PS ARKISTO
Perussuomalaisten kansanedustajan Vilhelm Junnilan mukaan normien purkaminen on edennyt hyvin tämän hallituskauden aikana. Hallitus on asettanut tavoitteeksi purkaa vähintään 300 normia, jotka haittaavat yrityksiä ja kansalaisia. Junnila arvioi, että hallituskauden loppuun mennessä saadaan purettua jopa noin 400 normia.
Nykyhallituksen tavoitteena on purkaa vähintään 300 yrityksiä, kuntia ja kansalaisia haittaavaa normia. Norminpurkuryhmän perussuomalaisena jäsenenä toimiva kansanedustaja Vilhelm Junnila kertoo, että on työ on tuottanut tuloksia.
– Nyt ollaan 200:n paremmalla puolella. Helmikuussa me lähetetään viimeinen lista eteenpäin, mikä tämän kauden aikaan ehditään myös toteuttaa, Junnila sanoo.
Turhaa sääntelyä purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja sujuvoittaa kansalaisten arkea. Kevyempi ja sujuvampi sääntely on yrityksille tärkeä kilpailukykytekijä.
– Jos miettii vaikka rakennusalaa ja siihen liittyvää byrokratiaa, niin normeja on purettu merkittävä määrä. Vuositasolla on saatu säästettyä 120 miljoonaa euroa, Junnila kertoo.
Hänellä on takataskussaan myös muita kansalaisten arkea ja yritystoimintaa helpottavia esimerkkejä norminpurkutyön tuloksista.
– Passin voimassaoloaika pitenee kymmeneen vuoteen viidestä vuodesta. Lisäksi oli määräys, että hotellihuoneessa on oltava ikkuna. Sitä ei saanut muuten vuokrata hotellihuoneena, joten me purettiin tämä normi.
Ehdotuksia pois karsittavasta sääntelystä on tullut yrityksiltä, eduskunnasta, kunnista, ministeriöistä ja kansalaisilta.
Junnilan mukaan hänelle voi laittaa eduskunnan sähköpostiin hyviä ehdotuksia purkutyötä vaativista normeista.
– Kaikkia mahdollisia ehdotuksia otetaan vielä vastaan, jotka vaikuttavat positiivisesti talouskasvuun ja ihmisten arkielämään. Ei ehkä kuitenkaan sellaisia normeja, jotka aiheuttavat valtiolle lisäkustannuksia, mutta jotka vaikeuttavat arkielämää. Junnila opastaa.
Tätä hallituskautta on jäljellä runsas vuosi, kun vaalikausi kestää ensi vuoden kevääseen saakka.
– Me uskomme, että pääsemme ehkä noin 400 purettuun normiin sitten kun tämä hallituskausi on ohi, Junnila sanoo.
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien asettamassa norminpurkuryhmässä on yksi jäsen jokaisesta hallituspuolueesta.
– Käytännössä me saadaan lähteä purkamaan melkein mitä tahansa normia siltä osin, kun me ollaan löydetty siihen keskenämme yhteinen sävel, Junnila toteaa.
Hänen mukaansa työryhmä on ollut oikotie moneen asiaan, jotka ei olisi edennyt esimerkiksi normaalissa hallitustyöskentelyrytmissä.
– Olen nauttinut tästä, koska on niin paljon sellaista naurettavaa määräystä ja normia, jossa olisi paljon perattavaa ja purettavaa.
Junnila kertoo normien purkamisesta Keijon Tuumaustunti- podcastissa, jossa keskustellaan myös vasemmiston empatiakyvyttömyydestä, järjestöjen rahoituksesta ja verotuksesta.
SUOMEN UUTISET
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Hallituspuolueiden eduskuntaryhmät ovat yhdessä laatineet laajan 39 ehdotuksen norminpurkulistan. Lista sisältää konkreettisia toimia, joilla vähennetään byrokratiaa, sujuvoitetaan palveluita ja parannetaan sääntelyn ennustettavuutta.
Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Perussuomalaisten mielestä yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä tulee purkaa kuntatasolla ja sote-sektorilla.
Viikon suosituimmat
Kunnat voivat Saksassa määrätä turvapaikanhakijat yleishyödyllisiin töihin pientä korvausta vastaan. Työstä kieltäytyvä menettää osan avustuksistaan. Useat poliitikot haluavat laajentaa saman käytännön kaikkiin työkykyisiin sosiaaliavun saajiin. Vuonna 1993 säädetty laki on palaamassa aktiiviseen käyttöön poliittisten ristiriitojen aiheuttaman tauon jälkeen.
Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen puolustaa Vantaan valtuutettu Juha Järää ja ihmettelee, miksi kokoomuksen puheenjohtaja antoi vasemmistoliiton muuttaa valtuustosalin poliittiseksi teatteriksi.
Vantaan kaupunginvaltuustossa nähtiin maanantaina vihervasemmistolainen episodi, kun kokouksessa puhuttiin maahanmuutosta. Perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Juha Järän puheenvuoroa häirittiin välihuutelulla, kun hän puhui maahanmuuton haitoista. Lopulta joukko vasemmistosiipeen kuuluvia valtuutettuja käveli ulos kokouksesta, joka jouduttiin keskeyttämään.
Useita maahanmuuton talousvaikutuksiin keskittyviä tutkimuksia toteuttanut Suomen Perustan tutkija Samuli Salminen ei ole vakuuttunut Ylen faktantarkistuksen laadusta. Salminen avaa X-tilillään Ylen faktantarkistuksen puutteet.
Kokoomus ja SDP kiistelevät parhaillaan sosiaalisessa mediassa siitä, kuka vastaa Tampereen kohutun Empatiataulun suunnittelusta ja ideoinnista. Hanke on miellyttänyt erityisesti demaripormestari Ilmari Nurmista, mutta myös kokoomus on osallistunut sen edistämiseen.
Trumpin toisen presidenttikauden ensimmäisenä vuonna maasta poistui yli 2,6 laitonta siirtolaista. Suurin osa poistui vapaaehtoisesti, mutta pakkopalautuksiakin toimeenpantiin ennätysmäärä. Demokraatit ovat yrittäneet estää karkotuksia kaikin keinoin, jopa väkivallalla. Presidentti Obaman kaudella karkotuksiin suhtauduttiin paljon myönteisemmin, vaikka Obamakin karkotti paljon.
Vasemmistoliiton kannattajien joukossa poliittisen väkivallan hyväksyttävyys näyttää kasvaneen selvästi kahdessa vuodessa. Psykologian tohtori Oskari Lahtisen analyysin mukaan osuus niistä vasemmistoliittolaisista, jotka eivät vastusta väkivaltaa ”poliittisesti vaarallisia ihmisiä” kohtaan, nousi reilusta 20 prosentista (2022) noin 30 prosenttiin (2025). Perussuomalaisten kansanedustaja Sanna Antikainen vaatii kaikilta eduskuntapuolueilta - vasemmistoliitto mukaan lukien - nolletoleranssia poliittiselle väkivallalle.
Perussuomalaisten kansanedustaja ja 2. varapuheenjohtaja Joakim Vigelius korostaa, että Tampereen kohuttua empatiataulua on mahdotonta hyväksyä jatkovalmistelun jälkeenkään, ellei etukäteen tiedetä, millaista erityiskohtelua sillä perusteltaisiin kunnan palveluissa.
Yleisradio on ottanut taas käyttöön johdon hulppean palkitsemisjärjestelmän tämän vuoden alusta. Tulospalkitseminen koskee myös muuta henkilökuntaa. Suurin osa Ylen työntekijöiden ammattijärjestön (YOT) kyselyyn vastanneista ei kuitenkaan pidä kannustinjärjestelmää oikeudenmukaisena. Monet työntekijät kokevat, että palkitsemisen perusteet ovat jopa mielivaltaiset.
Perustoimeentulotuen maksatus kasvoi viidenneksellä vuonna 2025. Tukea saaneissa kotitalouksissa asui noin kuusi ja puoli prosenttia Suomen väestöstä. Koko maan tasolla somalia ja arabiaa puhuvista noin puolet nostaa perustoimeentulotukea
