

LEHTIKUVA
Vigelius tyrmää opposition esitykset kehitysavusta: ’’Haukkuvat kotimaan joululahjarahat, mutta itse lähettäisivät rahat kehitysmaihin’’
Eduskunta äänesti keskiviikkona vuoden 2025 talousarviosta. Oppositiopuolueet SDP, vihreät ja vasemmistoliitto esittivät runsaita lisäyksiä kehitysyhteistyön rahoitukseen, jota hallitus on leikannut. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius kutsuu opposition esityksiä ’’vastuuttomaksi rahanjakopolitiikaksi’’.
SDP esitti varsinaiseen kehitysyhteistyöhön lisättäväksi 50 miljoonaa euroa. Vihreät ja vasemmistoliitto esittivät kehitysyhteistyöhön 200 miljoonan euron lisäystä.
Lisäksi vihreät ja vasemmistoliitto esittivät eduskunnalle lausumia, joilla velvoitettaisiin Suomea vahvistamaan kehitysyhteistyötä. Vihreistä esitettiin 0,2 prosentin bruttokansantulo-osuutta kohdistettavaksi vähiten kehittyneille maille. Vasemmistoliitto puolestaan esitti Suomen kehitysyhteistyörahoitusta nostettavan kohti 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuutta.
Vihreät esittivät myös 30 miljoonaa euroa laina- ja sijoitusmuotoiseen kehitysyhteistyöhön sekä viittä miljoonaa euroa Finnfundiin. Erilaisille ulkoministeriön alaisuudessa toimiville järjestöille oppositiopuolueet esittivät satojen tuhansien lisärahoitusta.
Oppositiopuolueiden esitykset kaatuivat äänestyksissä hallitusta vastaan.
Vigelius: ’’Tekopyhää’’
Joakim Vigelius arvostelee opposition linjauksia ’’tekopyhiksi’’. Hän viittaa viime viikon keskusteluun eduskunnan jakamista niin kutsutuista joululahjarahoista.
– Hiljattain oppositiosta sätittiin hallitusta siitä, että joululahjarahoja kohdistettiin muun muassa kotimaan tiehankkeisiin, ampumaratoihin ja järjestökentälle. Nyt samat puolueet ovat äänestämässä kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja kehitysapuna maailmalle. Haukkuvat kotimaan joululahjarahat, mutta itse lähettäisivät rahat kehitysmaihin.
– On siinä vasemmistolla prioriteetit, jos suomalaisten euroilla ennemmin rakennetaan kehitysmaita kuin kunnostetaan kotimaan kuoppaisia teitä, Vigelius toteaa.
Hallitus on säästämässä kehitysyhteistyöstä historiallisen paljon, yli miljardi euroa vaalikauden mittaan. Vigeliuksen mukaan säästö on perusteltu.
– Suomessa on tehty 15 vuotta putkeen alijäämäisiä budjetteja, mutta silti pumpattu keskimäärin miljardi euroa vuodessa kehitysapuun. Olemme auttaneet velaksi. Siihen ei ole nyt varaa, vaan menoja on priorisoitava.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
- Finnfund joululahjarahat ampumaradat Joakim Vigelius tiehankkeet priorisointi rahanjako Kehitysyhteistyö oppositio Vasemmistoliitto vihreät SDP talousarvio kehitysapu
Mitä mieltä?
Aiheeseen liittyviä artikkeleita


EVA: Yli puolet suomalaisista valmiita lisäleikkauksiin – Yle, hallinto ja kehitysapu suosituimpia leikkauskohteita
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan enemmistö suomalaisista haluaa taittaa valtion velkaantumisen ja on valmis lisäleikkauksiin julkisista menoista.

SDP peruuttaisi hallituksen yli miljardin euron kehitysapuleikkauksista ja jakaisi kehitysapuna maailmalle jopa kaksi miljardia euroa vuodessa – ”Rumaa touhua”
SDP:n tuoreesta vaihtoehtobudjetista ilmenee, että demarit tahtoo kiristää verotusta - ja samalla kanavoida koko ajan yhä enemmän lisää veronmaksajien rahaa ulkomaille ja maahanmuuttoon.

Suomen kehitysapu Somaliaan menee katkolle takaisinoton vaikeuksien vuoksi – Tavio: ”Valtioiden täytyy pyrkiä siihen, että laittomasti maassa olevat palautetaan”
Suomen kahdenvälistä kehitysyhteistyötä koskevan Somalia-maaohjelman toimeenpano keskeytetään toistaiseksi. Ratkaisun taustalla ovat kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden palauttamisen vaikeudet Somaliaan, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo.

Suomen ja Somalian välinen maaohjelman kautta tapahtuva kehitysyhteistyö keskeytetään – ministeri Tavio: Suomi ei voi jatkaa kehitysyhteistyötä maan kanssa, joka ei ota takaisin omia kansalaisiaan
Suomi keskeyttää maaohjelman kautta tehtävän kahdenvälisen kehitysyhteistyön Somalian kanssa, kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Tavio kertoo. Päätös palautuu hallitusohjelmaan, jossa linjataan, että Suomen kehitysyhteistyö on ehdollistettu omien kansalaisten vastaanottamiselle ja kansainvälisen sääntöperusteisen järjestyksen tukemiselle.
Viikon suosituimmat

Turvapaikanhakijaa epäillään murhasta ja raiskauksista Hollannissa – Amsterdamin valtasi pelko ja kauhu
17-vuotiaan tytön murha ja useat raiskaukset ovat saaneet Amsterdamin pelon valtaan. Naiset eivät vieläkään näytä olevan oikeutettuja tasa-arvoon, vapauteen ja elämän ilman pelkoa väkivallasta edes Euroopan ytimessä. Rikoksista epäillään turvapaikanhakijaa ja moni muukin naisiin kohdistuva väkivallanteko on ratkeamassa pidätyksen myötä.

Opettaja-kirjailija Arno Kotro kertoo, kuinka edistyksellinen kiihko pilasi koulut
Arno Kotro kertoo nyt, mikä Suomen koulumaailmassa on mennyt pieleen: digiloikat, ilmiöoppimisen pakkosyöttö, arvosanojen ja kokeiden romuttaminen – ja kokonaisen sukupolven muuttaminen pedagogisten villitysten koekaniineiksi. Kuten Pisa-tulokset osoittavat, outojen muoti-ilmiöiden ottaminen osaksi opetusta on ollut massiivinen virhe.

Suomi-media saa tylytystä uutuuskirjassa – Halla-ahon mukaan toimittajia vaivaa vallasta humaltuminen ja yliherkkyys
Suurella osalla suomalaisista toimittajista on vakavia henkisiä ongelmia minun ja perussuomalaisten kanssa, Jussi Halla-aho sanoo tuoreessa elämäkertakirjassaan. Toimittajien kiihko perussuomalaisia kohtaan on toisaalta voinut saada monet ihmiset kiinnostumaan perussuomalaisista.

Antikainen selvitti Elokapinan kesäkuun kolmipäiväisen mielenosoituksen kustannukset: Hintalappu veronmaksajille lähes 260 000 euroa
Perussomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen pyysi Poliisihallitukselta selvitystä Elokapinan mielenosoitusten aiheuttamista kustannuksista. Helsingin kesäkuun 2025 mielenosoitus maksoi lähes 260 000 euroa.

Saksa ei sittenkään pärjännyt – Merkelin kutsu maailman pakolaisille ylikuormittaa saksalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja
Saksassa tehdään tiliä Merkelin kymmenen vuotta sitten aloittamasta maahantulopolitiikasta. Elämään on tullut väriä, mutta voimavarat alkavat loppua. Koska sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäjien määrä on maahantulijoiden paljouden myötä kasvanut, mutta maksajien määrä ei ole vastaavasti lisääntynyt, niin palveluja ehdotetaan karsittavaksi. Hyvältä ei näytä myöskään rikostilastojen valossa.

Päivän pointti: Härskiä peliä keskustalta – valittelee työpaikkojen puutetta, samaan aikaan vaatii Suomeen 40 000 maahanmuuttajaa lisää joka vuosi

Vasemmistomedia Kansan Uutiset kytkee burkan tasa-arvoon – Purra: ”Poliittista ja kielellistä manipulaatiota”
Kansan Uutisten tuoreessa kirjoituksessa rinnastetaan muslimien kaapuasujen käyttö feminismiin ja tasa-arvoon. Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra toteaa vertauksen ”sattuvan sieluun”.

Pikaruokaravintoloissa saa yhä harvemmin palvelua suomen kielellä – Purra pohtii yrityksien motiivia palkata töihin kielitaidottomia henkilöitä suomalaisnuorten ohi
Monet suomalaisnuoret etsivät matalan kynnyksen töitä, etenkin pikaruokaketjujen palvelutehtävistä. Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra kirjoittaa alan epäkohdasta, sillä yhä useammin työpaikat menevät ulkomaalaisille, joilla ei juuri ole kotimaisten kielten taitoa.

Massamuuton vastaiset mielenosoitukset leimahtivat jälleen Britanniassa- ”Kansa kärsii asuntopulasta ja laittomat siirtolaiset majoitetaan 4 tähden hotelleihin”
Mielenosoittajat kerääntyvät saarivaltakunnassa kerta toisensa jälkeen laittomille maahanmuuttajille varattujen hotellien edustoille vastustamaan hallituksen politiikkaa. Mielenilmaisut kärjistyvät usein yhteenotoiksi poliisin ja vastamielenosoittajien kanssa. Protestit leviävät yhä uusille paikkakunnille eikä vastakkainasettelulle näy loppua.

Uutuuskirja: Jussi Halla-aho kertoo nyt ne syyt, miksi hän luopui perussuomalaisten puheenjohtajuudesta vuonna 2021
Juhannuksen alla vuonna 2021 Jussi Halla-aho pudotti uutispommin ilmoittaessaan, että hän ei enää pyri jatkokaudelle puolueen puheenjohtajana. Perustelut ratkaisulleen Halla-aho lupasi tuolloin kertoa vasta kymmenen vuotta myöhemmin eli vuonna 2031. Tuoreessa Markku Heikkilän kirjoittamassa elämäkertakirjassa Halla-aho kuitenkin aikaistaa perustelujaan ja avaa nyt syynsä puheenjohtajuudesta luopumiselle.