
Valtiovarainministeri Purra budjetista: Hallitus turvaa suomalaisten tulevaisuutta
Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.

LEHTIKUVA
Eduskunnassa käytiin maanantaina yleiskeskustelu vuoden 2025 budjettiesityksestä. Perussuomalainen kansanedustaja Kaisa Garedew painotti puheenvuorossaan sopeutustoimien merkitystä ylivaalikautisesti. Tavoitteena on saada Suomen valtionbudjetti kestävälle tasolle.
– Kipeiden päätösten tekeminen ei ole hauskaa, mutta jotain on viimein tehtävä, koska tähänastiset hallitukset ovat vain siirtäneet velkaongelmaa ja väestön ikärakenteen vaatimia muutoksia seuraaville päättäjille. Tämä hallitus ei kuitenkaan pysty ratkaisemaan kerralla kaikkea. Kuten valtiovarainvaliokunta toteaa: ”Sopeutustarve jatkuu myös ylivaalikautisesti”, Kaisa Garedew korosti.
Merkittäviä panostuksia tehdään erityisesti yksilön – ja yhteiskunnan – yleiseen turvallisuuteen. Garedew nosti näistä esille perheväkivallan ja jengirikollisuuden ehkäisyyn tehtävät määrärahalisäykset.
– Oikeusministeriön hallinnonalalta haluan nostaa esiin panostukset rikoksen uhrien tukemiseen sekä perheväkivallan vastaiseen työhön. Eduskunta esimerkiksi myönsi 150 000 euron määrärahalisäyksen Rikosuhripäivystykselle lähisuhdeväkivallan uhrien auttamiseen sekä todistajantukitoiminnan jatkamiseen. Myös väkivaltaa kokeneiden naisten auttaville puhelimille, Nollalinjalle ja Naisten Linjalle, myönnettävät valtion avustukset on pyritty suojaamaan sopeutustoimilta, Garedew luetteli.
– Samoin jengi- ja huumerikollisuuden vastaista taistelua jatketaan. Nuorisorikollisuuden ehkäisyyn ja torjuntaan hallitus lisää yhteensä 10 miljoonaa euroa. Koulupoliisille myönnettävät kaksi miljoonaa euroa on kymmenkertainen verrattuna aiempaan budjettiin. Lasten ja nuorten pahoinvoinnin ehkäisemisessä toimivat lisäksi muun muassa toukokuussa voimaan astuva terapiatakuu sekä harrastamismahdollisuuksien parantaminen.
Hallitus ei unohda myöskään autoilijoita. Garedew nostaa esille monet budjettilisäykset, joita esitetään merkittäville tieosuuksille Suomessa.
– Myös autoileva Suomi saa kiittää hallitusta sen huomioimisesta. Perusväylänpitoon panostetaan lähes 1,6 miljardia euroa, mikä on vajaat 10 miljoonaa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Tunnistettuna haasteena on tieverkon korjausvelka. Sen kasvaminen pystytään tällä budjettitasolla estämään keskeisen tieverkon osalta, mutta toki tiet ja junanradat kuluvat käytössä koko ajan eikä niihin panostamista voi lopettaa myöskään tulevilla hallituskausilla.
– Kiitos valtiovarainvaliokunnalle, joka teki myös tärkeitä budjettilisäyksiä monille tieosuuksille. Esimerkiksi Keski-Suomeen Jyväskylän Keljonkankaantien kevyenväylän suunnitteluun ja toteuttamiseen myönnettiin 250 000 euroa ja Valtatielle 13 Saarijärvelle valaistuksen parantamiseen 400 000 euroa, Garedew summasi.
Lakimuutosten tavoitteena on tehdä Suomesta vähemmän byrokraattinen, turvallisempi yhteiskunta.
– Tosiaan myös byrokratian keventämistä ja normien purkamista jatketaan. Yksi hieno esimerkki tästä oli kalliiden ja turhien ilmastosuunnitelmien laatimisvelvoitteen poistaminen kunnilta, Garedew totesi.
– Hallituksen tekemien lakimuutosten ansiosta vuonna 2025 Suomi tulee olemaan turvallisempi, autoilijaystävällisempi ja vähemmän byrokraattinen maa.

PS ARKISTO
Suomen Uutiset
Artikkeliin liittyvät aiheet
Aiheeseen liittyviä artikkeleita

Eduskunta käsittelee tällä viikolla vuoden 2025 talousarviota. Budjetin käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla koko talousarvioehdotuksesta.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan budjettimietintö on valmistunut. Mietintö toimii pohjana täysistunnon käsittelylle valtion ensi vuoden talousarviosta. Valtiovarainvaliokunta on tehnyt budjettiin lisäyksiä, joista monet ovat Varsinais-Suomelle suotuisia. Kansanedustajat Vilhelm Junnila (ps.) ja Ville Valkonen (kok.) kiittelevät monia lisäyksiä.

Perussuomalaisten kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan jäsen Jari Ronkainen korostaa muuttuneen turvallisuusympäristön sekä kansainvälisen poliittisen epävarmuuden vaikuttavan suoraan Suomeen. Maailmanpoliittinen tilanne tullaan huomioimaan myös valtion vuoden 2025 talousarviossa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Pekka Aittakumpu tyrmää vihreiden talouspoliittisen linjapaperin ajatukset, joita vihreiden kansanedustaja Saara Hyrkkö esitteli Iltalehdelle 7.12.2024.

Hallitus esittää vuoden 2025 talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle määrärahoja kaikkiaan 1,2 miljardia euroa. Kokonaismäärärahan taso on 26 miljoonaa euroa enemmän kuin tämän vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei huomioida. Lisärahoitusta varattiin muun muassa vankiloiden turvatekniikkaan.
Viikon suosituimmat

Perussuomalaisten puheenjohtaja, valtiovarainministeri Riikka Purra varoittaa Facebook-päivityksessään Suomea Ranskan kaltaisesta kaksoiskatastrofista. Hänen mukaansa Ranskan talousvaikeudet ja yhteiskunnalliset jännitteet voivat kärjistyä yhtä aikaa.

Reipas joukko perussuomalaisia kokoontuu Vantaalla puolueen kokoontumisajoihin. Viikonlopun tilaisuudessa keskitytään yhdessäoloon ja toiminnan kehittämiseen. Kokoontumisajot järjestetään nyt kolmatta kertaa.

Helsingin työttömyyden kasvusta lähes kaksi kolmasosaa tuli elokuussa vieraskielisistä. Silti lähes kaikki Helsingin valtapuolueet hokevat, että työperäinen maahanmuutto on Suomelle välttämättömyys. Valtamedia tuskin koskaan kysyy, mihin tehtäviin uudet tulijat työllistyisivät, kun edellisetkään eivät ole kiinni työn syrjässä.

Perussuomalainen europarlamentaarikko Sebastian Tynkkynen jyrähtää Facebookissa Berliinin osavaltiovaalien jälkipuinnista ja Euroopan vasemmiston suunnasta. Tynkkynen nostaa esiin saksalaisen vasemmistopuolue Die Linken yhteydet rikollisklaaneihin ja terroristijärjestö Hamasin tukijoihin sekä vaatii Suomea ottamaan Saksan ja Ruotsin tapahtumat vakavana varoituksena.

Kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingo kehottaa uudessa oppaassaan luopumaan sanoista kehitysapu ja kehitysmaa. Ohje koskee kieltä, jota käyttävät myös toimittajat ja poliitikot. Fingon toiminta on pääosin ulkoministeriön rahoituksen varassa.

Ranskan kadut ovat toimineet toistuvasti maahanmuuttajien väkivaltaisuuksien ja rettelöinnin näyttämönä. Perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen pitää Ranskan tilannetta vakavana varoituksena Suomelle, joka on otettava vakavasti ennen kuin ongelmat ovat täälläkin hallitsemattomia.

Espoon koulujen turvallisuustilanne on espoolaisen kaupunginvaltuutetun ja Suomen Perusta -ajatuspajan toiminnanjohtaja Simo Grönroosin mukaan vakava. Grönroos nostaa ongelmien taustalla esiin muun muassa maahanmuuton kasvun ja suomalaisen koulujärjestelmän viime vuosien muutokset.

Presidentti Donald Trump on pysäyttänyt laittoman maahanmuuton Yhdysvaltoihin ja kiihdyttänyt karkotuksia. Seurauksena väkivaltarikokset, huumekuolemat ja työttömyys ovat kaikki lähteneet laskuun. Suomen Perustan julkaisema raportti kertoo ydinasiat maahanmuuttopoliittisesta täyskäännöksestä, dosentti Markku Ruotsilan laatima selvitys paljastaa.

Kiinnostus Pride-yhteistyöhön näyttää hiipuvan eri puolilla Suomea. Esimerkiksi Helsinki Pride -yhteisön kumppanuusmyynnin romahdus on heikentänyt yhdistyksen taloustilannetta. Perussuomalaisten kansanedustaja Jaana Strandman pitää yritysten vetäytymistä ideologisista tukikampanjoista tervetulleena kehityksenä.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä arvioi kokoomuksen juuri julkaistua Jarrua velalle -ohjelmakokonaisuutta, joka kuvaa ensi kauden sopeutuksia. Mäkelä pitää kokoomuksen esittämää sopeutuksen suuruusluokkaa sinänsä oikeana, mutta hän kyseenalaistaa erityisesti eläkkeistä haettavat 2 miljardin säästöt sekä indeksijarrujen pysyvyyden. Listan pohjalta hieman epäselväksi myös jää, onko kokoomus valmis riittävästi leikkaamaan kehitysavusta, Yleisradiosta tai ilmastotoimista.

Lue lisää

Lue lisää

Lue lisää