Vigelius: Suomella ei ole varaa hyväntekeväisyysmaahanmuuttoon

Työperäistä maahanmuuttoa on viime aikoina yhä tarjottu yhdeksi ratkaisuksi Suomen alenevaan väestökehitykseen. Perussuomalaisten kansanedustaja, puolueen 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius kuitenkin toteaa, että maahanmuuttoa ei voi ajatella pelkästään syntyvyyden korvikkeena.

– Ensisijaista olisi pyrkiä vaatimaan maahanmuutolta enemmän. On mietittävä, millaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia maahanmuuttopolitiikalla on koko Suomeen, Vigelius sanoo.

Vigelius vieraili eilen A-studiossa keskustelemassa työperäisestä maahanmuutosta ja Kanadassa käytössä olevasta maahanmuuton pisteytysjärjestelmästä. Studiossa olivat myös RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz ja SDP:n varapuheenjohtaja Matias Mäkynen.

RKP:n ja demarien löysä maahanmuuttolinja tiedetään

RKP:n ja demarien löysä maahanmuuttolinja tiedetään. Adlercreutz totesi A-studiossa, että nettomaahanmuutto on hyvä pitää tasolla, jolla se on ollut tämän hallituskauden aikana. Mäkysen mielestä työperäinen maahanmuutto ei ole riittävä, mutta yksi ratkaisu Suomen väestökehitykseen.

Mäkyseltä ei kuultu kommenttia siitä, että vieraskieliset ovat rajusti yliedustettuina useiden Kelan tukien saajina ja että tukiin hupenee vuositasolla miljardeja euroja.

Vigeliuksen mukaan työperäistä maahanmuuttoa tullaan harjoittamaan tulevaisuudessa siinä tapauksessa, että se on hyödyllistä Suomen taloudelle ja yhteiskunnalle.

– Samanaikaisesti on ymmärrettävä, että työperäinen maahanmuutto ei voi olla lääke kaikkiin ongelmiin. Näin on erityisesti, jos sitä harjoitetaan lepsuin ehdoin eli tänne työn perässä tulevat ja työllistyvät maahanmuuttajat eivät tule sillä työllään toimeen, saattavat polkea suomalaista palkkatasoa ja kasvattaa erilaisten sosiaaliturvamuotojen kautta omaa tulotasoaan yhteiskunnan piikkiin, Vigelius selvitti.

Ei löysää pisteytysjärjestelmää

Kanadassa käytössä olevan maahanmuuton pisteytysmallin kaltaisen järjestelmän käyttöönotosta puhutaan myös Suomessa.

– Pisteytysmallissa merkityksellisin asia on, että maahanmuutosta uskalletaan puhua määrällisen asian ohella myös laadullisena asiana, että uskallamme vaatia ja asettaa ehtoja siihen, millaisia maahanmuuttajia Suomeen tulee ja mistä heidän ominaisuuksistaan annetaan lisäpisteitä, Vigelius totesi.

Adlercreutzin mielestä pisteytysjärjestelmä on tapa sujuvoittaa muuta kuin humanitaarista maahanmuuttoa.

Mäkynen puolestaan katsoo, että Kanadan pisteytysmalli on hyvä asia selvittää lisänä Suomen maahanmuuttojärjestelmään. Vigelius korostaa, että pisteytysjärjestelmä ei saa olla löysä.

– Pisteytysjärjestelmälläkin on mahdollista perustella hyvin leväperäistä ja löysää maahanmuuttopolitiikkaa, jota Suomessa erityisesti vasemmistohallitukset ovat 2000-luvulla ajaneet, Vigelius muistutti.

Maahanmuuton on palveltava Suomea

Perussuomalaiset vaatii, että maahanmuuton on perustuttava työlle, toimeentulolle ja nuhteettomuudelle.

– Jos nämä kriteerit eivät täyty, niin sellaista maahanmuuttopolitiikkaa ei tarvitse harjoittaa ja tällaisia tulijoita ei tarvitse Suomeen ottaa. Me haluamme, että maahanmuutto palvelee tätä yhteiskuntaa, Vigelius sanoi.

Hänen mukaansa hyväntekeväisyyden nimissä tehty kehitysmaaperäinen maahanmuuttopolitiikka ei käy.

– Ikään kuin hyväntekeväisyyden nimissä otetaan tänne ihmisiä, jotka eivät todistetusti ja tilastollisesti kovin hyvin kotoudu ja työllisty. Tämmöinen maahanmuuttopolitiikka on aiheuttanut hyvin vakavia seurauksia ympäri Eurooppaa ja myös Suomessa, Vigelius kertoi.

Esimerkiksi Sanna Marinin hallitus kevensi opiskelijoiden ja perheenyhdistämisten kautta tulevien toimeentulovaatimuksia, ja sen seurauksena 30–40 prosenttia ruokajonojen ihmisistä on vieraskielisiä opiskelijoita.

Vasemmisto vastustaa maahanmuuttopolitiikan tiukennuksia

Vigelius huomautti, että vasemmistopuolueet ovat hyvin hiljaa siitä, millaisia ratkaisuja he keksisivät humanitaariselle, opiskeluperäiselle tai perheenyhdistämisen kautta tulevalle maahanmuutolle.

– Mikäli pisteytysjärjestelmä tuodaan ja kaikki muut väylät ovat siinä rinnalla edelleen auki ja suomalaiselle sosiaaliturvalle voi tulla miten lystää, niin ei sellainen järjestelmä palvele meitä, Vigelius sanoi ja jatkoi:

– Jos pystyisimme parlamentaarisesti sopimaan eduskuntapuolueiden kesken, että maahanmuutolta aletaan vaatimaan työtä, toimeentuloa ja nuhteettomuutta, niin sellaiseen sopimukseen perussuomalaiset ovat valmiita.

Sinisilmäiseen tapaan maahanmuuttoon suhtautunut Adlercreutz ei nähnyt minkään viittaavaan siihen, että suomalainen sosiaaliturva tai terveydenhoito olisi vetovoimatekijä. Hänestä maahantulijoiden pitäisi kuitenkin pärjätä paremmin kotoutumisessa.

Demari edistää maahanmuuttoa, koska puolue hyötyy siitä

Kiihtyneen oloinen Mäkynen sanoi, ettei hän usko, että koko maahanmuutosta voisi löytyä parlamentaarista sopua kovin helposti. Demaripomo syytteli hallitusta työttömyys- ja kotouttamispalvelujen alasajosta ja katsoi Suomessa olevan jo riittävästi maahanmuuton velvoitteita.

Mäkysen puheille selitys löytyy siitä, että SDP kuuluu maahanmuutosta hyötyviin tahoihin Suomessa, koska tutkitusti maahanmuuttajat äänestävät vasemmistopuolueita. SDP on jopa ylivoimaisesti suosituin puolue vieraskielisten keskuudessa, joten luonnollisesti demarit haluavat varmistaa kannattajakunnan suosion jatkossakin.

Vigelius muistuttikin, että oppositiossa olevat demarit ovat vastustaneet kaikkia hallituksen haitallisen maahanmuuton vähentämiseen liittyviä parantamistoimia.

– Jos Suomessa harjoitettaisiin parempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja tulija-aines olisi laadukasta, niin meidän ei tarvitsi laittaa kotouttamispalveluihin niin paljon rahaa kuin tällä hetkellä laitetaan, Vigelius vastasi.