Kansalliseen turvallisuuteen suhtaudutaan nyt vakavasti – ”Jatkossa terrorismia voidaan entistä paremmin estää etukäteen”

Euroopan komissiolta tiedonanto maahanmuutosta – Tynkkynen vaatii ulkorajojen tukkimista ja tiukkaa palautuspolitiikkaa: ”Olemme nähneet tarpeeksi, olemme saaneet tarpeeksi”

Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso Ruotsissa: Liika älylaitteiden käyttö heikentää lasten hyvinvointia

Garedewilta toimenpidealoite nuoren määritelmän kaventamiseksi nuorisolaissa: 10-vuotiaat ja 29-vuotiaat eivät kuulu samoihin nuorteniltoihin

Etelä-Amerikan Elon Musk ei kuvia kumarra – aikoo laittaa Argentiinan talouden paraatikuntoon vaikka väkisin

Merituulivoiman rakentamisesta kannattamatonta –  kohoavat kustannukset, lisääntynyt kilpailu ja inflaatio syövät katteet

Keskisuomalaisen päätoimittaja Yle-pomo Riikka Räisäsestä: Näillä näytöillä joku muu päätoimittaja olisi jo eronnut

Poliisi nappasi Helsingin yliopiston kunniatohtorin kiinni kahdesti – ensin Kööpenhaminassa, sitten Tukholmassa

Halla-aho: Arvelen, että moni muukin kuin persukansa alkaa ymmärtää Ylen prioriteetteja – ”Leikkausvaraa riittää myös tulevaisuudessa”

Antikainen: Yle on väärässä – uutiset somaliaksi ja arabiaksi eivät auta sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan

Purra oudoksuu Ylen valikoivaa tarmokkuutta – Jos väläytetään jopa Pikku Kakkosen tai MM-hiihdon lakkauttamista, miten rahaa ja energiaa riittää somalian- ja arabiankielisiin uutislähetyksiin?

ensihoitajat

Suomalainen terveydenhuolto on ajautunut lähes kaoottiseen tilaan, mikä näkyy esimerkiksi sairaalapäivystyksien ruuhkautumisena. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) alueella sairaaloiden päivystyksissä voi joutua odottamaan jopa vuorokausia. Potilaiden vuodepaikoista on pulaa, eikä hoitajia ole tarpeeksi.

Ylen A-studiossa eilen perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) antoi ympäripyöreän kommentin terveydenhuollon kaoottisesta tilanteesta sekä omasta onnistumisestaan hyvien hoitopalvelujen tarjoamisessa.
– Meidän kaikkien tehtävä on tarjota hyvää hoitoa, ja siihen laki velvoittaa, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjät huolehtivat tästä. Ja kun katsomme näitä toimijoita, niin osa tähän pystyy ja osa ei, Kiuru vastasi ja jatkoi, että tilanteen taustalla ovat myös korona ja palveluketjujen ongelmat.
Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen kuvaa tilannetta, jossa ihmiset eivät pääse hoitoon, surulliseksi. Juvosen mukaan päivystyksien ruuhkaan voidaan vastata myös ensihoitajien koulutusmääriä lisäämällä.
&#8211; Olisi syytä avata lisäkoulutuspaikkoja. Miksei vaikka koulutushakua voisi avata uudelleen jo ensi vuoden alusta, sillä ensihoitajat työllistyvät juurikin päivystykseen. Päivystyksiin voitaisiin tällä hetkellä käyttää myös vuokratyövoimaa. Ensin on toki selvitettävä vuokratyövoiman saatavuus ja hinta, koska jos julkisella sektorilla ei ole tarjolla palvelua, sitä on pakko alkaa ostaa, Juvonen sanoi.
Raha ratkaisee
Juvosen mukaan vakavaan tilanteeseen tulee laajemmin vastata kaikilla käytettävissä olevilla keinoilla.
&#8211; Yleisesti ottaen tärkeitä ovat työhyvinvointi, hyvä johtaminen, hyvä esimiestyö, hyvät työkalut ja toimivat järjestelmät, jotta työaika ei kulu järjestelmien ongelmien selvittämiseen, vaan on mahdollisuus keskittyä potilaaseen. Näin päivystys saadaan toimimaan, Juvonen sanoi.
A-studiossa mukana ollut sairaanhoitaja Nizo Dara huomautti, että terveydenhuollon ongelmat ovat olleet olemassa jo vuosikymmeniä. Hoitajat ovat kyllästyneet arvostuksen puutteeseen, huonoon palkkaan ja siihen, ettei hoitajia kuunnella.
Kiurun mukaan hän on esittänyt 700 miljoonaa lisätalousarviossa hoito- ja hoivavelkaan. Juvonen sanoi, että tuleville hyvinvointialueille tarvitaankin reilusti lisärahaa valtiolta.
&#8211; Pitkäaikaisten hoivapaikkojen alasajo on ollut suuri virhe. Tarvitaan lisää hoivapaikkoja. Myös hoitajia voidaan houkutella rahalla. Hyvä johtaminen on tärkeää, mutta myös raha aina ratkaisee.
Hallitus keskittyy laittomasti maassa olevien palveluihin
Uudet hyvinvointialueet aloittavat ensi vuoden alussa, ja perussuomalaiset on nostanut useaan otteeseen esille alueiden puuttuvan rahoituksen.
Perussuomalaiset julkaisi äskettäin vaihtoehtobudjetin, jossa julkisia varoja priorisoidaan. Näin rahaa jää enemmän osoitettavaksi terveydenhuoltoon.
&#8211; Me haluamme järjestää suomalaisten rahoilla suomalaisille hoitopalveluja, Juvonen sanoi ja heitti piikin Sanna Marinin (sd.) johtamalle hallitukselle.
&#8211; Meillä on nyt Suomessa päivystyskriisi. Mikä olisikaan sen parempaa kuin se, että hallitus ei toisi esityksiä, jotka esimerkiksi turvaavat laittomasti maassa oleville kiireettömät terveydenhuoltopalvelut, kun suomalaisetkaan eivät usein pääse hoitoon.
&nbsp;

Terveydenhuolto kriisissä – perussuomalaiset priorisoisi julkisen rahan käyttöä: Suomalaisten rahoilla tulee järjestää suomalaisille hoitopalveluja

Perussuomalaisten kansanedustaja Arja Juvonen on järkyttynyt Uuden lastensairaalan leikkausjonoista. Tällä hetkellä yli viisikymmentä lasta on joutunut odottamaan sydänleikkaukseen pääsyä yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan. Tilanne johtuu teho-osastojen vaikeasta henkilöstöpulasta.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) on tehnyt itsestään ilmoituksen aluehallintovirastoon ja Valviraan koskien Uuden lastensairaalan leikkausjonoja. Helsingin Sanomien mukaan sydänleikkausta odottaa parhaillaan 117 lasta, joista 51 on odottanut yli hoitotakuun rajaaman maksimiajan, 180 vuorokautta. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tilanne on seurausta teho-osastojen henkilökuntapulasta, jonka seurauksena tehohoitopaikkoja ei voida pitää auki eikä leikkauksia tehdä.
&#8211; Tilanne on järkyttävä. Sydänsairaita lapsia jää hoitamatta. Tehohoitajapula on tiedostettu jo koronakriisin alkaessa, mutta asiaa ei ole saatu vieläkään korjattua. Nyt tarvitaan akuutit ja nopeat koulutuspoliittiset toimet. Ministeriöiden on viipymättä laadittava tilanteen korjaamiseksi pelastussuunnitelma, joka otetaan käyttöön jo tämän vuoden puolella, kansanedustaja Arja Juvonen (ps.) vaatii.
Tehohoidon kriisi ei ratkea itsestään
Koulutuspolkuja on muokattava siten, että sairaanhoitajiksi opiskeleville ja tehohoidosta kiinnostuneille järjestetään tehohoidon intensiivisiä koulutusmoduuleja. Lisäkoulutusta olisi ryhdyttävä järjestämään yliopistosairaaloiden, ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen kautta, ja sen tulisi olla maksutonta ja opiskelijalle tuettua.
&#8211; Tehohoidon henkilöstöpula ei ratkea itsestään, vaan tilanne korjaantuu ainoastaan koulutuksen lisäämisellä, ja siihen tarvitaan hallitukselta rahoitus. Tehohoidon koulutuksen tulee olla mahdollista myös lähihoitajille, joiden osaaminen on otettava myös käyttöön. Sairaaloissa ja ensihoidossa työskentelee jo nyt on erittäin osaavia lähihoitajia. Myös eläkkeellä olevien tehohoitajien halukkuutta ja mahdollisuutta tehdä sijaisvuoroja sekä päivittää osaamistaan tulisi kartoittaa. Suomesta ulkomaille siirtyneitä hoitajia on ryhdyttävä houkuttelemaan takaisin. Kun on hätä, on toimittava heti, Juvonen linjaa.
Hoitajien koulutuspaikkamäärät tuplattava
Perustason ensihoitaja (lähihoitaja) &#8211; ja ammattikorkeakoulun ensihoitajien (sairaanhoitaja) koulutuspaikkamäärät on Juvosen mukaan tuplattava.
&#8211; Kevään 2022 ammattikorkeakoulujen yhteishaussa ensihoitajaksi pääsi opiskelemaan 320 hakijaa. Hakijoita oli 8 796, eli yhtä aloituspaikkaa kohti oli yli 27 hakijaa. Suomessa ei ole varaa tällaisiin tilastoihin. Jos ensihoito on alana näin kiinnostava, opiskelupaikkoja tarvitaan runsaasti lisää, kun sote-ammattilaisista on huutava pula eikä tilanne näytä ainakaan helpottamisen merkkejä. Hyvä alku olisi tuplata ensihoitajakoulutuksen aloituspaikkojen määrä, Juvonen ehdottaa.
&nbsp;

Juvonen järkyttynyt hoitotakuun tilanteesta lasten sydänleikkauksissa: Tehohoidon kriisin ratkaisu vaatii välittömiä toimenpiteitä

Suomen Kuntaliitto <a href="https://www.sttinfo.fi/tiedote/uhka--ja-vakivaltatilanteet-edelleen-kasvussa-ensihoidossa---pelastuslaitokset-huolissaan-fyysisen-vakivallan-lisaantymisesta-tehtavilla?publisherId=2133&amp;releaseId=69901801" target="_blank" rel="noopener noreferrer" data-auth="NotApplicable">tiedotti</a> viime viikolla, kuinka uhka- ja väkivaltatilanteet ovat edelleen kasvussa ensihoidossa. Fyysisen väkivallan tapauksia kirjattiin jopa 130 prosenttia edellistä vuotta enemmän. Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen vaativat kovempia tuomioita ensihoitajiin kajoamisesta.

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen ovat tehneet jo vuonna 2019 lakialoitteen, jossa esitetään ensihoitajien rinnastuvan virkamiehiin, joka tällä tavoin ankaroittaisi myös heihin kohdistetusta väkivallasta seuraavia rangaistuksia.
&#8211; Pelastuslaitokset ovat huolissaan, sillä väkivalta tai sen uhka ensihoitajia kohtaan on entistä enemmän kasvava ilmiö. Olemme peräänkuuluttaneet toimenpiteitä hallitukselta useaan otteeseen, mutta vetoomuksemme ovat kaikuneet kuuroille korville, Mari Rantanen kertoo.
<h4>Selkeä viesti yhteiskunnalta</h4>
Kansanedustajakaksikon mukaan lakimuutos ja kovemmat tuomiot ensihoitajiin kajoamisesta auttaisivat osaltaan ennaltaehkäisemään väkivaltatilanteita.
&#8211; Kun kansalaiset tiedostavat, että ensihoitajan pahoinpitelystä saa ankaramman rangaistuksen kuin nyt, niin kyllä se selkeä viesti yhteiskunnalta on ja voisi toimia ennaltaehkäisevänä toimena. Valitettavasti trendi on menossa siihen suuntaan, että ensihoitajan univormu ei suojaa vaan on pikemminkin punainen vaate väkivallan tekoon, Jari Ronkainen sanoo.
<h4>Väkivaltaan on puututtava nyt</h4>
Lakimuutoksen lisäksi Rantanen ja Ronkainen ovat esittäneet, että ministeriöt käynnistäisivät ensihoidon ja pelastusalan kanssa yhteistyössä työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen.
&#8211; Väkivaltaan ja sen uhkaan pitää puuttua nyt ennen kuin se pahenee entisestään. On kestämätöntä, että jotain todella pahaa pitää sattua, ennen kuin muut päättäjät heräävät tilanteeseen, kansanedustajakaksikko pelkää.

Rantanen ja Ronkainen ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta: ”Pitääkö pahimman tapahtua, ennen kuin ilmiöön herätään?”

Perussuomalaisten kansanedustajien Mari Rantasen ja Jari Ronkaisen tekemä lakialoite saapuu tänään eduskunnan lähetekeskusteluun. Lakialoitteessa esitetään rikoslakiin pykälää ensihoitajan väkivaltaisesta vastustamisesta, josta on tuomittava vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
&#8211; Olemme uusineet viime kaudella tekemäni lakialoitteen. Ensihoidon ja pelastusalan ammattiliitot Tehy, Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Palomiesliitto ja Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ovat yhdessä vedonneet tämän lain säätämiseksi, Jari Ronkainen kertoo.
Alan ammattilaisia kuunneltava
Ensihoitoalan Systole-lehdessä ilmestyi vuoden ensihoitajien julkilausuma, jossa toivottiin, ettei ensihoitajien turvallisuuteen konkreettisesti vaikuttava aloite jäisi puoluepolitikoinnin jalkoihin. Vuoden ensihoitaja -palkinto on jaettu vuodesta 2011 lähtien tunnustuksena ansiokkaasta työstä ensihoitoalalla.
&#8211; Toivomme, että tässä asiassa kaikki puolueet kuuntelisivat alan ammattilaisia ja puuttuisivat lainsäädännöllä siihen kehitykseen, jossa ensihoitajat joutuvat yhä useammin kokemaan väkivaltaa tai sen uhkaa, Mari Rantanen vetoaa.
Lakimuutoksella voimakas viesti
Rantasen ja Ronkaisen mukaan lakimuutos on ensimmäinen ensihoidon työturvallisuuteen puuttuva toimenpide. Ensihoitajien työturvallisuuteen tarvitaan myös muita toimia.
&#8211; Lakimuutos on ensimmäinen askel ensihoitajien työturvallisuuden parantamisessa ja voimakas viesti lainsäätäjiltä ja yhteiskunnalta. Asiassa pitää myös reagoida nyt eikä vasta sitten kun joku loukkaantuu vakavasti tai kuolee. Toivomme lisäksi, että sosiaali- ja terveysministeriö ja sisäministeriö käynnistäisivät yhteistyössä mahdollisimman pian ensihoidon ja pelastusalan työturvallisuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen hankkeen, Rantanen ja Ronkainen sanovat.

Lakialoite ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan rangaistuksien koventamiseksi tänään lähetekeskustelussa

Perussuomalaiset kansanedustajat Mari Rantanen ja Jari Ronkainen tekivät tänään eduskunnassa lakialoitteen, jossa esitetään kovempia rangaistuksia ensihoitotehtäviä suorittaviin henkilöihin kohdistuvasta väkivallasta. 

Kyse on Jari Ronkaisen edellisellä kaudella tekemän lakialoitteen uusimisesta.
&#8211; Lakialoitteessamme esitämme, että ensihoidollisessa tehtävässä toimivan henkilön väkivaltaisesta vastustamisesta tuomittaisiin vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi.
Auttajaa ei enää kunnioiteta
Suomen Ensihoitoalan Liiton tekemässä kyselyssä yli 90 % vastaajista koki työssään uhka- ja väkivaltatilanteita. Joka neljäs vastaaja oli joutunut pahoinpitelyn kohteeksi.
&#8211; Auttajaa ei enää kunnioiteta. Ensihoitajien työvaate ei enää suojaa päälle käymiseltä, vaan tilanne on kääntynyt pikemminkin päinvastaiseksi, ensihoitajanakin toiminut Mari Rantanen toteaa.
Pahoinpitelystä vankeutta
Rikoslaissa säädetään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, mutta ensihoitoa ei rinnasteta virkatehtäviin. Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta tuomitaan pahoinpitelynä ja johtaa usein sakkorangaistuksiin.
&#8211; Työn arvostuksen ja väkivallan ennaltaehkäisemisen kannalta olisi tärkeää, että ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta annetut rangaistukset saataisiin samalle viivalle virkamiehen väkivaltaisen vastustamisen kanssa. Ensihoitajan pahoinpitelystä tulisi lähtökohtaisesti tuomita vankeusrangaistus, sanoo Rantanen.
Ongelma ei ole kadonnut
Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Palomiesliitto SPAL ja Tehy ovat aiemmin julkisuudessa vaatineet esitetyn kaltaista muutosta rikoslakiin. Kansanedustajakaksikko aloitti allekirjoitusten keräämisen lakialoitteeseensa.
&#8211; Ensihoitajat joutuvat kohtaamaan väkivaltaa yhä useammin, ongelma ei ole kadonnut mihinkään. Toivomme, että lakialoite saadaan tällä kaudella maaliin, Ronkainen kertoo.

Rantanen ja Ronkainen tekivät lakialoitteen ensihoitajiin kohdistuvan väkivallan rangaistuksien koventamiseksi

Vuosia valmistelussa ollut potilaan itsemääräämisoikeutta koskeva asiakas- ja potilaslaki ei mene läpi tälläkään hallituskaudella. Palaute lausuntokierroksella oli niin kriittistä, etteivät virkamiehet usko ehtivänsä saamaan lakia enää valmiiksi.

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkaisen mukaan asiakas- ja potilaslaki kokonaisuutena tarvittaisiin mitä pikimmin, mutta nyt kaatunut esitys oli sisällöltään niin huono, että laki toteutuessaan olisi ollut ensihoitotyön kannalta aivan hirveä.
Ensihoitajien tilanne hälyttävä
Muiden muassa Palomiesliitto ja Ensihoitoalan liitto ovat ottaneet kantaa esitystä vastaan.
&#8211; Esityksen sisältö oli sellainen, että virkamiehetkin olivat ihmeissään, kuinka paljon korjattavaa sieltä löytyi. Ensihoitajien tilanne Suomessa on suorastaan hälyttävä. Olen itse tehnyt lakialoitteen rikoslain muuttamiseksi siten, että ensihoitotehtävää suorittavan henkilön väkivaltaisesta vastustamisesta tuomittaisiin yhtä ankarasti kuin poliisin vastustamisesta.
&#8211; Lausuntokierroksella kaatunut esitys käänsi ajatuksen päälaelleen esittämällä, että ensihoitajien voimankäyttöoikeutta lisättäisiin, mutta edelleenkään heillä ei olisi työtään suorittaessaan lain suojaa, Ronkainen kertoo.
Virkamiehet nostivat kädet pystyyn
Nyt virkamiehet ovat nostaneet asiassa kädet pystyyn, koska paukut eivät enää riitä soten viedessä kaiken ajan lainvalmistelutyöltä.
Ronkaisen mielestä asiakas- ja potilaslain saaminen eteenpäin olisi ollut äärimmäisen tärkeää, mutta soten takia tuntuu kaikki lainvalmistelutyö olevan jumissa.
&#8211; Olisiko viisainta jo nostaa kädet pystyyn sotenkin osalta, että saataisiin muutakin lainvalmistelutyötä eteenpäin? Kun virkamiehetkin yllättyivät siitä, miten paljon korjattavaa asiakas- ja potilaslakiesityksestä löytyi, se kertoo siitä, että valmistelu on ollut huonoa, sanoo Ronkainen.

Asiakas- ja potilaslaki kaatui lausuntokierroksella – ”Lain valmistelu on ollut huonoa”

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen teki kesäkuussa aloitteen rikoslain muuttamiseksi siten, että ensihoitotehtävää suorittavan henkilön väkivaltaisesta vastustamisesta tuomittaisiin yhtä ankarasti kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisestakin.

&#8211; Lähtökohta lakialoitteelleni on jatkuvasti ensihoitajia kohtaan lisääntynyt väkivallan uhka ja aloitteella on kaksi pyrkimystä. Ensinnäkin rangaistusasteikon korotuksella olisi ennalta ehkäisevä vaikutus, sillä se nostaisi kynnystä käydä ensihoitajien kimppuun.
&#8211; Toiseksi se antaisi selkeän viestin siitä, että ensihoitajiin kohdistuvaan väkivaltaan suhtaudutaan äärimmäisen vakavasti ja osaltaan nostaisi ammattikunnan arvostusta enemmän sille tasolle, jolle se kuuluu. Periaatteessa on aivan yhtä rangaistavaa hyökätä ensihoitajan kuin poliisinkin kimppuun, Ronkainen painottaa.
Ensihoitajat jäivät kuulematta
Sosiaali- ja terveysministeriö lähetti heinäkuussa lausuntokierrokselle luonnoksen hallituksen esityksestä uudeksi asiakas- ja potilaslaiksi.
&#8211; Hallituksen luonnoksessa lakialoitteessani esittämä ajatus on käännetty täysin päälaelleen. Osa poliisin tehtävistä ja virkavastuusta siirrettäisiin ensihoitajille, mutta ilman virkamiehelle kuuluvaa lainsuojaa, Ronkainen ihmettelee.
&#8211; Lakiluonnoksessa ensihoitajille suunnitellaan rajoitustoimenpiteitä potilaita kohtaan, jotka käytännössä tulisivat olemaan täysin toinen juttu kuin ministeriön paperilla. Erityisen moitittavaa on lisäksi se, että alun perin ministeriö ei pyytänyt lausuntoa ensihoitajilta, joiden tehtäviin lakimuutos tulisi perinpohjaisesti vaikuttamaa.
Poliisin tehtävät kuuluvat poliisille
Ronkaisen mielestä on selvää, että ensihoidon kohtaamien asiakkaiden rajoittamistoimenpiteet tulevat johtamaan siihen, että väkivalta ensihoitajia kohtaan lisääntyy.
&#8211; Ratkaisu ei olekaan siirtää resurssipulasta kärsivän poliisin tehtäviä ja toimintavaltaa ensihoidolle, vaan lisätä poliiseja, Ronkainen painottaa.
&#8211; Hoitajien tulee ensisijaisesti keskittyä siihen tehtävään, johon heidät on koulutettukin eli potilaiden välittömään auttamiseen. Tämän tehtävän suorittamiseen ensihoitajat tarvitsevat kuitenkin sellaisen lakien ja resurssien tarjoaman suojan, jonka kanssa ministeriön kaavailemat muutokset ovat täydessä ristiriidassa.

Ronkainen: Ministeriön esitys tekisi ensihoitajista varttipoliiseja?

Perussuomalaisten kansanedustaja Jari Ronkainen jätti tänään usean kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen rikoslain muuttamiseksi. Aloitteessa esitetään, että ensihoitajiin kohdistetusta väkivallasta tuomittaisiin yhtä ankarasti kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

&#8211; Ensihoitajat suorittavat julkista pelastus- ja ensiaputehtävää välittömän avun tarpeessa olevien hädänalaisten ihmisten auttamiseksi. Ei ole millään tasolla hyväksyttävää, että he joutuvat yhä useammin kohtaamaan väkivaltaa työssään!Ronkainen kertoo.
Pahoinpitelystä vankeutta
Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Palomiesliitto SPAL ja Tehy ovat vaatineet esitetyn kaltaista muutosta rikoslakiin. Tällä hetkellä ensihoitajiin kohdistuva väkivalta tuomitaan pahoinpitelynä ja johtaa usein vain sakkorangaistuksiin.
&#8211; Kyllä ensihoitajan pahoinpitelystä tulisi lähtökohtaisesti tuomita vankeutta. Se olisi tärkeää jo ammatin arvostuksen ja väkivallan ennaltaehkäisemisenkin kannalta, Ronkainen toteaa.
Voimakasta viestiä lainsäätäjiltä
Seuraavaksi lakialoite etenee eduskunnan täysistunnon lähetekeskusteluun. Täysistunto päättää, mihin valiokuntaan aloite lähetetään käsiteltäväksi.
&#8211; Toivon, että salissa syntyy rakentavaa keskustelua ja valiokunnan jäsenet saavat hyviä evästyksiä lainmuutoksen valmistelemiseksi. Olisi mielestäni huutava vääryys, jos eduskunnan ratkaisut eivät antaisi voimakasta signaalia ensihoitotyön turvaamiseksi, sanoo Ronkainen.

Ronkainen jätti aloitteen rikoslain muuttamiseksi: Ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta kovemmat rangaistukset

Perussuomalainen kansanedustaja Jari Ronkainen jätti tänään lakialoitteen, jossa esitetään kovempia rangaistuksia ensihoitotehtäviä suorittaviin henkilöihin kohdistuvasta väkivallasta.

Ensihoitajat ovat joutuneet kohtaamaan väkivaltaa työssään yhä useammin. Suomen Ensihoitoalan Liiton tekemässä kyselyssä yli 90 % vastaajista koki työssään uhka- ja väkivaltatilanteita.
&#8211; Ensihoitajien työvaate ei enää suojaa päälle käymiseltä, pikemminkin tilanne on päinvastainen, Ronkainen toteaa.
Ensihoitajat samalle viivalle poliisien kanssa
Rikoslaissa säädetään virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta. Ensihoito on julkista tehtävää, mutta ensihoitajia ei rinnasteta virkamiehiin. Tulkinta on sama, vaikka ensihoitajana toimisi pelastuslaitoksen viranhaltija. Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta tuomitaan pahoinpitelynä ja johtaa usein sakkorangaistuksiin.
&#8211; Työn arvostuksen ja väkivallan ennaltaehkäisemisen kannalta olisi tärkeää, että ensihoitajat saataisiin samalle viivalle kuin poliisit mitä tulee rangaistusten tasoon. Ensihoitajan pahoinpitelystä tulisi lähtökohtaisesti tuomita vankeutta, sanoo Ronkainen.
Oikeusministeri ei ole tarttumassa ongelmaan
Suomen Ensihoitoalan Liitto, Suomen Palomiesliitto SPAL ja Tehy ovat vaatineet esitetyn kaltaista muutosta rikoslakiin. Edustaja Ronkainen on aloittanut allekirjoitusten keräämisen lakialoitteeseensa.
Lakialoitteella on paremmat menestymisen mahdollisuudet, mikäli se kerää yli sadan kansanedustajan allekirjoituksen.
&#8211; Tammikuussa tekemääni kirjalliseen kysymykseen saadun vastauksen perusteella oikeusministeri ei ole tarttumassa asiaan. Siksi päädyin tekemään lakialoitteen ja toivon, että kaikki kansanedustajat ovat valmiita antamaan viestin siitä, että väkivaltaa ensihoitajia kohtaan ei hyväksytä missään muodossa, Ronkainen kertoo.