PS ARKISTO
Suomen julkishallinto on paisunut kuin pullataikina. Suomessa on yhteensä 4 237 julkishallinnon alaista organisaatiota. Kyseiset organisaatiot saavat joko kaiken tai osan rahoituksestaan valtiolta ja kunnilta. Julkishallinnon organisaatioissa tehdään 510 000 vuosityötuntia työtä. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman haluaa julkisen hallinnon rönsyt kuriin yritysten ja investointien houkuttelemiseksi Suomeen.
Nykyinen hallitus listasi alun perin 250 miljoonan euron säästöt julkishallintoon, jota myöhemmin vuonna 2024 kehysriihessä nostettiin 400 miljoonaan euroon. Puolustus, oikeudenhoito ja sisäinen turvallisuus olivat suurelta osin suojassa säästöiltä.
– Suomen on kyettävä keventämään sääntelyä ja byrokratiaa yritysten ja investointien saamiseksi maahamme. Nykyhallitus on panostanut mm. tuote-, kehitys- ja innovaatiorahoitukseen, tohtorikoulutukseen ja Fingridin kantaverkkoon kirittääkseen investointeja maahamme, sanoo Jaana Strandman.
Hallituksen toimet ovat oikeansuuntaisia, mutta lisää on tehtävä. Hallitus on tehnyt yhdeksän miljardin edestä sopeutustoimia, mutta Suomi joutuu silti ottamaan velkaa 12 miljardin edestä joka vuosi. Velaksi elämisen on päätyttävä. Julkishallinon organisaatioiden määrää ja tehtäviä tulee kaventaa entisestään, ja valtion tulee keskittyä ydintehtäviinsä.
– Valtion aluehallinnon uudistuksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti vahvistaa lupa- ja valvontakäytäntöjä alueesta riippumatta ja sujuvoittaa lupaprosesseja. Tämä aluehallinnon uusi toimintamalli aloittaa vuoden 2026 alusta. Luvituksen sujuvuudesta halutaan Suomen kilpailuetu.
– Kunnat ja kaupungit tulee nähdä elinvoiman vetureina, ja niiden erilaisuus on suomalaisen yhteiskunnan voimavara. Luova ja ketterä paikallishallinto yrittäjämäisellä asenteella on maamme etu ja pitää koko Suomen asuttuna. Tämä varmistaa huoltovarmuuden ja turvallisuuden.
– Hyvinvointialueet ovat osaltaan jo sopeuttaneet säästötoimien vuoksi hallintoaan, mutta edelleen tulee tarkastella keskijohdon roolia. Tekeviä käsiä tarvitaan perustehtäviin, joiden kirkastaminen tulisi nyt tehdä jokaisessa organisaatiossa. Ydintehtäviin keskittyminen karsii rönsyt, ja hallinto sekä toimintakulttuuri ja toiminnat sekä prosessit selkiytyvät. Tästä hyötyy suomalainen veronmaksaja, Strandman uskoo.
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita
Eduskunnassa käytiin maanantaina yleiskeskustelu vuoden 2025 budjettiesityksestä. Perussuomalainen kansanedustaja Kaisa Garedew painotti puheenvuorossaan sopeutustoimien merkitystä ylivaalikautisesti. Tavoitteena on saada Suomen valtionbudjetti kestävälle tasolle.
Elinkeinoministeri Wille Rydman katsoo, että Suomella olisi loistavat lähtökohdat olla kiinnostava investointiympäristö, ja lisäksi Suomessa on omasta takaa osaamista ja innovaatioita. - Suomen keskeiset vahvuudet vaativat kuitenkin jatkuvia panostuksia, Rydman sanoo.
Uusi hallituksen esitys, jonka tavoitteena on edistää teollisuuden siirtymää kohti ilmastoneutraaliutta tukemalla merkittäviä investointihankkeita, mahdollistaa verohyvityksen suurille puhtaan siirtymän investoinneille. Valtiovarainministeri Riikka Purra näkee verohyvityksen merkittävänä kasvutoimena, joita Suomen talouskasvu tarvitsee.
Viikon suosituimmat
Brysselin vallan kammareissa oli 12. helmikuuta tarkoitus esitellä lakiluonnos, joka asettaisi entistä selvästi tiukemmat rajat muun muassa puulämmitteisten tulisijojen haitallisille hiukkaspäästöille vuodesta 2027 alkaen. Sitten otettiin järki käteen - ainakin toistaiseksi.
Yhdysvaltain varapresidentti Vance on sitä mieltä, että Eurooppa on vaarassa ajautua yhteiskunnalliseen itsemurhaan, koska liian monet Euroopan maat ovat kyvyttömiä tai haluttomia kontrolloimaan rajojaan. Vance on huolissaan siitä, että rajojensa valvonnan sijasta monet EU-maat haluavat mieluummin rajoittaa omien kansalaistensa sananvapautta. Hän mainitsi Saksan esimerkkinä maasta, joka on ajautumassa tuhoon massamaahanmuuton takia. Vancen mielestä massamaahanmuutto vaarantaa myös tavallisten amerikkalaisten työläisten oikeuden "amerikkalaiseen unelmaan".
Demarimeppi, entinen SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma on saanut Iltalehdessä osakseen kovaa kritiikkiä 16 vuotta sitten vuonna 2009 eduskunnan täysistunnossa pitämästään puheenvuorosta Nord Stream -keskustelussa samaan aikaan eduskunnassa toimineilta silloisilta kansanedustajilta. Kaasuputkea lobanneen Heinäluoman sarkastiset heitot ”suikkahattuisista, punatähtisistä ja harmaapukuisista” miehistä tämän päivän kontekstissa tuskin hymyilyttävät enää demareitakaan.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta järjesti tänään julkisen kuulemisen, jonka aiheena oli Yle kuriin nyt! -kansalaisaloite. Kuulemistilaisuudessa aloitteen tekijät kertoivat syitä, miksi aloite on tehty, ja esittivät tarkemmin, mitä muutoksia Yle-lainsäädäntöön haluttaisiin. Paikalla oli myös Yleisradion toimitusjohtaja Merja Ylä-Anttila.
Eduskunnassa käsiteltiin tänään hallituksen esityksiä ulkomaalaislain muuttamiseksi. Suomen maahanmuuttopolitiikan muutos kohti tiukempaa yleiseurooppalaista tasoa demokraattisen prosessin kautta osui syvälle tunteisiin vasemmistoliiton kansanedustajalle Veronika Honkasalolle.
Yhdistyneiden kansakuntien tuomari on tuomittu Iso-Britanniassa nuoren naisen pakottamisesta orjatyöhön.
Saksan tuleva kristillisdemokraattien ja demarien mustapunahallitus haluaa ottaa satoja miljardeja euroja uutta velkaa romukuntoisen armeijan kohentamiseen ja antaakseen oman panoksensa Euroopan puolustamiseen. Rahalla ei saa kuitenkaan kaikkea. Vaikka yhä useampi saksalainen pelkää Putinia, niin enemmistö ei ole valmis puolustamaan ase kädessä kotimaataan.
Kevään kuntavaaleissa SDP:n listoilla on ainakin neljä ay-järjestön istuvaa tai entistä puheenjohtajaa. Teollisuusliiton puheenjohtaja, sekä viime talven poliittisten lakkojen ”ruuvin kiristäjänä” tunnettu Riku Aalto asettuu ehdolle Vantaalla. Myös monet SAK:laisten liittojen rivijäsenet ovat asettuneet ehdolle demarien tai vasemmistoliiton listoilta.
Saksalainen feministinen aikakauslehti Emma kirjoittaa Ramadan-hypestä. Julkaisu kysyy, miksi ennen yksityisenä uskonnollisena juhlana vietetty Ramadan on muuttunut julkiseksi ilmiöksi. Suurissa kaupungeissa Ramadan on näkyvästi esillä katukuvassa valaistuksen ja paaston päättymisjuhlallisuuksien muodossa. Kaikkien muslimien mielestä tämä ei ole hyvä asia. Paasto oli ennen yksityisasia, aivan kuten viisi kertaa päivässä tapahtuva rukoileminen.
Trump lennätti satoja karkotettavia El Salvadorin jättivankilaan 227 vuotta vanhan lain perusteella. Ihmisoikeusaktivistit ovat kauhuissaan, koska jättivankila on epämiellyttävä paikka ja karkotukset suoritettiin ilman oikeuden istuntoa. Demokraatit hakivat välittömästi toimeenpanokiellon karkotuksille, mutta lentokoneet ehtivät kansainväliseen ilmatilaan ennen tuomarin kieltoa. Trumpin näyttävä PR-tempaus onnistui yli odotusten, mutta juridinen vääntö tulee jatkumaan korkeimmassa oikeudessa.
