LEHTIKUVA
Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Perussuomalaisten mielestä yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä tulee purkaa kuntatasolla ja sote-sektorilla.
Perussuomalaisten kansanedustaja Juho Eerola painotti torstain kyselytunnilla pitämässään puheessa talouden näkymän olevan paljon parempi kuin mitä oppositiossa annetaan ymmärtää.
– Korot ja inflaatio ovat laskussa ja yritysten luottamus paranemassa. Hallitus tekee paljon toimia kasvun vauhdittamiseksi. Edellisen hallituksen jäljiltä meillä ei rahaa juurikaan ole, mutta perussuomalaisten peräänkuuluttamaa tolkkua on sitäkin enemmän.
Hallitus on sitoutunut keventämään kansalaisten ja yritysten elämää haittaavia normeja. Eerola nosti puheenvuorossaan esille Suomelle haitallisen EU-sääntelyn ja pyysi työministeriä kertomaan, millaisin kansallisin keinoin normeja on jo saatu purettua ja mitä tullaan vielä tekemään.
– Hallitus on sitoutunut siihen, että EU:sta tulevaan sääntelyyn ei panna Suomi-lisää. Millaisia normeja on purettu ja mitä kaikkea on vielä tulossa, jotta tätä sääntö-Suomea saadaan pienennettyä?
Työministeri Arto Satonen korosti vastauspuheenvuorossaan hallituksen olevan sitoutunut normien purkuun. Puheenvuorossaan hän totesi hallituksen olevan sitoutunut 300 normin purkuun, joista 133 on jo purettu. Työ kuitenkin jatkuu.
– Olemme lähteneet siitä, että mitään ylimääräistä sääntelyä EU-tason päälle ei laiteta. EU:ssa on nyt myös menossa tämä norminpurkuasia koskien muun muassa erilaisia raportointijärjestelmiä, jotka ovat aika kohtuuttomia monille yrityksille.
Hallitus edistää normienpurkua kaikilla tasoilla ja hallinnonaloilla. Yritysten toimintaedellytyksiä hidastavien normien lisäksi sääntelyä puretaan kuntatasolla ja sote-sektorilla.
Esimerkiksi sote-alalla vähennetään ylenmääräistä raportointia ja lausuntotehtailua, jotta varsinaiseen potilastyöhön jää enemmän aikaa.
Perussuomalaiset tekee hallituksessa työtä sen eteen, että Suomi vaikuttaa entistä enemmän Euroopan unionista tulevan turhan sääntelyn purkamiseen. Perussuomalaiset katsoo, että EU:n pitää päästä pois nykyisestä asemastaan sääntelyn ja byrokratian suurvaltana, jotta maanosa kykenee menestymään ja pärjäämään uudessa ja epävakaassa maailmanpoliittisessa tilanteessa.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Vuoden 2024 aikana annetut hallituksen esitykset vähentävät yritysten hallinnollista taakkaa noin 120 miljoonalla eurolla vuodessa. Lisäksi on purettu ainakin 133 yrityksiä ja kansalaisia haittaavaa normia. Normeja purkamalla hallitus helpottaa yritystoimintaa ja yrittämisen edellytyksiä sekä sujuvoittaa kansalaisten arkea.
Suomen julkishallinto on paisunut kuin pullataikina. Suomessa on yhteensä 4 237 julkishallinnon alaista organisaatiota. Kyseiset organisaatiot saavat joko kaiken tai osan rahoituksestaan valtiolta ja kunnilta. Julkishallinnon organisaatioissa tehdään 510 000 vuosityötuntia työtä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa julkisen hallinnon rönsyt kuriin yritysten ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että Suomella olisi loistavat lähtökohdat olla kiinnostava investointiympäristö, ja lisäksi Suomessa on omasta takaa osaamista ja innovaatioita. - Suomen keskeiset vahvuudet vaativat kuitenkin jatkuvia panostuksia, Rydman sanoo.
Joukko EU:n oikeusministereitä on ilmaissut EU:n oikeuskomissaarille osoittamassaan yhteisessä kirjeessä vastustavansa EU-lainsäädäntöehdotusta todisteiden hyväksyttävyydestä. Sääntelyn sijaan ministerit toivovat keskittymistä tunnistettuihin haasteisiin, kuten järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Kirjeen kolmentoista allekirjoittajan joukossa on myös Suomen perussuomalainen oikeusministeri Leena Meri.
Sisäministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen poliisin ja Maahanmuuttoviraston rekistereihin tallennettuja biometrisiä tietoja koskevan sääntelyn muuttamisesta. Biometrisillä tiedoilla tarkoitetaan teknisellä käsittelyllä saatuja henkilötietoja, kuten kasvokuvia ja sormenjälkitietoja, joiden avulla henkilö voidaan tunnistaa.
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
