

Helsingin Sanomien datajournalismia, jossa toimitus äänestytti, pitäisikö virolaisia kutsua esimerkiksi villisioiksi vai viruksiksi. / Archive.org
Vielä äskettäin HS yllytti suomalaisia keksimään pilkkanimiä virolaisille – toimituksen suosikkeihin kuuluivat ”raivot”, ”vorolaiset”, ”villisiat”, ”varttiryssät” ja ”virukset”
Vuonna 2015 Helsingin Sanomien toimitus oli erikoisen ongelman äärellä – siltä puuttui pilkkanimi, jolla virolaisia voisi ivata. Toimitus päätyi joukkoistusprojektiin, jossa se äänestytti, mikä olisi virolaisille sopivin pilkkanimi.
”Miten kutsuisimme virolaisia?”, kysyi HS kuukausiliitteessä 3.4.2015.
Lehti kirjoitti: ”Virolaisilla ei ole suomen kielessä kunnollista kutsumanimeä, pilkkanimestä puhumattakaan. Pyysimme siksi lukijoilta ehdotuksia, ja niitä tulikin satoja. Ohessa ovat äänestykseen valitut kolmekymmentä ehdotusta. Virolaisten lempinimi julkistetaan toukokuun Kuukausiliitteessä.”
HS-toimitus valitsi äänestykseen 30 suosikki-pilkkanimeä. ne irvailevat virolaisten köyhydelle, alkoholinkäytölle, reppanuudelle, ”pesimiselle” ja pelkuruudelle.
Lisäksi lehti pilkkaa virolaisia viinaanmeneviksi, ahneiksi, varkaiksi ja sioiksi. Hätkähdyttävimmät HS-toimituksen suosioon päässeet ivasanat ovat ”vorolaiset”, ”villisiat”, ”varttiryssät” ja ”virukset”.
Pilkkanimiehdotuksia (juttu jatkuu kuvan alla):
Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves hämmästyi kansaansa kohdistuvaa HS-ryöpytystä. Hän kirjoitti sosiaalisessa mediassa olevansa sanaton.
Asiasta kanneltiin julkisen sanan neuvostoon.
Helsingin Sanomien silloinen päätoimittaja Kaius Niemi puolusti lehtensä kirjoitusta vetoamalla pakinatyyliin. Hän myös totesi, että ”halventamisen sijaan pyrkimyksenä oli ”nostaa virolaiset kansakunnaksi kansakuntien joukkoon”. ”Fokus oli päätoimittajan mukaan enemmänkin maaotteluhengessä kuin esimerkiksi Suomessa asuvan virolaisväestön stereotypisoinnissa.”
HS sai julkisen sanan neuvostolta vapauttavan päätöksen. Perustelu: ”Äänestyksen ironisen ja juttujen pakinanomaisen luonteen vuoksi lehti ei rikkonut Journalistin ohjeita.”
JSN-Päätös on jokseenkin ristiriitainen sen kanssa, että HS oli merkinnyt juttunsa ”datajournalismiksi”.
Nykylainsäädännön puitteissa HS olisi todennäköisesti saanut kirjoituksestaan syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vuonna 2015 ajat olivat kuitenkin kovin toisenlaiset.
HS-juttu löytyy täältä >
Pilkkanimilista löytyy kokonaisuudessaan täältä >
Kuvakaappaus jutusta täällä >
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


Puhemies Halla-aho: Suomen ja Viron suhteet ovat nyt läheisemmät kuin koskaan – ”Venäjän hyökkäyssota alleviivaa tarvetta vahvemmalle yhteistyölle monella alalla”
Viikon suosituimmat

Ideologinen pakkoruokinta alkaa vuonna 2026 – Antikainen: Helsinki kieltää lihan lapsilta
Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan viisivuotissuunnitelman mukaan kouluissa ja päiväkodeissa ei enää tarjota kinkkuleikkeitä vuodesta 2026 alkaen. Vuoteen 2030 mennessä lihaa olisi tarjolla vain kahdesti viikossa ja joka toinen viikko ainoastaan kerran.

Professori Vesa Kanniainen julkaisee maahanmuuttolukunsa kirjana: Lähi-idästä ja Afrikasta saapuvat aiheuttavat eniten kustannuksia julkiselle taloudelle
Professori emeritus Vesa Kanniaisen analyysi maahanmuuton nettokustannuksista Euroopassa herätti huomiota alkusyksystä. Analyysia esittelevää YouTube-videota ja Kanniaisen haastattelua on ladattu tähän mennessä 130 000 kertaa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue päätti: Laittomasti maassa oleville laajemmat terveyspalvelut – perussuomalaiset vastusti
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto päätti eilen pitää laajemmat terveyspalvelut laittomasti maassa oleville. Suomen hallitus kuitenkin esittää, että viranomaiset rajaavat palveluita hieman. Varha oli jo ottamassa tulevan lakimuutoksen täysimääräisesti huomioon, mutta nyt alue aikoo kuitenkin tarjota laajempia palveluita.

10-vuotias tyttö raiskattiin – protestit vastaanottokeskuksella Dublinissa jatkuvat jo toista iltaa
Dublinissa on ollut väkivaltaisia mellakoita kahtena peräkkäisenä iltana, koska karkotettavaksi määrätyn turvapaikanhakijan epäillään raiskanneen 10-vuotiaan tytön vastaanottokeskuksessa. Poliitikot tuomitsevat mellakoinnin, mutta eivät ole valmiita antamaan kansalaisille mahdollisuutta vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan väkivallattomin ja demokraattisin keinoin.

Teemu Keskisarja: Totuus kansanedustajien laiskottelusta, josta media vaikenee

Keskusta ja SDP lakkauttamassa Ivalon yöpäivystyksen – vastoin lakia ja alueellista tasa-arvoa
Keskusta synnytti hyvinvointialueet lakeineen, keskittämisasetuksineen ja rahoitusmalleineen. Nyt sama puolue johtaa Lapin hyvinvointialuetta – ja haluaa lakkauttaa Ivalon yöpäivystyksen. Päätös on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, mitä keskusta on julkisuudessa väittänyt puolustavansa.

Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin vandalisoimalla kokouskeskusta Brightonissa
Transaktivistit yrittivät estää feministien konferenssin rikkomalla kokouskeskuksen ikkunoita, koska tapahtuma oli heidän mielestään "transfobinen". Paikallinen vihreiden kansanedustaja kommentoi vandalismia sanoen, että Brightonin valitseminen kokouspaikaksi oli provokaatio ja että kaupungin ei pitäisi vuokrata tilojaan tapahtumille, jotka "luovat jännitteitä".

Saksalainen AfD-puolue kasvattaa suosiotaan liittokanslerin ja muiden puolueiden palomuureista huolimatta
Mitä korkeammalle Vaihtoehto Saksalle -puolueen (AfD) suosio kasvaa, sitä kovaäänisemmin vaaditaan sen kieltämistä. Liittokanslerin ja muiden puolueiden boikotoima puolue syyttää hallitusta yrityksestä hiljentää oppositio.

Riikka Purra: ”Rakastan tavallisten ihmisten halua paljastaa järjettömiä kohteita, joihin veronmaksajan rahaa tungetaan”
Valtiovarainministeri Riikka Purra suitsuttaa tavan kansalaisia, jotka haluavat somessa tuoda esille havaitsemiaan mahdollisia kohteita, joihin verovarojen tärvääminen ei ole ainakaan maksajan etu: "Ongelmat pitää paljastaa kaikkien silmille, mahdollisimman raadollisesti", valtiovarainministeri vaatii.

Oxfordin yliopiston kansleri: Yliopiston ei pidä olla ”turvallinen tila”
Oxfordin yliopiston uusi kansleri haluaa opiskelijoiden valmistautuvan kohtaamaan epämukaviltakin tuntuvia ajatuksia: "turvallisia tiloja" ei enää ole. Hänen kaudellaan yliopisto ei aio enää sortua cancel-kulttuuriin.














