematiikkaan perehtynyt valtiovarainministerin erityisavustaja Asmo Maanselkä toteaa.
-Toimeentulotuki eli sosiaalijärjestelmän viimesijainen turva on menettänyt tarkoituksensa ja karannut käsistä. Siitä on tullut monille pääasiallinen tulonlähde, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kirjoittaa.
Viikon suosituimmat
Citroënin, Fiatin ja Chryslerin taustalla oleva autonvalmistaja Stellantis on ilmoittanut täyskäännöksestä sähköautoihin painottuneessa strategiassaan. Yhtiö tekee 22 miljardin euron alaskirjaukset, peruu useita sähköautomalleja ja lisää tuotantoa Yhdysvalloissa. Yhtiön tulevaisuutta ohjaa jatkossa kysyntä, eivät viranomaisten tai poliitikkojen määräykset.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra esittää, että Suomessakin otettaisiin käyttöön työvelvoite maahanmuuttajille sosiaaliturvan saamisen edellytyksenä.
Sisäministeri Mari Rantanen haluaa jatkaa maahanmuuttopolitiikan kiristyksiä sekä kansallisesti että EU-tasolla. Rantasen mukaan Suomella ei ole syytä ylläpitää löyhempiä maahanmuuttosääntöjä kuin muillakaan Euroopan mailla. Hänen mielestään mallia voisi ottaa Tanskan linjauksista.
Antifan aktivisti tuomittiin Unkarissa kahdeksan vuoden vankeuteen osallisuudesta Budapestissa kolme vuotta sitten tehtyihin poliittisiin joukkopahoinpitelyihin. Europarlamentin vasemmistoryhmä - johon myös Li Andersson kuuluu - on esittänyt tukensa tuomitulle "ei-binaariselle antifasistille". Vasemmiston meppien mielestä kyseessä oli antifasistinen toiminta, joka "ei ole terrorismia vaan demokraattinen velvollisuus".
Vantaan Korsossa syttyi 17. joulukuuta kerrostalossa räjähdysmäinen tulipalo, jonka todellinen syy on paljastunut tipoittain. Kyseessä oli polttopulloisku. Rikos liittyi ilmeisesti järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Epäilty 15-vuotias tekijä on vangittu jo kuukausi sitten.
Vasemmistolainen europarlamentaarikko Irene Montero käytti puheessaan väestönvaihto-ilmaisua. Hän toivoi, että maahanmuuttajat voisivat korvata äärioikeiston ja rasistit sekä saada Espanjassa kansalaisuuden ja äänioikeuden.
Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen on kuullut maailmalta ilouutisia somalikysymykseen: Somalian ja Saudi-Arabian tuore puolustussopimus vahvistaa Punaisenmeren alueen turvallisuutta ja vakautta. Tynkkynen korostaa, että sopimus romuttaa perusteet somalien turvapaikoille Euroopassa – kun Somalia ja Saudi-Arabia rakentavat turvallisuutta yhdessä, on somalien loogista suunnata kulttuurillisesti läheiseen naapurimaahan eikä arktiseen Suomeen.
Kohutusta empatiataulusta tuttuja identiteettipoliittisia hankkeita on nyt vaivihkaa ujutettu Tampereen uuden koulutuspoliittisen ohjelman osaksi. Asian esille nostanut perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius moittii etenkin kokoomusta ja keskustaa, jotka ovat hyväksyneet empatiataulun uudet sovellukset kaupunginhallituksessa.
Kun fyysisesti selvästi muita naisia vahvempi algerialainen nyrkkeilijä Imane Khelif voitti kultaa Pariisin olympialaisissa 2024 naisten sarjassa nousi esiin huoli naisten turvallisuudesta ja naisten urheilun reiluudesta. Nämä huolensa esittäjät leimattiin nopeasti transfobisiksi, tietämättömiksi tai jopa Kremlinin kätyreiksi.
Venäjä pyrkii vaikuttamaan laaja-alaisesti Suomeen. Eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon mukaan Suomessa ei tänä päivänä erityisemmin enää hyssytellä Venäjän vaikuttamispyrkimyksiä, mutta taustalla vaikuttaa sekin, että Venäjä ei ole onnistunut kovin hyvin.
