LEHTIKUVA
Rikoslakiin lisätään erilliset säännökset poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamisesta ja haittaamisesta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Tasavallan presidentti vahvisti lain tänään.
Tärkeä lakiuudistus turvaa poliisi- ja hälytystoiminnan häiriötöntä hoitamista.
– Ensihoitajiin, pelastajiin ja poliiseihin työtehtävissä kohdistettu väkivalta ja uhkailu ja muu toiminnan olennainen haittaaminen ei ole hyväksyttävää, oikeusministeri Leena Meri sanoo.
Poliisi- tai hälytystoiminnan vaikeuttamisena rangaistavaa on poliisin, ensihoidon tai pelastustoiminnan henkilökuntaa kohtaan kohdistuva väkivalta ja sillä uhkaaminen sekä näiden toimijoiden välineistöön ja ajoneuvoihin kohdistuvat teot, kuten anastaminen. Rikoksesta tuomitaan vankeuteen enintään neljäksi vuodeksi.
Rikoslakiin lisätään poliisi- tai hälytystoiminnan haittaamista koskeva rangaistussäännös, joka on vaikeuttamista lievempi tekomuoto. Haittaamisrikoksesta tuomitaan sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Rikoslain muutokset toteuttavat hallitusohjelman kirjaukset ensihoitohenkilöstön rikosoikeudellisen suojan vahvistamisesta ja ns. sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnista.
Ammattiliitto Jyty katsoo, että uudistus lähettää selkeän viestin: väkivaltaa ensilinjan auttajia kohtaan ei hyväksytä. Uudistus voi Jytyn mukaan myös vähentää väkivallan uhkaa ensihoidossa ja pelastustoimessa.
Jytyn pelastusalan neuvottelupäällikkö Pasi Jaakkola pitää muutosta merkittävänä parannuksena työturvallisuuteen, mutta korostaa, että uusi lainsäädäntö yksin ei riitä. Jaakkolan mukaan työpaikoilla tarvitaan edelleen koulutusta väkivallan tunnistamiseen, raportointiin sekä parempaa tukea oikeusprosesseissa.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Perussuomalaisten pitkään ajama tavoite niin kutsutun sinivilkkusabotaasin kriminalisoinnista etenee eduskunnassa. Lain tarkoituksena on suojata sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja ensihoidon henkilöstöä väkivallalta ja sen uhalta.
Ensihoidossa kohdattuun työväkivaltaan puuttuminen on ollut yksi perussuomalaisten ja alan liittojen pitkäaikaisimmista tavoitteista.
Viikon suosituimmat
Kansainvälinen talouslehti Financial Times (FT) on julkaissut analyysin Suomen ja Espanjan työmarkkinoiden kehityksestä. Lehden artikkeli tarjoaa kylmää vettä niiden suomalaisten puolueiden niskaan, jotka ovat vuosia väittäneet kehitysmaamaahanmuuton olevan ratkaisu Suomen huoltosuhdeongelmiin ja työvoimapulaan. FT:n analyysi osoittaa selvästi, miksi Suomen korkean osaamisen talousmalli ja SDP:nkin haikailema massasiirtolaisuus ovat täysin yhteensopimaton yhtälö.
Kansanedustaja Joakim Vigelius kritisoi Ylen sisältövalintoja ja rahoitusta. Hänen mukaansa yhtiö on etääntynyt julkisen palvelun ydintehtävistään ja käyttää verovaroja liiaksi viihteeseen. Vigelius ehdottaa 100 miljoonan euron budjettileikkausta ja painopisteen siirtämistä luotettavaan uutisointiin, kriisiviestintään ja suomalaisen kulttuurin tukemiseen.
Perussuomalaisten 3. varapuheenjohtaja Simo Grönroos tyrmää väitteet maahanmuuton tarpeellisuudesta. Tilastot osoittavat, että maahanmuutto maksaa Suomelle miljardeja.
Alaikäisen somalitytön salakuljettaminen Suomeen johti järjestäytyneen ihmissalakuljetusryhmän paljastumiseen. Käräjäoikeus on tuominnut kaksi ryhmän jäsentä ehdottomiin vankeusrangaistuksiin.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpää on jättänyt kirjallisen kysymyksen Siviilipalveluskeskuksen järjestämän koulutuksen sisällöstä. Kansanedustajien korviin on kantautunut huolestuttavia tietoja, miten keskus kouluttaa siviilipalvelukseen osallistuvia.
Intiasta Suomeen opiskelemaan vuonna 2021 tullut mies on tuomittu neljän vuoden vankeuteen lapsenraiskauksesta ja huumausainerikoksesta.
Kesäkuu tuo mukanaan tutun rituaalin: vihervasemmisto vaatii kuntia liputtamaan sateenkaarilipulla, ja kunnat jakautuvat. Suomen lipun nostamisesta on laki. Pride‑liputuksesta ei. Kieltäytyviin kuntiin kohdistuu poliittista painostusta kuin kyse olisi virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Southamptonissa puhkesi rajuja mielenosoituksia, kun paikallisen opiskelijan puukotuksesta julkaistiin poliisin haalarikameralla taltioima video. Poliisi laittaa kuolevan käsirautoihin, koska puukottaja syyttää tätä rasistisesta hyökkäyksestä. Nyt Britanniassa selvitetään, mikä rooli etnisellä erityiskohtelulla oli traagisissa tapahtumissa.
Ulkomaalaisten vankien maasta poistamisen edellytyksiä selvittävän tutkimuksen on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä.
Poliisina ja tutkinnanjohtajana työskennellyt perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen arvioi, että huumerikollisuuden kansainvälistymisen ensimerkit sekä nuorten rikollisuuden ongelmat olivat nähtävissä jo vuosia sitten. Hänen mukaansa viranomaiset ja poliitikot eivät kuitenkaan käsitelleet kehitystä julkisuudessa riittävän avoimesti.
Lue lisää
Lue lisää
Lue lisää
