Hetki sitten UPM sulki Kaipolan paperitehtaan. Sen jälkeen öljynjalostaja Neste ilmoitti lopettavansa jalostustoimintansa Naantalissa. Nyt Neste päätti viedä miljardibisneksiään Hollantiin sen sijaan, että tehdas olisi rakennettu Porvooseen. Kaikki ei siis ole kondiksessa. Jotakin on mennyt pieleen, kun teollisuus ei näytä viihtyvän Suomessa. Mikä mättää? Meillä on asiaa kysyi perussuomalaisilta kansanedustajilta.

Kysymys kuuluu, miksi kukaan investoisi Suomeen, jos ei Nestekään?

Maria Asunta haastattelee Vilhelm Junnilaa ja Petri Hurua Meillä on asiaa -ohjelmassa. Youtube, 7 min 46 sek.

Hallitus jätti teollisuuspoliittiset toimenpiteet tekemättä

Mikä sitten asiassa niin sanotusti mättää?

– Teollisuuspolitiikka mättää. Koska olet kuullut hallituspuolueiden käyttävän sitä sanaa, kysyy kansanedustaja Vilhelm Junnila kysyy.

Hänen mukaansa hallitukselta jäivät nyt tekemättä nimenomaan kaikki teollisuuspoliittiset toimenpiteet.

– Tämä kertoo tahdosta tai sen puutteesta: omistajaohjaus ei toiminut, sidosryhmiä ei kerätty yhteen, Junnila listaa.

Hän korostaa valtion suurta omistusosuutta Nesteestä. Omistus on luonteeltaan strategista, sillä valtio omistaa lähes puolet yhtiöstä ja yhdessä suomalaisten eläkeyhtiöiden kanssa valtiolla olisi ollut enemmistö päätösvallasta.

– Jos valtio omistaa strategisesti yhtiöitä, niin kai sen pitäisi kyetä käyttämään määräysvaltaa. Aivan turha väittää, ettei mitään olisi ollut tehtävissä, Junnila sanoo.

Suomella olisi ollut vetykapasiteettia

Syyt sille, miksi Neste valitsi Hollantiin, olivat yhtiön mukaan logistiikka, rakennuskustannukset ja vedynsaanti. Junnila ei niele selityksiä kaikin osin.

– Rakennuskustannukset ymmärrän ja niihin on aika vaikeaa puuttua muutoin kuin takauksilla ja muilla sijoitusinstrumenteilla. Toisaalta Porvoo sijaitsee logistisesti erittäin hyvässä paikassa ja Nesteellä on siellä kaksi biodiesellaitosta.

Mutta vety onkin sitten toinen kysymys. Julkisuudessa on väitetty, ettei sitä olisi saatavilla riittävästi.

– Vaasassa Värtsilä on rakentamassa uusiutuvaan perustuvaa vetylaitosta ja Fortum on investoimassa Haminaan. Samaa infraa on saatavilla Kaakkois-Suomessa. Minä en kyllä millään usko selityksiä, että se olisi ollut vedystä kiinni, Junnila sanoo.

”Vihreä siirtymä on teollisuuden siirtymistä pois Suomesta”

Kansanedustaja Petri Huru, joka nosti Nesteen päätöksen puheenaiheeksi eduskunnan kyselytunnilla, syyttää teollisuuden kilpailukyvyn alasajosta hallituksen ”kiiluvasilmäistä ilmastopolitiikkaa”.

– Vihreä siirtymä näyttää olevan sitä, että tehtaita, innovaatioita, työpaikkoja ja valuu ulkomaille. Huoltovarmuuskin on uhattuna.

Taustalla ihmetyttää myös EU:n elpymispaketti, johon Suomi maksaa 6,6 miljardia velkarahaa ja saa 2,1 miljardia takaisin. Saatavista noin puolet käytetään vihreään siirtymään.

– Pelkäänpä pahoin, että suomeksi sanottuna tuo miljardin vihreä siirtymä käytetään juuri sellaisiin toimiin, joilla jo nyt investoinnit valuvat muualle. Muiden maiden teollisuutta kyllä tuetaan, mutta ei suomalaista teollisuutta, Huru sanoo.

Perussuomalaiset toisivat teollisuudelle ennakoitavuutta

Kaikki tuntuvat olevan pettyneitä Nesteen biojalostamopäätökseen, oli sitten kyse oppositiosta kuin hallituspuolueiden edustajista. Yhtä suurta tunnelatausta ei kuitenkaan liittynyt Nesteeseen kuin taannoin Kaipolan tehtaaseen. Se nostatti suuren tunnekuohun pääministeri Sanna Marinissa, joka arvosteli UPM:n toimintaa jyrkästi. Moni taho hermostui ja Marinia syytettiin ”luokkataistelun lietsomisesta”.

Hiljattain perussuomalaisten ryhmänjohtaja Ville Tavio penäsi hallitukselta vastuuta.

– Vihervasemmiston kansallinen itsetunto on nollissa ja he nielevät kaikki selitykset siitä miksi investointi menikin Porvoon sijaan Rotterdamiin. Olisi hauska tietää, mitä Hollannin hallitus oikeasti tarjosi saadakseen Nesteen 1,5 miljardin investoinnin?

Perussuomalainen vaihtoehto nykypolitiikalle olisi selkeä: teollisuuden kilpailukykyä tulee parantaa. Logistiikan ja lämmityksen kustannuksia nostaneet päätökset sekä turvetuotannon alasajo on peruttava. Pitkien välimatkojen maassa on kompensoitava etäisyyksiä.

– Ennen kaikkea teollisuus kaipaa yli hallituskausien meneviä päätöksiä. Teollisuus tarvitsee ennen kaikkea ennakoitavuutta, Petri Huru peräänkuuluttaa.